Aseistetut ryhmät marssivat USA:n kaduilla – Yle koosti yhteen, mitä Louisvillessä mieltään osoittaneesta NFAC:sta ja muista ryhmistä tiedetään

Kaduilla marssivien ryhmien taustat ovat kirjavat.

Yhdysvallat
Yhdysvalloissa aseellinen ryhmä NFAC vaatii poliisilta selvitystä mustan naisen ampumisesta
Yhdysvalloissa aseellinen ryhmä NFAC vaatii poliisilta selvitystä mustan naisen ampumisesta

Yhdysvalloissa nähtiin viikonloppuna vastakkainasettelua paitsi poliisin ja mielenosoittajien myös eri aseellisten ryhmien välillä.

Satoja mustiin, puolisotilaallisiin vaatteisiin pukeutuneita, raskaasti aseistettuja afroamerikkalaisia mielenosoittajia marssi kaduilla Louisvillessä Kentuckyn osavaltiossa.

He vaativat oikeutta Breonna Taylorille, 26-vuotiaalle mustaihoiselle ensihoitajalle, joka kuoli maaliskuussa poliisin luoteihin.

Heitä vastassa oli pienempi joukko aseistautuneita vastamielenosoittajia. Poliisi piti ryhmittymät erossa toisistaan. Mikä saa ihmiset tarttumaan aseisiin ja marssimaan kaduille? Entä millaisista ryhmittymistä on kyse? Kokosimme muutamia esimerkkejä.

NFAC:n jäseniä osoittamassa mieltään
NFAC-ryhmän johtaja Grandmaster Jay (edessä keskellä), oikealta nimeltään John Fitzgerald Johnson johtaa marssia Luisvillessa Kentuckyssä 25. heinäkuuta 2020.Brett Carlsen / AFP

Mikä on NFAC?

Kentuckyn Louisvillessä aseita näyttävästi esitellyt ryhmä on nimeltään The Not Fucking Around Coalition eli NFAC. Vapaasti suomennettuna se tarkoittaa koalitiota, joka ei tuhlaa aikaa tai pelleile.

NFAC-nimellä tunnettu ryhmä haluaa viranomaisilta selvityksen Taylorin kuolemaan liittyvistä tapahtumista. Huumepoliisi ampui Taylorin tehdessään ratsian tämän kotiin. Sieltä ei löytynyt huumeita eikä poliisin etsimää henkilöä.

Taylorin poikaystävän kerrotaan avanneen tulen poliisia vastaan. Asianajajan mukaan tämä luuli poliiseja murtautujiksi.

Taylorin kuolemasta ei ole nostettu rikossyytteitä, mutta tapahtumaan osallisista poliiseista yksi on saanut potkut ja kaksi muuta on siirretty toisiin tehtäviin.

NFAC-ryhmän johtaja Grand Master Jay antoi viranomaisille kuukauden aikaa antaa lisätietoa Taylorin kuolemasta. Ryhmä tehosti vaatimustaan uhkaavilla iskulauseilla.

NFAC esiintyi julkisuudessa ensimmäistä kertaa 4. heinäkuuta, Yhdysvaltojen itsenäisyyspäivänä.

Tuolloin ryhmä vaati (siirryt toiseen palveluun), että konfederaation johtajia esittävä muistomerkki pitää poistaa lähellä Atlantaa sijaitsevan Stone Mountain -puiston suuresta kallioveistoksesta.

Suurta kallioveistosta pidetään (siirryt toiseen palveluun)rasismin muistomerkkinä.

NFAC:n jäseniä osoittamassa mieltään Louisvillessä
NFAC:n jäseniä osoittamassa mieltään Louisvillessä 25. heinäkuuta 2020.Jeff Dean / AFP

Keitä olivat Louisvilleen kokoontuneet vastamielenosoittajat?

Louisvillessä NFAC-ryhmää vastassa oli (siirryt toiseen palveluun) yli vuosikymmenen vanhempi ryhmittymä nimeltä Kolmen prosentin liike. Ryhmän nimi juontaa historiaan ja britti-imperiumin siirtomaihin nykyisen Yhdysvaltojen alueella.

Ryhmän nimi viittaa ajatukseen siitä, että arviolta kolme prosenttia alueella asuneista siirtomaalaisista oli valmiina tarttumaan aseisiin brittejä vastaan. Ryhmittymän jäsenet katsovat, että he ovat nykypäivän vastineita näille kapinallisille, kertoo voittoa tavoittelematon järjestö Center for Investigative Reporting (siirryt toiseen palveluun).

Ryhmä itse sanoo verkkosivuillaan, että sen tavoitteena ei ole syrjäyttää maan hallintoa vaan vastustaa tyranniaa.

– Emme ole hallinnon vastainen vaan itse asiassa hyvin hallintomielinen ryhmä, kunhan hallinto noudattaa perustuslakia, sivustolla sanotaan.

Toukokuussa ryhmittymä herätti närää Kentuckyn osavaltion pääkaupungissa Frankfortissa järjestetyssä mielenosoituksessa, jossa muun muassa kannatettiin oikeutta kantaa asetta.

Mielenosoittajat hirttivät puuhun (siirryt toiseen palveluun) Kentuckyn kuvernööri Andy Beshearia esittävän nuken tämän virka-asunnon edustalle.

Muutama vuosi sitten ryhmittymä vastusti Louisvillessa pidettyä mielenosoitusta, jossa puolestaan vastustettiin liittovaltion maahantulokäytäntöjä.

Trump on syyttänyt väkivaltaisuuksista Antifa-ryhmää

Yhdysvalloissa on kuohunut kuukausia sen jälkeen kun mustaihoinen George Floyd kuoli pidätystilanteessa Yhdysvaltain Minneapolisissa. Floydin kuolemaa seurasivat laajat Black Lives Matter -mielenosoitukset ympäri maata.

Yhdysvaltojen presidentti Donald Trump on syyttänyt mielenosoituksien väkivaltaisuuksista vasemmistolaista antifasistista Antifa-ryhmää, joka on ollut mukana monissa mielenosoituksissa. Se sanoo vastustavansa autoritarismia, homofobiaa, rasismia ja muukalaisvihaa.

Lue lisää: Ääriryhmiä voi olla mukana USA:n mellakoissa – mutta käännetäänkö niitä syyttämällä huomiota pois kansalaisliikehdinnän syystä?

Matt Marshall Havaiji-paidassaan
Kolmen prosentin liikkeen Washingtonin-jaoston Matt Marshall puhui mielenosoituksessa, jossa vastustettiin koronakriisin takia asetettuja liikkumisrajoituksia Olympiassa Washingtonissa 30. kesäkuuta 2020.Karen Ducey / AFP

Boogaloo-pojat valmistautuvat seuraavaan sisällissotaan havaijinpaidoissa

Black Lives Matter -mielenosoituksissa on ollut näkyvästi esillä myös havaijinpaitoihin pukeutuneita, raskaasti aseistettuja miehiä.

Heidän sanotaan kuuluvan niin sanottuun boogaloo-liikkeeseen, jota on hieman vaikeaa määritellä yksiselitteisesti. Asiantuntijat eivät ole varmoja, onko se edes varsinainen ryhmittymä. Boogaloo-liikehdinnän ydin koostuu ajatuksesta, jonka mukaan Yhdysvallat on matkalla kohti seuraavaa sisällissotaa.

Ainakin 15 ihmistä on pidätetty ja viisi kuolemaa (siirryt toiseen palveluun) liitetty boogaloo-teemaan, mukaan lukien kahden lainvalvojan murhat Kaliforniassa, kirjoittaa The Guardian.

Kansainvälinen tutkivan journalismin Bellingcat-verkosto on selvittänyt boogaloo-liikehdinnän taustoja.

– Kyse on liikkeestä, joka valmistautuu aktiivisesti aseelliseen selkkaukseen lainvalvojien ja kaikkien niiden kanssa, joiden se katsoo rajoittavan oikeutta kantaa asetta. Koronapandemian jakamassa epävakaassa tilanteessa he voivat hyvinkin lisätä väkivaltaisuuksia amerikkalaiskaupunkien kaduilla, Bellingcat kirjoittaa (siirryt toiseen palveluun).

Bellingcatin mukaan ryhmää ei voi määritellä yksiselitteisesti. Sillä on Bellingcatin selvityksen mukaan kytköksiä äärioikeistoon ja osa sen kannattajista on rasisteja, mutta osa on vastustanut mustaihoisten kokemaa poliisiväkivaltaa ja tukenut afroamerikkalaisten järjestäytymistä aseellisesti.

Boogaloota yhdistävä tekijä näyttää liittyvän erityisesti aseelliseen konfliktiin vallanpitäjien kanssa.

Boogaloo järjestäytyy sosiaalisessa mediassa, jossa keskustelua ryydittävät erilaiset pilaviestit ja meemit. Pelkästään Facebookissa teemaan liittyviä ryhmiä on arviolta 125 ja niissä on yli 70 000 jäsentä, kertoo Tech Transparency Project (siirryt toiseen palveluun).

Kesäkuun lopulla Facebook ilmoitti poistaneensa satoja boogaloo-liikehdintään liitettyjä käyttäjätilejä. Syynä oli pelko siitä, että verkosto suunnittelee aktiivisesti väkivaltaisia tekoja, oikeassa elämässä sosiaalisen median ulkopuolella, kertoo The Verge (siirryt toiseen palveluun).

Lue myös:

Twitter sulkee salaliittoteorioita levittäviä QAnon-tilejä – hurjia väitteitä USA:n eliitin saatananpalvonnasta, pedofiliasta ja juonista Trumpia vastaan

Lähteet: Reuters