Varustamoille on tulossa iso lasku merenkulun päästökaupasta – myös teollisuuden kuljetuskustannukset kasvavat

EU haluaa päästöt kuriin vuonna 2030, mutta kukaan ei vielä tiedä miten se lopulta toteutetaan.

päästökauppa
Tallink Siljan ja Viking Linen suuret matkustajalautat ovat kuin vierekkäin sataman vastakkaisilla puolilla.
Päästökauppa nostaisi tuntuvasti varustamoiden kustannuksia. Jorma Vihtonen / Yle

Euroopan unioni haluaa vähentää merenkulun hiilidioksidipäästöjä tuntuvasti vuoteen 2030 mennessä. Tuolloin merenkulun päästöjen tulisi olla 40 prosenttia pienemmät kuin vuoden 2018 päästöt.

EU:n ympäristövaliokunta esitti (siirryt toiseen palveluun) heinäkuun alussa, että merenkulku liitettäisiin nopeutetulla aikataululla osaksi Euroopan päästökauppajärjestelmää. Lentoliikenne on ollut järjestelmän piirissä jo vuodesta 2012.

Merenkulun kasvihuonekaasupäästöt ovat noin 13 prosenttia kaikista liikenteen päästöistä Euroopan unionin alueella. Suomen osuus EU:n merenkulun päästöistä on noin kolme prosenttia.

Liikenne- ja viestintäministeriön tilaaman selvityksen (siirryt toiseen palveluun) mukaan suomalaisvarustamojen kustannukset voisivat nousta huomattavasti päästökaupan takia.

Alustyypistä ja päästöoikeuden hinnasta riippuen kustannukset voisivat nousta jopa kymmeniä prosentteja.

– Suomen merenkululle sekä vienti- ja tuontiyrityksille päästökaupan kustannukset olisivat keskimääräisesti suurempia kuin monille muille EU-maille, koska Suomen ulkomaankauppa on erittäin riippuvainen merenkulusta, professori Lauri Ojala kertoo.

Kustannusvaikutus Suomen kansainvälisessä meriliikenteessä
Samuli Huttunen / Yle

Eniten päästökauppa nostaisi konttialusten kustannuksia. Jos päästöoikeuden hinta asettuisi arvion kalleimpaan sektoriin, nousivat konttialuksen kustannukset yli kolmanneksen.

Kuvion eri hinnoista matalin, 23 dollaria, on hiilidioksiditonnin hinta päästökaupassa helmikuussa tänä vuonna. Korkeammat, 40 ja 80 dollarin hinnat perustuvat Maailmanpankin näkemykseen hintatasoista, jotka täyttäisivät Pariisin ilmastosopimuksen tavoitteet.

Suomen Varustamot ry:ssä ei vielä haluta ottaa tarkkaa kantaa siihen, mitä seurauksia kustannusten nousulla voisi olla varustamoille, koska koko päästökauppahanke on vielä alkutekijöissään unionin toimielimissä.

Mieluimmin globaali ratkaisu

Monet keskeiset tekijät päästökaupan mahdollisesta toteuttamistavasta ovat vielä avoimia. Varustamot pitävät päästöjen vähentämistä tärkeänä, ja siksi päästökauppakin pitäisi toteuttaa mahdollisimman kattavasti.

– Merenkulku on globaali toimiala eli näin ollen kaikki siihen liittyvät ympäristötavoitteet ja sääntely tulisi toteuttaa globaalisti. Se on ainoa tapa, jolla varmistetaan paras vaikuttavuus niin, että maiden tai eri alueiden kilpailukykyä ei sekoiteta, Suomen Varustamoiden johtava asiantuntija Sinikka Hartonen sanoo.

Hän muistuttaa myös, että Suomessa merenkulun kustannukset ovat useita muita maita isommat jo pelkästään talven takia, kun jäissä kulkeminen vaatii isoja konetehoja. Myös laivojen pitää olla rungoltaan ja muilta rakenteiltaan talvimerenkulkuun sopivia.

– On todella tärkeää, että talvimerenkulun vaatimukset ja vaikutukset otetaan huomioon, kun mahdollista päästökauppajärjestelmää rakennetaan. Talvi koskettaa laajasti Suomeen kulkevaa meriliikennettä, Hartonen toteaa.

Suomen varustamoiden yhteenlaskettu liikevaihto on noin 2,3 miljardia euroa vuodessa.

Myös teollisuuden kustannukset nousevat

Varustamoiden kustannusten nousu siirtyisi luonnollisesti myös asiakkaille. Suomessa kustannusten nousu koskettaisi eniten saha- ja kemianteollisuutta sekä konepajoja.

Suomalaisille yrityksille rahtikustannusten nousu voi olla kipeä isku, jos Keski-Euroopassa sijaitsevat kilpailijat selviävät vähemmällä.

Kustannusvaikutus suhteessa kuljetuskustannuksiin
Samuli Huttunen / Yle

Kolme vuotta sitten tehdyssä selvityksessä (siirryt toiseen palveluun) päästökaupan kustannukset Suomen elinkeinoelämälle arvioitiin noin 30 miljoonaksi euroksi, kun päästötonnin hinta olisi kahdeksan dollaria.

Siten hinnan kymmenkertaistuminen kasvattaisi kustannukset 300 miljoonaan euroon, mutta laskutoimitus ei liene tehtävissä aivan näin suoraviivaisesti.

Edessä lieneekin kova kädenvääntö päästökaupan rakenteista, kun asiaa aletaan puida tosissaan EU:n eri toimielimissä.

Osalle jäsenmaista merenkulku voi olla suorastaan elintärkeä osa koko kansantaloutta. Toisille sen merkitys on paljon vähäisempi.

Epämukava mukavuuslippumaille

Niin sanotuille mukavuuslippumaille, kuten Maltalle, päästökauppa voi käydä todella kalliiksi, koska niiden tarjoama halpa kustannustaso ei enää olisi yhtä kilpailukykyinen kuin ennen.

– Päästökauppa tulisi todennäköisesti olemaan niille lähes kuolinisku, Lauri Ojala sanoo.

Ojalan mukaan sama asia olisi todennäköisesti isona esteenä myös globaalille päästökaupalle. Kansainvälisen Merenkulkujärjestön, IMO:n jäsenenä on koko joukko mukavuuslippumaita, jotka hyvin todennäköisesti jarruttaisivat laajaa päästökauppaa.

Toisaalta vain EU:n kattava päästökauppa on hyvin ongelmallinen monella tavalla.

– Se rajaisi alueen paljon pienemmäksi ja EU:n ulkopuolelta tulevan ja ulkopuolelle lähtevän liikenteen valvonta olisi erittäin vaikeaa. EU:n sisäinen päästökauppa olisi erittäin hankala, vaikka sen toteuttamiseksi on kovat poliittiset paineet erityisesti EU:n parlamentissa, mutta myös komissiossa, Ojala sanoo.

Miljardien markkinat käden ulottuvilla

Yhtä kaikki: parlamentti keskustelee päästökaupan askelmerkeistä syyskuussa. Valmistelu kestänee vuosia, joten sen ajan voi käyttää vaikkapa perehtymällä päästökaupan tuomiin mahdollisuuksiin luoda uutta liiketoimintaa.

Professori Lauri Ojala tähyilee taivaalle varjostaen samalla oikealla kädellä silmiään kirkkaalta auringonpaisteelta.
Professori Lauri Ojala uskoo, että suomalainen meriklusteri voisi lohkaista ison siivun niistä mijardimarkkinoista, jotka päästökauppa synnyttää merenkulkualalle laivojen päästöjen vähentämiseksi.Jorma Vihtonen / Yle

Sopivan kallis päästökauppa edistäisi todennäköisesti kehittämään päästöjä vähentävää teknologiaa koko ajan tehokkaammaksi ja miettimään laivojen logistiikkaan ympäristöä säästäviä ratkaisuja.

– Alan toimijoille on luvassa erittäin suuri mahdollisuus uudelle liiketoiminnalle. Maailmanlaajuisesti kyse on useiden miljardien ehkä jopa kymmenen miljardin liiketoiminnasta, ja siinä suomalaisilla toimijoilla on merkittävä osa, professori Lauri Ojala sanoo.

Avainkysymys onkin: Mikä on sopivan kallis järjestelmä kaikille?