"Pääasia, että päätökset saatiin tehtyä" – suomalaisilta mepeiltä ruusuja ja risuja EU-johtajien elvytyspaketille

Perussuomalaiset tyrmäävät elvytysrahaston, ja keskustan Mauri Pekkarinen moittii 390 miljardin euron suoraa avustusta liian suureksi.

europarlamentaarikot
Eero Heinäluoma, Ville Niinistö och Pirpa Pietikäinen
Euroopan parlamentin suomalaisista jäsenistä muun muassa SDP:n Eero Heinäluoma (kuvassa vasemmalla), vihreiden Ville Niinistö ja kokoomuksen Sirpa Pietikäinen kannattavat EU:n elvytysrahaston perustamista.

Euroopan parlamentin suomalaisista jäsenistä selkeä enemmistö vilkuttaa vihreää valoa EU-johtajien pitkän viikonlopun jälkeen sopimalle 750 miljardin euron elvytysrahastolle.

Koronakriisistä kärsineille ja talousvaikeuksissa oleville jäsenmaille on luvassa suoria avustuksia yhteensä 390 miljardia euroa ja laina-apua on tarjolla 360 miljardia euroa.

Euroopan parlamentti otti torstaina kantaa EU-johtajien kokouksen päätöksiin. Parlamentin mielestä (siirryt toiseen palveluun) EU-johtajien sopu on hyvä asia lyhyen aikavälin elvytyksen kannalta, mutta parlamentti vaatii vielä muutoksia vuosien 2021–2027 EU-budjettia koskevaan sopimukseen.

Ylen kyselyssä yksitoista suomalaista euroedustajaa tukee elvytysrahaston perustamista ja kolme edustajaa esittää vahvoja epäilyjä elvytysrahaston järkevyydestä.

EU-johtajat ovat sopineet 750 miljardin euron elvytysrahaston perustamisesta. Pidättekö päätöstä hyvänä?
Otso Ritonummi / Yle, Tiina Paju / Yle

Perussuomalaisten euroedustajat Teuvo Hakkarainen ja Laura Huhtasaari moittivat, että elvytysrahastolla vain paikataan Etelä-Euroopan maiden heikkoa taloudenhoitoa.

– Elvytysrahastolla palkitaan taloutensa omilla toimillaan tärvelleet Etelä-Euroopan maat ja luodaan ennakkotapaus, jolloin jatkossakin Välimeren maat tulevat ruinaamaan rahaa Pohjois-Euroopalta, kun taloussuhdanteet kääntyvät negatiivisiksi, Huhtasaari ryöpyttää.

Huhtasaaren mielestä Italian uhkailulle euroerosta ei olisi pitänyt antaa periksi.

– Euro on muutenkin floppi, joka pitäisi purkaa mahdollisimman pian. ”Rooman keisari” päättikin pistää hölmöt verolle, jotta omat rikkaat voivat jatkaa mukavaa elämäänsä. EU:ssa Suomelle jää käteen mustapekka, Huhtasaari toistaa perussuomalaisten eurovastaista viestiä.

Teuvo Hakkaraisen mielestä elvytysrahasro liittyy vain vähäisessä määrin koronakriisin hoitoon ja sillä vain kannustetaan jatkamaan leväperäistä taloudenhoitoa.

– Suomen olisi pitänyt olla erossa koko paketista, Hakkarainen kuittaa.

Hallituksen neuvottelutulos saa risuja myös omilta

Elvytysrahasto jakaa hallituspuolue keskustan rivejä. Elsi Katainen (kesk.) suhtautuu myönteisesti pääministeri Sanna Marinin (sd.) neuvottelemaan pakettiin, mutta keskustan toinen euroedustaja Mauri Pekkarinen arvostelee neuvottelutulosta.

Pekkarinen on tyytymätön sekä elvytysrahaston kokoon että rakenteeseen. Pekkarisen mielestä 500–600 miljardin euron paketti olisi ollut parempi, mutta 750 miljardin euron mittaluokka on nieltävissä.

– En sen sijaan kannata 390 miljardin euron suuruista avustusmuotoista pakettia siihen liittyvien juridisten ongelmien ja sen helposti synnyttämän taloudellisen moraalikadon vuoksi. Pienempi avustus olisi riittänyt, Pekkarinen selittää kriittistä kantaansa.

Pekkarinen muistuttaa, että kysymys ei ole juurikaan koronapaketista, koska tukea jaetaan ennen koronaa olleiden talouden tunnuslukujen perusteella.

– Pelisääntöjä rikkoneita tuetaan ja Suomen tapaiset muutamat maat maksavat, Pekkarinen paheksuu.

Suorien avustusten osuus herättää arvostelua

Myös monet elvytyspakettia tukevat euroedustajat arvostelevat elvytysrahaston yksityiskohtia.

Kokoomuksen Henna Virkkunen toteaa, että elvytysrahaston perustaminen on hyvä asia, sillä Euroopan talouden elpyminen on myös Suomen etu. Hän ei ole kuitenkaan täysin tyytyväinen paketin toteutustapaan.

– Olisin pitänyt parempana suurempaa lainojen osuutta suorien avustusten kustannuksella. Varsinkin, kun suurin osa rahoituksesta kohdistetaan suoraan jäsenmaille, ilman parlamentaarista kontrollia, Virkkunen huomauttaa.

Virkkusen mielestä on huolestuttavaa, että omista varoista ei saatu aikaiseksi konkreettisia päätöksiä, mikä uhkaa johtaa siihen, että kun otetaan velkaa budjettia vastaan, velan takaisinmaksu leikkaa myös tulevia budjetteja.

– Erityisesti tutkimuspanostusten jäämistä vähäisiksi on vaikeaa sulattaa. Onhan koronan vastainen taistelu osoittanut, kuinka tärkeässä roolissa tiede ja tutkimus ovat ihmiskunnan isoihin haasteisiin vastaamisessa, Virkkunen arvostelee EU-johtajien sopimaa esitystä EU:n budjetista vuosille 2021–27.

Kompromissit heikensivät elvytyspaketin kokonaisuutta

Vihreiden Ville Niinistö arvioi, että sopu jäsenmaiden välillä edellytti kompromisseja, jotka heikensivät elvytyspaketin kokonaisuutta.

– Päähänpinttymä lainoihin ohi avustusten johti yhteisten tulevaisuuspanostusten vähenemiseen esimerkiksi tutkimuksesta. Se on lyhytnäköinen valinta, Niinistö moittii.

Niinistö kiittää kuitenkin EU-johtajia päätöksentekokyvystä.

– Pääasia on, että päätökset elpymisrahastosta ja talouskehyksestä saatiin nyt tehtyä, Niinistö korostaa.

Toinen vihreiden edustaja Heidi Hautala kehuu vihreitä investointeja ja sitoutumista oikeusvaltioon.

– On historiallista, että ensimmäistä kertaa unioni ottaa yhteistä lainaa yhteisten tavoitteiden saavuttamiseksi ja haluaa rahoittaa tätä luomalla unionille omia varoja kuten kertakäyttömuovi-, transaktioveroja ja hiilitullin, Hautala riemuitsee.

Pääministeripuolue SDP:n Miapetra Kumpula-Natri myöntää, että monen neuvottelijan pakettia ei voi kutsua täydelliseksi. Hänen mielestään oli kuitenkin välttämätöntä löytää iso elvytystyökalu EKP:n, unionin aikaisempien ja jäsenmaiden oman elvytyksen rinnalle.

– Kun pahin on ohi, myös talousmahtien toimivuutta mittaillaan työpaikkoina: kasvaako EU vai Kiina ja Yhdysvallat, Kumpula-Natri ennakoi tulevaisuuden valtakamppailua.

Vasemmistoliiton Silvia Modigin mielestä vientivetoisena maana Suomen etu on, että Euroopan sisämarkkinat elpyvät.

– On tosin valitettavaa, että huippukokouksen tekemät päätökset heikensivät paketin vaikuttavuutta varsinkin ilmaston ja tutkimuspanostusten osalta, Modig valittelee.

Selkeä enemmistö haluaa EU:n torjumaan pandemioita

Yle kysyi suomalaisilta euroedustajilta myös, pitäisikö EU:n roolia pandemioiden hoidossa vahvistaa. Koronakriisin taltuttamisessa päävastuu on ollut jäsenmailla ja EU:n panos on jäänyt vähintäänkin harmaaksi.

Euroedustajien vastaukset paljastavat suomalaisesta EU-keskustelusta tutun jaon: perussuomalaiset vastustavat EU:n toimivallan laajentamista ja muut puolueet kannattavat eurooppalaista yhteistyötä.

Pitäisikö EU:n roolia pandemian hoidoissa vahvistaa?
Otso Ritonummi / Yle, Tiina Paju / Yle

Kokoomuksen Petri Sarvamaa perustelee yhteistyötä myös taloussyillä.

– Mitä enemmän EU koordinoi jäsenvaltioiden reaktioita seuraavan pandemian iskiessä, sitä nopeammin ja joustavammin jäsenvaltioiden taloudet kykenevät siihen vastaamaan, Sarvamaa uskoo.

Keskustan Elsi Katainen linjaa, että terveydenhuollon ja sosiaalipolitiikan tulee kulua jatkossakin jäsenmaiden omaan toimivaltaan, mutta EU:n rooli korostuu erityisesti koordinoijan tehtävässä ja yhteisen sävelen löytämisessä.

Koronakriisi nosti pöydälle EU:n heikon kriisivalmiuden

Sosiaalidemokraattien Eero Heinäluoma vastaa koronan osoittaneen, että yhteinen varautuminen on puutteellista ja siitä joutuvat kaikki kärsimään.

– Tarvitsemme yhteisen pandemiasuunnitelman ja myös varautumisen. Lääketarvikkeita ja ja terveydenhoidon tarvikkeita tulee jatkossa varastoida myös yhteisvarastoihin, jolloin apua on nopeasti saatavilla sinne, mihin tauti ensimmäisenä iskee, Heinäluoma esittää.

Kokoomuksen Sirpa Pietikäisen mielestä jäsenmaiden hajanainen ja osittain ristiriitainenkin reaktio koronakriisiin osoittaa, että EU:lle tarvitaan vahvempi rooli ja yhteinen tartuntatautiasetus.

Vihreiden Alviina Alametsä ehdottaa, että on aika laatia päivitetty, asiantuntijatietoon perustuva strategia myös EU:n ja jäsenmaiden huoltovarmuuteen kriiseissä.

– Tästä keväästä opimme, että EU tarvitsee paremmat valmiudet ja yhteisen strategian pandemiakriisien torjumiseen, Alametsä perustelee kyllä-vastaustaan.

RKP:n Nils Torvaldsin mukaan koronakriisissä EU:n tehtäväksi jäi hyvää tarkoittavien neuvojen antaminen, vaikka pandemian varalle olisi tarvittu tehokkaampi ja päätösvaltainen eurooppalainen järjestelmä.

Perussuomalaisista Teuvo Hakkarainen linjaa, että EU:n roolia ei pitäisi laajentaa enää missään asioissa ja Laura Huhtasaari arvioi, että kansanterveyden suojelussa päätösvallan ulottaminen Brysseliin vahingoittaisi Suomea.

– EU:n on toki jatkossakin syytä sopia yhdessä pandemiatilanteessa unionin ulkorajojen sulkemisesta, Huhtasaari raotti yhteistyön ovea perussuomalaisten mieliteemassa.

Lue myös:

EU-johtajat pääsivät sopuun 1,8 tuhannen miljardin euron budjetista ja koronapaketista, pääministeri Marin tyytyväinen lopputulokseen

Komissaari Urpilainen: Koronakriisi paljasti, että EU tarvitsee selkeät toimintamallit kriisien varalle