Jyväskylä parantaa asemiaan kasvukeskusten kilpailussa

Muuttoliiketutkija Timo Aron mukaan Jyväskylä kiri 2010-luvulla lähelle kansallista kärkeä.

Jyväskylä
Jyväskylä-penkki Lutakossa.
Keski-Suomi aluekehitykseltään kuin Suomi pienoiskoossa.Jaana Pinson / Jyväskylän kaupunki

Jyväskylän kaupungilla on hyvät syyt luottaa tulevaisuuteen, kunhan maailma joskus palaa raiteilleen koronapandemian jälkeen. Samaan aikaan osia Keski-Suomesta on autioitumassa melkein kokonaan pysyvästä asutuksesta.

Muuttoliiketutkija Timo Aro katseli Ylen pyynnöstä aluekehityksen kristallipalloon ja arvioi Keski-Suomen maakunnan näkymiä lähivuosikymmenien aikana.

Aron mukaan Keski-Suomen alue monella tavoin kuin Suomi pienoiskoossa. Alueen sisällä on samanaikaisesti läsnä kolme kehityssuuntaa: voimakas keskittyminen, voimakas supistuminen ja kolmantena trendinä joidenkin alueiden tyhjeneminen vakituisesta asutuksesta.

– Niin Keski-Suomessa kuin muuallakin keskuskaupunkien asema suhteessa ympäröivään alueeseen on vahvistunut viime vuosikymmenen aikana

– Erityisesti Jyväskylä, Muurame, Laukaa ja osittain Uurainen ovat saaneet aika merkittäviä muuttovoittoja. Samaan aikaan maakunnan sisällä on sellaisia seutukeskuksia kuin Saarijärvi ja Viitasaari, joissa muuttotappiot ovat olleet aika suuria, Aro sanoo.

Jyväskylä hyvissä kilpailuasetelmissa

Suomen kasvukeskukset käyvät myös keskinäistä kilpailua uusista asukkaista, investoinneista ja muista elinvoimatekijöistä. Tässä kisassa Jyväskylällä on Aron mukaan hyvä vauhti päällä.

– Mitä pidemmälle 2010-lukua tultiin sitä enemmän Jyväskylä kohensi asemiaan kaupunkien välisessä kilpailussa. Sekä elinvoiman että vetovoiman näkökulmasta Jyväskylä on lähellä koko maan kärkeä. Koronakriisiin saakka kehityssuunta on ollut vahva ja hyvä, Aro sanoo.

Korona tuskin muuttaa isoa kuvaa

Koronakriisi hyydytti vuoden alkupuoliskolla sekä kansainvälisen että maansisäisen muuttoliikkeen lähes kokonaan ja siirsi valtavan armeijan konttorityöntekijöitä etätöihin keittiönpöydän ääreen.

Aro ei kuitenkaan usko, että korona muuttaisi pidemmällä aikavälillä alue- ja väestökehityksen isoa kuvaa sellaisena kuin se näyttäytyi 2010-luvulla.

– Koronan aiheuttama digiloikka ehkä jonkin verran lisätä muuttoa kaupunkien lähellä olevalle maaseudulle, kun asenteet etätyötä kohtaan ovat muuttuneet, Aro arvioi.

Millainen on Keski-Suomi vuonna 2040, kun tämän syksyn uudet opiskelijat ovat tukevasti keski-ikäisiä ja koronakriisi on toivon mukaan siirtynyt päivän uutisista historiankirjoihin.

– Kehitysura tulee luultavasti olemaan sitä, mitä se oli 2010-luvulla. Maakunnan sisällä on monta todellisuutta: Jyväskylän ydinkaupunkialue, joka vetää muuttajia koko maasta. Sitten ovat seutukaupungit, kuten Äänekoski, Jämsä ja Keuruu, jotka houkuttelevat väkeä omalta vaikutusalueeltaan.

– Reuna- ja haja-asutusalueilla haasteet kasvavat sitten jo aika suuriksi, Aro sanoo.