Suuret jätekasojen palot uhkaavat jo kiertotalousalan imagoa – riskit olivat tiedossa

Pelastusalan asiantuntija ehdottaa, että jätteenkäsittelylaitoksilla olisi oma palokunta.

kiertotalous
Pelastuslaitos sammuttamassa jäteaseman paloa Tampereen Ruskossa.
Pelastuslaitos sammutti suurta jätekasan paloa toukokuussa Tampereen Ruskossa.Antti Eintola / Yle

Jätteenkäsittelylaitosten vakavat tulipalot nakertavat jo alan imagoa. Kiertotalousalan etujärjestön mukaan yritykset pyrkivät parantamaan paloturvallisuutta.

– Tämä on asia, jonka parissa ala tekee koko ajan töitä, sanoo Ympäristöteollisuus ja -palvelut ry:n hallituksen puheenjohtaja Kalle Saarimaa.

Runsas viikko sitten palokunta taisteli valtavaa jätekasan paloa vastaan Tampereella. Sammuttajien tuoreessa muistissa oli vastaava palo pari kuukautta aiemmin muutaman kilometrin päässä.

Pelastuslaitos sammuttaa Jämsässä Myllymäen teollisuusalueella syttynyttä suurta tulipaloa.
Palomies käveli savuavan jätekasan vieressä kesäkuussa Jämsän Myllymäen teollisuusalueella.Isto Janhunen

Jämsässä jätekasa levitti sankkaa savua kesäkuussa. Paloturvallisuuden kohentaminen on osittain kiinni rahasta.

– Jos ei haluttaisi yhtään jätepaloa ikinä, olisihan se teknisesti ratkaistavissa. Se tulisi vain todella kalliiksi, Saarimaa sanoo.

Pelastusalalla toivotaan, että paloturvallisuus edistyy.

– Toivottavasti nämä tapaukset ja niiden synnyttämä keskustelu johtavat siihen, että laitokset parantavat varautumistaan riskeihin, sanoo Suomen pelastusalan keskusjärjestön johtava asiantuntija Kari Telaranta.

Laaja raportti riskeistä

Jätepalot eivät ole yllätys. Turvallisuus- ja kemikaalivirasto laati raportin kiertotalouslaitosten riskeistä (siirryt toiseen palveluun) vuoden 2018 loppupuolella.

Raportin mukaan tulipalo on vaarana useissa laitoksissa. Paloja aiheuttaa muun muassa jätteiden syttyminen itsestään varastoinnissa ja tuotannossa.

Metalliromun mukana kierrätykseen päätyy esimerkiksi litiumakkuja, jotka voivat aiheuttaa oikosulun ja tulipalon tuotantolaitoksella tai jo aiemmin keräys-, varastointi- tai kuljetusvaiheessa.

Jätteiden tunnistusta kehitetään

Suomessa toimii noin 300 jätepolttoainetta mekaanisesti valmistavaa laitosta. Polttoainetta tehdään muun muassa rakennusten purkujätteestä.

– Toimijan on usein hyvin vaikea tietää tarkalleen, mitä kuormia sinne saapuu. Tietyissä olosuhteissa syttymistä on tosi vaikea estää, Saarimaa sanoo.

Saarimaa on Fortum Waste Solutions Oy:n kierrätys- ja jäteliiketoiminnan johtaja. Saarimaan mukaan kiertotalousala pyrkii kehittämään uudenlaista tekniikkaa, jonka avulla jätteitä voitaisiin tunnistaa nykyistä paremmin.

– Kaikki yritykset varmasti myös kouluttavat henkilöstöään siihen, mitä tällaisessa syttymistilanteessa tehdään.

Laitoksille oma palokunta?

Tukes suosittelee useita keinoja tulipaloihin varautumiseksi, niistä järeimpänä laitoksen oma palokunta. Pelastusalan keskusjärjestön johtava asiantuntija Kari Telaranta ehdottaa samaa tai riskien kannalta oikein mitoitettua vastaavaa omatoimista sammutusvalmiutta.

– Ei pitäisi olla veronmaksajien tehtävä ottaa riskiä kantaakseen, vaan vastuu on ensisijaisesti toiminnan harjoittajalla, Telaranta sanoo.

Pirkanmaan pelastuslaitoksen operatiivinen päällikkö Mika Kupiainen korostaa jätteiden lajittelua laitoksilla.

– Näen todella tärkeänä sen, että lajittelu toimii ja vaarallinen jäte huomioidaan nykyistä paremmin pois.

Haittaa lähiasukkaille

Tulipaloista voi levitä haitallista savua ja nokea ympäristöön. Tampereella keväällä tapahtuneen jätepalon vuoksi jouduttiin evakuoimaan Lintuhytin asuinalue muutamaksi tunniksi.

Jätteenkäsittelylaitoksista tulee myös valituksia hajusta ja melusta. Pitäisikö laitoksen toiminta asutuksen lähellä kieltää?

– Olisi hyvä, jos voisi kieltää. Se täytyy kuitenkin muistaa, että kun tällainen laitos saa luvan, viranomaisilla täytyy olla vankka peruste sille, että toimintaan asetetaan edes lisäehtoja, sanoo operatiivinen päällikkö Mika Kupiainen.

Tampereen yliopiston yhdyskuntasuunnittelun professori Juho Rajaniemi sanoo, että teollisuusalueiden sijoittaminen onnistuu Suomessa valtaosin hyvin. Pieleen menneet tapaukset ovat poikkeuksia.

– Ne ovat tietysti asukkaille kiusallisia ja koskettavat jokapäiväistä arkea, Rajaniemi sanoo.

Asukkaat voivat vaikuttaa

Miten yksittäisen asukkaan sitten kannattaa toimia, jos jätteenkäsittelylaitos häiritsee elämää?

Jos asuu haittoja aiheuttavan laitoksen vieressä, voi ottaa yhteyttä kunnan ympäristöterveysviranomaisiin. Melu- ja hajuhaittoja ei tarvitse sietää.

Jos teollisuusaluetta vasta suunnitellaan asuinalueen lähistölle, asukkailla on mahdollisuus vaikuttaa kaavoitukseen.

Kaavoitus ohjaa yleisellä tasolla jätteenkäsittelylaitosten sijoittamista. Ympäristöluvanvaraisten laitosten sijoittumista voidaan ohjata myös ympäristövaikutusten arvioinnin yhteydessä sekä lupaprosessissa.

Ympäristöteollisuus ja -palvelut ry:n hallituksen puheenjohtaja Kalle Saarimaa sanoo, että keskimäärin ongelma ei ole se, että uusia laitoksia kaavoitettaisiin liian lähelle asutusta.

– Ennemminkin on ollut haasteena se, että soveltuvia alueita kiertotalouden edistämiseksi ja jätteiden käsittelylle ei meinaa saada riittävässä määrin, koska toiminta koetaan hankalaksi.

Valtakunnallisen jätesuunnitelman (siirryt toiseen palveluun) mukaan kiertotalouden ja jätehuollon aluevaraukset on tärkeä ottaa huomioon kaavoituksessa. Eri materiaalit on hyvä käyttää uudelleen ja kierrättää riittävän lähellä niiden synty- ja käyttöpaikkoja.

Millaisia kokemuksia sinulla on jätteenkäsittelylaitoksista lähellä asutusta? Voit keskustella aiheesta ke 29.7. klo 23 asti.