Rengaslukot eivät tulleet Helsingissä laajempaan käyttöön, vaikka laki sen mahdollistaisi – auton hinaus kunnan varikolle turvallisempi vaihtoehto

Pysäköinninvalvonta käyttää rengaslukkoja lähinnä vain silloin kun hinausautoa ei ole saatavilla.

Rengaslukko
Auton renkaassa ajon estävä lukkolaite.
Rengaslukon käyttämismaksun ja suorittamatta jääneiden pysäsäköintivirhemaksujen maksamisen jälkeen pysäköinnintarkastajat irrottavat rengaslukon.Pertti Lampinen / Yle

Helsingissä käytetään pysäköinninvalvonnassa rengaslukkoja edelleen erittäin harvoin.

Pysäköinninvalvonnasta yksikön päällikkö Lauri Uski kertoo, että lukkoja käytetään enintään muutamia kertoja vuodessa. Näin tapahtuu hänen mukaansa lähinnä silloin kun hinausautoa ei ole saatavilla.

Rengaslukkojen käyttö on pysynyt Helsingissä vähäisenä lain voimaantulosta lähtien.

Vuonna 2012 säädetyn lain jälkeen pysäköinninvalvonta on voinut asentaa virheellisesti pysäköityyn ajoneuvoon ajamisen estävät rengaslukot, jos asiakkaalla on viisi maksamatonta pysäköintivirhemaksua tai ajoneuvo on pysäköity virheellisesti toistamiseen kahden vuorokauden sisällä.

Syynä rengaslukkojen vähäiseen käyttöön on yksikön päällikkö Uskin mukaan se, että lainsäädäntö mahdollistaa samoilla perusteilla ajoneuvon hinaamisen kunnan varikolle.

Se on useissa tapauksissa liikenneturvallisuuden kannalta rengaslukkojen käyttöä parempi ratkaisu

– Rengaslukkoa käytetään vain muutamia kertoja vuodessa, koska on huomattavasti parempi, että se ajoneuvo ei ole jatkuvassa virheessä viemässä tietilaa tai pahimmassa tapauksessa vaarantamassa muuta liikennettä.

Pysäköinninvalvonnan tilauksesta hinauksia tehdään Helsingissä kaikkiaan vuosittain noin parituhatta. Määrässä on mukana myös muista syistä kuin toistuvasta pysäköintivirhemaksujen maksamatta jättämisestä johtuneet hinaukset.