Keskisuomalaismeppien näkemykset EU:n rahoituksesta vaihtelevat - Jyväskylän yliopiston rehtori harmistui tutkimusrahojen leikkauksista

EU-johtajien sopima rahapaketti ei tyydytä keskisuomalaisia EU-parlamentaarikkoja, mutta tyytymättömyyden asteissa on eroja.

Euroopan unioni
Kuvassa on Suomen ja Euroopan unionin liput.
EU:n uusi budjettikausi kattaa vuodet 2021-2027.Silja Viitala / Yle

Eurooppa-neuvosto eli EU-maiden johtajat pääsivät kuluneella viikolla sopuun EU:n elvytyspaketista ja tulevan budjettikauden raameista. Keskisuomalaiset EU-parlamentaarikot eivät kuitenkaan usko, että yhteensä yli 1800 miljardin euron rahoitus toteutuu johtajien sopimalla tavalla.

Yle Jyväskylä kysyi keskisuomalaisilta europarlamentaarikoilta eli mepeiltä, miten elvytyspaketti ja budjettiesitys heidän näkemyksensä mukaan vaikuttavat maakunnan maatalouteen, korkeakouluihin ja muuhun elämään.

Teuvo Hakkarainen
Teuvo Hakkarainen (ps.) ei näe EU:n rahoituspaketissa mitään hyvää.Petri Aaltonen / Yle

Ensimmäistä kauttaan europarlamentissa istuva viitasaarelainen Teuvo Hakkarainen (ps.) sanoo puhelinhaastattelussa, ettei hän osaa arvioida, mikä vaikutus EU-rahoituskokonaisuudella olisi maakuntaan. Myöhemmin hän toteaa sähköpostikyselyn vastauksessaan, että esitys ei hyödytä maakuntia lainkaan.

– Maakuntien kannalta ei ole odotettavissa mitään myönteistä lisää, koska rahoituspaketti kokonaisuutena vie meiltä enemmän kuin tuo, Hakkarainen kirjoittaa.

Jyväskyläläismepit, keskustan Mauri Pekkarinen ja kokoomuksen Henna Virkkunen näkevät rahoituskokonaisuudessa myös mahdollisuuksia maakunnan kannalta, vaikka molemmat ilmaisevatkin tyytymättömyyttään sen joihinkin osiin.

Maatalouden tuki pysyy ennallaan

Suomi sopi johtajaneuvotteluissa maataloudelle 400 miljoonan euron ylimääräisen rahoituksen kansallisen kuoren kautta. Summa ei kuitenkaan merkitse korotusta maatalouden EU-tukiin, sillä se korvaa budjettileikkauksia, joten sen turvin maatalouden rahoitus pysynee päättyvän kauden tasolla.

Mauri Pekkarinen
Mauri Pekkarisen mielestä maatalouden asema EU-rahoituksessa on tyydyttävä.Yle

Ensimmäisen kauden europarlamentaarikko, konkaripoliitikko Mauri Pekkarinen (kesk.) sanoo, että rahoituksen säilyminen nykytasolla on "tyydyttävä asia".

– Maatalous saa muiden toimialojen tapaan vähän ympäristö- ja ilmastopohjaisiin hankkeisiin elvytyspaketista, Pekkarinen huomauttaa.

Toisen kauden europarlamentaarikko Henna Virkkunen (kok.) arvioi, että EU:n tukipolitiikasta ei pitäisi olla tulossa mitään yllätyksiä maanviljelijöille, vaikka erilaiset ympäristövaatimukset varmasti lähivuosina lisääntyvät.

Henna Virkkunen
Henna Virkkusen mukaan suomalainen maatalous on eurooppalaisittain katsottuna nykyaikaista.Yle

– Suomessahan maatalous on eurooppalaisittain jo nyt varsin modernia. Enemmänkin varmasti arkeen paineita tuovat muut toimintaympäristön muutokset ja erityisesti ilmastonmuutoksen vaikutukset maanviljelyyn, Virkkunen sanoo.

Teuvo Hakkarainen (ps.) ei usko viljelijöiden juuri hyötyvän EU.n tulevasta budjettikaudesta.

– Maatalousyrittäjän arki tuskin tästä paketista kohenee, viime vuodet ovat olleet alasajoa, toivottavasti tuo kehitys edes pysähtyy, Hakkarainen toteaa.

Ohrapelto heinäkuussa Nurmijärvellä.
Nella Nuora / Yle

MTK-Keski-Suomen puheenjohtaja Tero Lahti uumoilee, että viljelijöiden saamat tuet eivät tulevalla kaudella vastaa ympäristövaatimusten kiristymisen aiheuttamia kuluja. Hän näkee uhkia myös EU:n jakamassa elvytysrahassa.

– Pelkään pahoin, että inflaatio lähtee aika paljon laukalle nyt Euroopan laajuisesti, jos satoja miljardeja jaetaan lainoina ja suorana tukena ilman vastikkeellisuutta. Tämähän syö käytännössä sitten niitä euroja, mitä meille tukipaketista olisi tulossa, Lahti sanoo.

Vastikkeeton tuki kismittää

Pekkarinen sanoo olevansa tyytymätön nimenomaan elvytyspaketin vastikkeettomaan osaan.

– Elvytystä tarvitaan ja paljon, mutta päävastuun on oltava jäsenmailla itsellään ja EU:n yhteisen rahoituksen on oltava lainapainotteista, Pekkarinen toteaa.

Mauri Pekkarinen on valmis hyväksymään budjettiesityksen pienin, erityisesti tutkimus- ja kehitysrahoitusta koskevin, muutoksin.

– Koska uudessa tutkimuksen ja kehittämisen rahoituksessa digi ja ilmasto ovat keskeisiä, uskon Jyväskylän yliopiston menestyvän entistäkin paremmin, Pekkarinen toteaa.

Hän uskoo maakunnan hyötyvän sekä budjetti- että elvytysrahoista.

– Keskeisiä kohteita voivat olla alueen liikennehankkeet, teollisuuden uuden teknologian läpimurtohankkeet, oppilaitosten tutkimushankkeet, turvetuotannon kompensaatiorahoitus uudelle yrittäjyydelle ja siivu maaseuturahoituksesta, Pekkarinen luettelee.

Myös Henna Virkkunen on tyytymätön kokonaispakettiin, vaikka hän pitääkin hyvänä sitä, että jäsenmaat ovat ylipäätään päässeet neuvottelupöytään. Hän sanoo, että esitystä ei voi sellaisenaan hyväksyä.

– Siinä leikataan rahoitusta tärkeiltä eurooppalaista lisäarvoa tuovilta ohjelmilta, kuten tutkimuksesta, opiskeluvaihdosta, infrasta, puolustuksesta, digitalisaatiosta, terveydestä – ja raha siirretään jäsenmaiden keskenään sumplimiin ”elvytyshankkeisiin”, Virkkunen arvioi.

läpikulkuhalli, Jyväskylän yliopisto, Arkkitehtuurin Finlandia
Jyväskylän yliopiston päärakennus.Jyrki Isoaho

Virkkunen toteaa, että tutkimusrahoituksen supistaminen heikentäisi keskisuomalaisten oppilaitosten kansainvälistymiskehitystä ja sanoo, että parlamentti aikoo torjua nämä budjettileikkaukset.

Virkkunen kannustaa aktiivisuuteen EU-hankkeissa.

– Nyt ollaan laittamassa paljon rahaa liikkeelle, joten on tärkeää, että maakunnissa on hyviä hankkeita, joihin rahaa haetaan. Painotan erityisesti nopeita raideyhteyksiä ja tutkimus- ja innovaatiotoimintaa, Virkkunen sanoo.

Teuvo Hakkaraisella (ps.) ei ole elvytyspaketista mitään hyvää sanottavaa.

– Suomen ei olisi pitänyt lähteä mukaan koko tukipakettiin, Hakkarainen toteaa.

Yliopiston rehtori pettyi

Jyväskylän yliopiston rehtori Keijo Hämäläinen on erittäin pettynyt EU-johtajien budjettilinjauksiin. Hän muistuttaa, että erityisesti Euroopan tiedeneuvoston ERC:n rahoitus on ollut tärkeä tieteellisen tutkimuksen tuki maanosan yliopistoille.

– Yliopistoissa on tehty kovasti töitä ja luulimme, että olemme vakuuttaneet eurooppalaiset päättäjät siitä, että juuri tähän kannattaa investoida. Oli suuria toiveita jopa kasvattaa sitä (tukea), ja kyllä tämä lopputulos harmittaa suuresti, Hämäläinen sanoo.

Jyväskylän yliopiston rehtori Keijo Hämäläinen.
Jyväskylän yliopiston rehtori Keijo Hämäläinen toivoo vielä, että europarlamentti tyrmää tutkimusrahojen leikkaukset.Jyväskylän Yliopiston viestintä

Yliopiston näkökulmasta ERC:n rahoitus on sikälikin tärkeä, että tiedeneuvosto ei määrittele, mille tieteenaloille rahoitusta voi hakea vaan jakoperusteissa katsotaan yksinomaan tutkimuksen laadukkuutta, "excellence only", rehtori Hämäläinen toteaa.

Euroopan tiedeneuvosto on ollut Jyväskylän yliopistolle toiseksi merkittävin tutkimuksen rahoituslähde Suomen Akatemian jälkeen. Keijo Hämäläisen mukaan EU-rahoitukselle on vaikea löytää korvaajaa perustutkimuksessa.

Hämäläinen on parhaillaan myös Suomen yliopistojen rehtorineuvoston UNIFIn puheenjohtaja. Hän asettaa nyt toiveensa europarlamenttiin, jotta se torjuisi esitetyt tutkimusrahojen leikkaukset.

Budjettimuutokset jäänevät pieniksi

Europarlamentti alkaa nyt neuvotella rahoituksen yksityiskohdista jäsenmaiden eli käytännössä puheenjohtajamaa Saksan kanssa.

Keskisuomalaismepit eivät kuitenkaan odota, että neuvottelut toisivat suuria muutoksia EU-johtajien sopimaan budjettiesitykseen.

– Ei se muutu, Teuvo Hakkarainen (ps.) sanoo ykskantaan.

– En usko, että se kovin paljon muuttuu, arvioi myös Mauri Pekkarinen (kesk.).

Henna Virkkunen (kok.) muistuttaa, että budjettineuvotteluissa käsitellään 40:n eri ohjelman rahoitus, ja jäsenmaat näyttävät pitäytyvän "perinteisillä laduilla".

– Kaikkiin ohjelmiin ei saada muutoksia, Virkkunenkin toteaa.