Droonilla voidaan bongata isostakin pellosta hukkakauraa ja muita rikkakasveja – teknologia kaipaa vielä kehittämistä

Droonit eivät ole vielä viljelijän perustyökalu, mutta tutkijoiden mukaan kymmenen vuoden päästä tilanne voi olla toinen.

droonit
Drooneja pellolla
Drooni voi tunnistaa hukkakauraa, myrskytuhoja ja salaojien toimivuutta.Jari Pelkonen / Yle

Droonit, eli kauko-ohjattavat ilma-alukset, ovat lisääntyneet etenkin maatalouden tutkimuksessa.

Vaikka tutkijoille droonien käyttö on lähes jokapäiväistä, eivät ne ole perinteisessä maataloudessa vielä erityisen yleisiä.

– Uskoisin, että kun mennään kymmenenkin vuotta eteenpäin, teknologia on sen verran kehittynyttä, että tilanne voi olla ihan eri, arvelee Turun yliopiston tutkija Tinja Pitkämäki.

Tutkija Tinja Pitkämäki pellolla Loimaalla.
Tutkija Tiina Pitkämäki tutkimuspellolla Loimaalla.Tinja Pitkämäki / Turun yliopisto

Drooni voi tunnistaa hukkakauran tekoälyn avulla

Turun yliopistolla oli hiljattain kolmevuotinen hanke, jonka tarkoituksena oli opettaa tekoälyä tunnistamaan hukkakauraa ja muita rikkakasveja.

Näin ollen maanviljelijän ei tarvitsisi enää kävellä koko peltoa läpi, vaan droonin ja tekoälysovelluksen avulla olisi helposti paikallistaa, millä peltokaistaleella ongelmia on.

– Tässä vaiheessa isona haasteena on se, miten tekoälyä opetetaan tunnistamaan luotettavasti useita lajeja ja lajikkeita erilaisissa kasvuvaiheissa. Se edellyttää isoja, laadukkaita aineistoja, Tinja Pitkämäki kertoo.

Maataloudessa käytettävät droonit eivät kuitenkaan ole vielä lunastaneet paikkaansa maatilojen perustyökaluina.

– Droonien käyttö on tällä hetkellä murroksessa. Esimerkiksi anturiteknologian ja automaation kehittyminen sekä lainsäädännön uudistuminen tuovat uusia mahdollisuuksia. Lisäksi tarvitaan käytännön kokemuksia tiloilta, Pitkämäki sanoo.

Peltoa Loimaalla
Droonien avulla voi tunnistaa myös erilaisia maaperän muutoksia peltolohkoilla.Tinja Pitkämäki / Turun yliopisto

"Odotellaan teknologian kehitystä"

Ulvilassa Sunniemen kartanon nuoremmalla isännällä, Toni-Anton Mattilalla, on kokemusta droonien käytöstä.

Hän osallistui Tampereen yliopiston hankkeeseen, jossa droonien avulla tehtiin muun muassa satokartoitusta.

– Droonien avulla voisi kokeilla esimerkiksi täsmälannoitusta ja huomata erilaisia huonoja kohtia pellolla. Myös salaojituksen toimivuutta voidaan seurata, Mattila miettii.

Vielä teknologia ei kuitenkaan ole siinä vaiheessa, että drooneista olisi maataloudessa suurta hyötyä. Suunta on kuitenkin oikea.

– Odotellaan teknologian kehitystä. Ovathan nämä droonit varsin helppokäyttöisiä palveluita.

Maanviljelijä Toni-Anton Mattila
Satakunnan Ulvilassa, Toni-Anton Mattilan tilalla viljellään porkkanan lisäksi palsternakkaa, pakasteherneitä, vehnää ja ohraa. Jere Sanaksenaho / Yle

Lue myös:

Tekoälyn ohjaama drooni hälyttää metsäpalosta? Tutkijat uskovat, että teknologia voi pelastaa meidät valtavilta maastopaloilta

Ilmaston lämpeneminen patistaa etsimään uusia keinoja tuhohyönteisten torjuntaan – kopterikameralla kuusen tuhoutumisen näkee jo ennen ihmissilmää

Kuvauskopterit lennähtivät metsäammattilaisten työkaluiksi: "Maailma ja metsä näyttävät ihan erilaisilta, kun saadaan silmät 150 metriin