Miksi punkkeja löytyy pieneltä alueelta satoja, mutta vain kilometrin päässä ne katoavat? Käyttäytyminen hämmentää emeritusprofessoria

Punkkikanta on jatkanut tasaista kasvuaan koko 2000-luvun ja punkkeihin voikin törmätä jo lähes kaikkialla Suomessa.

punkit
Metsäeläintieteen emeritiusprofessori Heikki Henttonen keräämässä punkkeja tutkimusalueeltaan Kuhmoisissa.
Metsäeläintieteen emeritusprofessori Heikki Henttonen tutkii punkkeja Kuhmoisista käsin.

Punkkien tutkija, metsäeläintieteen emeritusprofessori Heikki Henttonen vetää perässään flanellikankaista punkkilakanaa kulkiessaan metsätien vartta Kuhmoisissa. Punkit tarttuvat lakanaan hanakasti ja ne on helppo erottaa valkoiselta pohjalta, kun lakanan kääntää ympäri.

Kevään ja kesän aikana Henttonen on kerännyt tuhansia punkkeja tutkimuksiaan varten. Punkkien kanta on jatkanut kasvuaan koko 2000-luvun paljolti suotuisten sääolosuhteiden vuoksi.

Henttonen tutkii alueellaan puutiaisen ja taigapuutiaisen ekologiaa, niiden erilaista vuodenaikaista esiintymistä ja onko lajien välillä kilpailua. Lisäksi tutkimuskohteena on tutkimusalueella oleva aivokuumeviruspesäke, sen mahdollinen laajentuminen ja evoluutio. Tutkimutyötään Henttonen tekee osin yhdessä Helsingin yliopiston virologien kanssa.

Punkkiongelma on suurin rannikkoalueilla, mutta sisämaassakin punkkeja esiintyy paikoin runsaasti. Esiintymismäärät voivat poiketa huomattavasti pienelläkin alueella.

Ihmiselle haitallisia punkkeja ovat puutiainen ja taigapuutiainen. Molemmat voivat aiheuttaa borrelioosin tai puutiaisaivotulehduksen.

– Yleisesti ottaen on ihan selvä, että punkki- tai puutiaiskannat ovat nousseet Suomessa viime vuosina ja vuosikymmeninä ja samalla ne ovat levittäytyneet pohjoiseen, Henttonen kertoo.

Metsäeläintieteen emeritiusprofessori Heikki Henttonen keräämässä punkkeja tutkimusalueeltaan Kuhmoisissa.
Metsäeläintieteen emeritusprofessori Heikki Henttonen tutkii punkkikantaa Kuhmoisista käsin.Markku Lähdetluoma / Yle

Paikalliset erot herättävät ihmetystä tutkijassakin

Henttosella on parikymmentä seurantapaikkaa, metsäteiden varsia, missä hän tekee säännöllistä punkkiseurantaa.

– Yhdessä paikassa voi olla paljon punkkeja ja kilometrin päässä vähän punkkeja. En ole vielä oikein ymmärtänyt miksi ne ovat niin erilaisia. Voin saada kilometrin matkalla 300 puutiaista ja kun tulen toista reittiä takaisin niin saan vain 10 puutiaista. Sinänsä samanlaisilla paikoilla voi olla hyvin eri lailla puutiaisia, Henttonen kertoo.

Erot voivat olla uskomattoman suuria ja Henttosen mukaan yhtenä syynä on se, että puutiaiset eivät kestä kuivaa. Eniten puutiaisia on puolivarjoisten metsä- ja mökkiteiden varsilla. Täysin avoimilla paahteisilla paikoilla ne eivät pärjää. Toisaalta usein sanotaan, että vanhoissa umpikuusikoissa olisi paljon puutiaisia, mutta ainakaan tutkimusalueilla Keski-Suomessa tämä ei pidä paikkaansa.

– Onhan siinä tietysti lisää riskejä, kun puutiaisten määrä lisääntyy. Toisaalta ihmisten pitää sopeuttaa käyttäytymistään sen mukaan.

Kesällä myös sää vaikuttaa paljon punkkien esiintymiseen. Jos on pitempi paahtava kuiva kausi, punkit eivät kestä kuivuutta vaan vetäytyvät maanrakoihin, missä ne voivat olla viikkojakin piilossa.

– Kun luulee, että punkit ovat hävinneet, niin yllätys, yllätys, sateiden myötä punkkeja on taas kaikkialla, Henttonen sanoo.

Ja päästessään tankkaamaan verta kunnolla esimerkiksi hirvieläimestä, punkki voi munia kerralla kahdesta kolmeen tuhanteen munaa. Jälkikasvu on siis taattu.

Punkkia laitetaan pihdeillä muovipulloon
Taas yksi punkki päätyy talteen muoviputkiloon tutkimusta varten.Markku Lähdetluoma / Yle

Punkkitarkastus on aina paikallaan

Koiran ulkoiluttajille punkit ovat arkipäivää. Metsälenkin jälkeen on syytä tehdä punkkitarkistus niin koiralle kuin itsellekin mikäli on kulkenut metsäisillä poluilla.

Orimattilassa työskentelevä eläinlääkäri Iiris Pitkänen kertoo, että asiakkailla on ollut kovasti havaintoja punkeista tänä kesänä. PItkäsellä onkin pihdit aina lähettyvillä, millä punkkeja saa napsittua pois koirista muun tarkastuksen ohessa.

– Olen saanut asiakkailta sellaista viestiä, että punkkeja on ollut tänä vuonna tosi paljon verrattuna viime vuoteen, Pitkänen sanoo.

Pitkänen kertoo, että joskus punkista jää väkäset sisään ja voi tulla pieni tulehdusreaktio, mutta yleensä ne eivät ole vakavia. Moni käyttää alkukeväästä tai kesästä lemmikillään punkkilääkitystä.

Lapinkoiran pentu Onni eläinlääkärin tarkistuksessa
Lapinkoiran pentu Onni tuotiin eläinlääkäriin silmätulehduksen vuoksi. Punkkeja ei tällä karvakuonolla ollut.Markku Lähdetluoma / Yle

Ovatko punkit riivanneet tänä kesänä? Voit keskustella aiheesta perjantaihin klo 23:een saakka.

Lue myös:

Punkki voi sattua kohdalle liki missä vain – riskiä saada purema voidaan ennustaa jopa neliökilometrin tarkkuudella

Tarttuvatko punkit pyykkeihin ulkona? Miksei muurahaiskeon ympärillä ole punkkeja? 7 + 1 yleisökysymystä puutiaistutkijalle