Concorden turmasta 20 vuotta – maailman nopein matkustajakone oli pieleen mennyt unelma

Pariisista pääsi New Yorkiin alle neljässä tunnissa. Heinäkuun 25. päivänä vuonna 2000 yliäänikoneen lento loppui 133 sekunnin jälkeen.

lentokoneet
British Airways -yhtiön Concorde-kone laskeutumassa Iso-Britannian Oxfordshireen 17. heinäkuuta 2001.
British Airwaysin Concorde testilennolla heinäkuussa 2001, vuosi Pariisin onnettomuuden jälkeen. Mike Moore / EPA

Air Francen Concorde-lento 4590 oli saksalaisen matkanjärjestäjä Deilmannin ostama charterlento, jolla piti lennättää saksalaisia risteilymatkustajia Pariisista laivan lähtösatamaan New Yorkiin.

Pariisin lentokentän kiitotielle aiemmasta koneesta tippunut metallinpala rikkoi lähdössä olleen Concorden renkaan sillä seurauksella, että irronneet palaset puhkoivat koneen siiven. Siivestä ulos valunut polttoaine syttyi palamaan ja kone syöksyi maahan.

Kaikki Concorden kyydissä olleet 109 henkilöä sekä neljä muuta ihmistä kuolivat.

Heinäkuun 25. päivän onnettomuus ei kuitenkaan lopettanut lentoja maailman nopeimmalla matkustajakoneelle. Concorden loppu tuli vasta kolme vuotta myöhemmin.

Air France -lentoyhtiön Concorde-koneen ohjaamo vuonna 2000.
Air Francen Concorden ohjaamo kuvattuna tammikuussa 2000. Koneen päällikön ja perämiehen lisäksi ohjaamossa oli lennon aikana aina myös teknikko. Dietmar Plath / All Over Press

Kulutus 25 600 litraa tunnissa

Ranskalaisen Aérospatialen ja brittiläisen British Aircraft Corporationin yhteishankkeen vaikeudet alkoivat oikeastaan jo kauan ennen ensimmäistä kaupallista lentoa.

Prototyyppi Concorde 001 suoritti konemallin ensimmäisen 29 minuuttia kestäneen testilennon maaliskuussa 1969. Marraskuussa 1970 koneella päästiin ensimmäistä kertaa kokeilemaan kaksinkertaista äänennopeutta, josta tuli myöhemmin Concorden matkalentonopeus.

Väliin tuli kuitenkin vuoden 1973 öljykriisi ja sen seurauksena rajusti noussut lentokerosiinin hinta.

British Airways ja Air France pääsivät lentämään konetyypin ensimmäiset matkustajalennot vasta tammikuussa 1976. Suunnitelmissa ollut maailmalaajuinen Concorde-lentoreittien verkosto hylättiin. Moni kaupunki ei edes halunnut korviahuumaavan mölyäviä koneita kentälleen.

Ennen öljykriisiä suunnitelmissa oli vajaan sadan Concorden valmistus. Yhtiöt kuten Lufthansa, Japan Airlines, PanAm, Qantas, TWA ja United jättivät kuitenkin optionsa käyttämättä ja 72 konetta tilaamatta.

Koneesta tuli taloudellinen katastrofi. Concordeja valmistui kaikkiaan vain 20, joista 16 otettiin Air Francen ja British Airwaysin reittikäyttöön. Valmistus lopetettiin jo 1979.

Concorden neljä Rolls-Roycen valmistamaa moottoria kuluttivat 25 600 litraa tunnissa. Vertailun vuoksi jumbojetti Boeing 747 kulutti puolet tästä, mutta pystyi ottamaan kyytiin nelinkertaisen määrän matkustajia.

Jos oli lentäminen jälkipolttimilla varustetulla Concordella kallista, koneen ylläpito monimutkaisine ja ainutlaatuisine huoltoineen vasta kalliiksi tulikin. Lentotunnin hintaa ei pystytty millään lipputuloilla saamaan takaisin.

Matkustajat ahtaudessa mutta lähellä avaruutta

Concorde oli 1960-luvun unelmakone. Iso se ei ollut. Koneen runko oli vain 2,63 metriä leveä ja matkustajaversiossa istuimia oli vain sadalle matkustajalle.

Vaikka istuimet olivat luksusluokkaa, ahdasta oli. Tämän päivän koneiden hyvässä economy-luokassa on tilavammat oltavat.

Mutta Concordella matkustamisessa kaikki oli luksusta ja jokainen matkustaja oli VIP-vieras jo lentokentällä. Lippujen hinnat olivat omissa korkeuksissaan. Air Francen ja British Airwaysin muutenkin kalliisiin ykkösluokan matkalippuihin vaadittiin vielä yliäänilisä.

Concorden lentokorkeus oli 17–18 kilometrissä. Kaksinkertainen äänennopeus kulutti niin paljon polttoainetta, että Aasiaan, Australiaan tai Etelä-Amerikkaan lennettäessä koneen aikahyötyä menetettiin välitankkauksiin. Jo heti säännöllisen reittiliikenteen alettua suunniteltuja lentoreittejä karsittiin.

Lopulta Concordella lennettiin ainoastaan New Yorkin reittilentoja sekä tilauslentoja.

Concorde-lentokone putosi maahan vain hieman nousun jälkeen Pariisin lähistöllä heinäkuussa 2000.
Onnettomuustutkijat ja palomiehet Air Francen onnettomuuskoneen putoamispaikalla 26. heinäkuuta 2000. Tom Pilston / The Independent / Shutterstock / AOP

20 vuoden takaisen Pariisin onnettomuuden jälkeen Concorden pyöriin ja polttoainetankkeihin tehtiin muutoksia. Marraskuussa 2001 reittiliikenne käynnistettiin uudelleen Pariisista ja Lontoosta New Yorkiin.

Matkustajia ei kuitenkaan enää riittänyt. Syyskuun 11. päivän terrori-isku ja pelot Concorden lentoturvallisuudesta lopettivat kysynnän.

Sekä Air France että British Airways lopettivat lennot lokakuussa 2003. Kaikki jäljellä olevat Concordet ovat tallella museoissa tai lentokentillä.

Concorde ei ollut ainoa eikä edes ensimmäinen ääntä nopeampi matkustajakone. Neuvostoliittolaisten hanke Tupolev Tu-144 ehti lentää ensilentonsa hieman aikaisemmin marraskuussa 1968.

Tupoleville kävi kuitenkin vielä huonommin.

Jo ensimmäinen sarjatuotantokone putosi näytöslennollaan Pariisin ilmailunäyttelyssä 1973. Vuonna 1978 konetyypille tapahtui Jegorjevskissä toinen onnettomuus. Sen jälkeen Concorde jäi ainoana yliäänikoneena matkustajaliikenteeseen.

Lue myös:

Concorde-jutussa vapauttava tuomio 12 vuotta turman jälkeen (29.11.2012)

Juttua muokattu 25.7. klo 16.39: Korjattu Concorden onnettomuuskuukausi heinäkuuksi jutussa aiemmin olleen kesäkuun sijaan.