Miksi koronatilanne on pysynyt Suomessa yllättävän vakaana ja millä keinoin voimme hillitä toista aaltoa? Asiantuntijat vastaavat 4 kysymykseen

Koronakevät opetti asiantuntijoille, että koronavirus on hankala ennustettava.

koronavirus
Hoitajia Mehiläisen koronavirustestausauton luona Espoossa 19.3.2020.
Koronavirustestejä on tehty viime aikoina yhtä paljon kuin kevään huippuaikoina. Hoitajia Mehiläisen koronavirustestausauton luona Espoossa 19. maaliskuuta.Janne Järvinen / Yle

Kesä hellii suomalaisia rankan koronakevään jälkeen.

Epidemia on pysynyt kotimaassa kesän aikana rauhallisena, mutta maailman kokemukset aaltoilevasta tautitilanteesta ja uudelleen määrätyistä rajoituksista kytevät suomalaisten takaraivossa.

Monen huulilla ja ajatuksissa pyöriikin kysymys: tuleeko koronaviruksen toinen aalto Suomeen?

Viruksen käyttäytymisestä on mahdotonta antaa vedenpitäviä arvioita. Kolme asiantuntijaa vastaa neljään kysymykseen toisesta aallosta ja siitä miten siihen varaudutaan.

1. Tuleeko koronaviruksen toinen aalto Suomeen?

Tilastotieteen professori Kari Auranen Turun yliopistosta määrittelee koronaviruksen toista aaltoa tilanteeksi, jossa viruksen tartuntaketjuja ei voitaisi suurelta osalta jäljittää ja epidemia olisi selvässä kasvuvaiheessa.

Auranen on mukana mallinnusryhmässä, jossa on luotu muun muassa erilaisia skenaarioita koronaviruksen leviämisestä.

Sekä Auranen että Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin (HUS) infektioylilääkäri Asko Järvinen näkevät toisen aallon mahdollisena. He korostavat, että väestöllä ei ole rokotuksen tai sairauden tuomaa vastustuskykyä.

Tilanne on vieläkin rauhallisempi siltä kannalta katsottuna, kuinka paljon muuta kesäflunssaa nyt pyörii.

Asko Järvinen, infektioylilääkäri, HUS

Auranen nostaa tähän yhdistettynä esille sosiaalisten kontaktien merkityksen. Vaaran paikkana voivat syksyllä olla esimerkiksi paluu työpaikoille ja opinahjoihin.

– Jos sosiaalisten kontaktien määrä ja laatu palautuu normaalille tasolle, se tarkoittaa viruksen kannalta katsottuna, että sillä on yhä sama potentiaali levitä kun oli alkukeväästä, Auranen toteaa.

Järvisen mukaan on hyvin vaikeaa arvioida, millainen syksy koronaviruksen kannalta on Suomessa luvassa. Terveydenhuollossa varaudutaan kuitenkin pahimpaan.

– Kaikki ovat enemmän tai vähemmän alttiina taudille, jolloin tilanne pahimmillaan voi tulla hyvin vaikeaksi. Kun potilasmäärät kasvavat suureksi, terveydenhuolto on hankaluuksissa, Järvinen sanoo.

Todennäköistä hänen mukaansa on, että virus pyrkii takaisin ja lähtee lisääntymään.

– Kysymys on lähinnä siitä, millä tavalla toinen aalto tulee: pystytäänkö se pitämään tällaisena rajattuna vähäisten tapausten määränä ja hallittavissa vai tuleeko se voimalla, hän toteaa.

Suomen suurin työnantaja Helsingin kaupunki varautuu myös viruksen toiseen aaltoon.

– Varaudumme kiireiseen syksyyn. On viisasta varautua siihen, että epidemia aktivoituu, kertoo Helsingin kaupungin sosiaali- ja terveystoimen toimialajohtaja Juha Jolkkonen.

Kuvassa on ihmisiä Helsingin keskustassa heinäkuussa 2020.
Helsingin keskustassa oli vilkasta heinäkuussa 2020.Silja Viitala / Yle

2. Miksi virustilanne on kesällä pysynyt niin vakaana?

Koronavirustartunnat eivät ole lähteneet nousuun, vaikka Suomessa rajoituksia on höllätty asteittain toukokuusta lähtien.

Asko Järvisen mukaan virustilanne on Suomessa pysynyt pitkälti rauhallisena nopeiden rajoitustoimien sekä terveydenhuollon toimijoiden ansiosta. Muitakin ajatuksia viruksen käyttäytymisestä on herännyt.

– Olen alkanut miettiä entistä enemmän, onko tässä kyseessä vuodenaikavaihtelua. Euroopassa tapausmäärät ovat tulleet alaspäin, mutta eteläisellä pallonpuoliskolla tauti tuntuu jylläävän nyt voimalla, Järvinen pohtii.

Tilanteen rauhallisuus kotimaassa on yllättänyt monet asiantuntijat ja myös Järvisen.

– Tilanne on vieläkin rauhallisempi siltä kannalta katsottuna, kuinka paljon muuta kesäflunssaa nyt pyörii. Ihmiset hakeutuvat testiin yhtä paljon kuin huippuaikoina. Jos korona olisi tarttumassa, niin luulisi, että se siinä joukossa menisi eteenpäin.

Kari Auranen uskoo, että sosiaalisten kontaktien vähyydellä on ollut edelleen vaikutusta rauhalliseen tilanteeseen. Vaikka kesä on vapauttanut rajoituksia ja ihmisten käyttäytymistä, ihmisillä ei edelleenkään ole yhtä paljon sosiaalisia kontakteja kuin ennen epidemiaa.

Luulen, että tämä koronaepidemia yllättää meidät vielä useammankin kerran.

Asko Järvinen, infektioylilääkäri, HUS

Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) tekemän tutkimuksen mukaan sosiaaliset kontaktit vähentyivät huhtikuussa lähes kolme neljännestä ja yli 70-vuotiaiden keskuudessa lähes 90 prosenttia.

– Kesäkuussa tutkimus toistettiin, eivätkä ne olleet vieläkään palautuneet entiselleen, vaan olivat vasta puolet siitä mitä ne ovat normaalilla tasolla. Fyysiset kontaktit, kuten halaaminen ja kättely olivat vielä matalammalla tasolla, Auranen kertoo.

3. Mitä kevät opetti meille koronaviruksesta?

Helsingin kaupungin Juha Jolkkosen mukaan koronakevät opetti paljon muun muassa eri toimijoiden yhteistyön sekä ennakoimisen tärkeydestä.

– Meidän pitää olla vielä aktiivisempia, ennakoivampia ja nopealiikkeisempiä. Muodostaa yhteistä tilannekuvaa ja ennakoida mitkä ovat parhaita toimia, Jolkkonen toteaa.

Aurasen mukaan monet tiedot viruksen käyttäytymisestä jäivät kevään kokemustenkin valossa vielä pimentoon. Muun muassa tutkimustieto siitä, rakentuuko virukselle immuniteettia, on hyvin ristiriitaista.

– Tilanne on yhä hämmästyttävän epäselvä monen asian osalta, Auranen sanoo.

Hänen mukaansa nyt olisi tärkeää koota kaikki saatavilla oleva tieto keväältä ja analysoida se.

– Tämä työ on hidasta selvitystyötä. Vallankumouksellista uutta tietoa ei ole vielä ilmennyt, Auranen toteaa.

Asko Järvisen mukaan koronavirusepidemia on tähän mennessä opettanut, että se on sangen hankala ennustettava.

– Luulen, että tämä koronaepidemia yllättää meidät vielä useammankin kerran.

Helsingin asematunneli.
Helsingin asematunnelissa oli autiota toukokuisena perjantai-iltana.Henrietta Hassinen / Yle

4. Mitkä asiat ovat keskeisiä viruksen toisen aallon hillinnässä?

Järvisellä on selkeä näkemys siitä, mikä on yksi tärkeimmistä osasista koronatilanteen rauhallisena pysymiseen.

– Testaaminen on avainsana tässä strategiassa ja se on kaikkien pidettävä mielessä.

Vähäoireistenkin olisi tärkeää mennä testiin, sillä jopa oireettomat voivat tautia tartuttaa.

Tartunnan saaneiden eristämisen ja kontaktien jäljittämisen kautta estetään uusia tartuntoja, mutta se tarvitsee tuekseen sosiaalisen kontaktien rajaamista.

Kari Auranen, tilastotieteen professori, Turun yliopisto

Jolkkosen mukaan Helsingin kaupunki tekee osaltaan tällä hetkellä kaikkensa, että jokainen oireinen tai tartunnalle altistunut saadaan testiin.

Helsingin kaupunki on myös varautunut, että viruksen vaatimia toimia voidaan kohdistaa pienemmille alueille, kuten työpaikoille, kouluihin, päiväkoteihin tai jopa asuinalueille.

– Mistään totaalisesta eristämisestä ei tietenkään puhuta. Mutta jos tautiryppäitä todetaan tietyillä alueilla tai paikassa, voidaan esimerkiksi kouluissa siirtyä etäopetukseen paikallisesti, Jolkkonen toteaa.

Järvisen mukaan tällä hetkellä Suomessa tartuntaketjut ovat selvillä osittain, mutta eivät täysin.

– Taustalla on tapauksia, joissa ei ole minkäänlaista linkkiä tiedossa kehenkään aiemmin sairastaneeseen. Se kuvastaa mielestäni sitä, että tautia yhteisössämme on, mutta jostain syystä se ei niin hanakasti tartu.

Myös Auranen pitää tartuntaketjujen jäljittämistä tärkeänä osana taudin hillitsemistä. Hänen mielestään sosiaalisiin kontakteihin tulisi myös syksyllä kiinnittää erityistä huomiota.

– Tartunnan saaneiden eristämisen ja kontaktien jäljittämisen kautta estetään uusia tartuntoja, mutta se tarvitsee tuekseen sosiaalisen kontaktien rajaamista, Auranen toteaa.

Käsienpesua, riittävää turvaetäisyyttä ja yskimistä sekä pärskimistä puhtaaseen nenäliinaan tai hihansuuhun ei sovi edelleenkään unohtaa.

– Kevään aikana näimme, että jos kansa näitä toimia toteuttaa, ne toimivat. Ne pitäisi ottaa aktiiviseen käyttöön ja elää niiden mukaan. Jos ne eivät riitä, niin keinot ovat kauhean paljon kovempia, niin kuin keväällä näimme, Järvinen toteaa.

Mietityttääkö koronaviruksen toinen aalto Suomessa? Aiheesta voi keskustella tiistai-iltaan kello 23.

Lue myös:

"En oikein usko, että laaja aalto pääsee enää tulemaan" – Immunologian professori arvioi valppauden estävän koronatartuntojen toisen aallon Suomessa

Uusimmat tiedot koronaviruksesta

Tilaa uutiset koronaviruksesta

Saat Ylen tärkeimmät koronavirusuutiset sähköpostiisi kerran päivässä.

Siirry tilaamaan

Luotettavia koronauutisia nopeasti suoraan puhelimeesi

Lataa Yle.fi-sovellus