Katse kohti yläilmoja: taivaalla voi nyt nähdä planeettoja, pyrstötähden ja valoilmiöitä – ota talteen kesän vinkkilista

Taivaalta löytyy paljon katsottavaa, jos tietää mihin aikaan etsiä ja mistä.

taivaankappaleet
Rihlaperän tähtitorni, Jyväskylä. Tornin yllä taivaalla suuri haloilmiö.
Tyypillisin halo on vaalea rengas Auringon ympärillä.Isto Janhunen /Yle

Taivaalla voi sattumalta nähdä heinä-elokuun vaihteessa useita upeita taivaankappaleita ja luonnonilmiöitä. Vaikka kesä ei Suomessa valoisuuden takia olekaan parasta mahdollista aikaa tähtiharrastukselle, katseet kannattaa silti suunnata kohti taivasta. Listasimme neljä kiinnostavaa havaintoa, jotka voi nähdä juuri nyt.

Viisi planeettaa

Suomessa on mahdollista nähdä samaan aikaan kaikki viisi planeettaa. Jopa tähtitieteestä vain vähän tietävä voi havaita paljain silmin Jupiterin, Saturnuksen, Marsin ja Venuksen. Kiikarilla on mahdollista nähdä vielä Merkurius-planeetta.

Jyväskylän tähtiharrastusyhdistys Sirius ry:n puheenjohtaja Arto Oksanen kertoo, että oikea aika tähystää planeettoja on keskiyö.

– Jupiter, aurinkokunnan suurin planeetta, on kaikista helpoin löytää. Se näkyy keskiyöllä varsin matalalla eteläisellä taivaalla. Jos löytää Jupiterin, sen vasemmalla puolella on hieman himmeämpi Saturnus.

Oksanen mainitsee, että Jupiter ja Saturnus löytyvät helpoiten, sillä ne ovat taivaan kirkkaimmat kohteet tällä hetkellä. Mars-planeettaa on jo hieman vaikeampi löytää, ja se näkyykin aamutaivaalla. Mars nousee taivaalle vasta puolen yön aikaan itään. Marsia vielä vaikeammin havaittavat planeetat ovat Venus ja Merkurius.

– Lähellä Aurinkoa on Venus. Vaikka se on kirkkain näistä kaikista planeetoista, sen näkeminen on hankalaa, sillä nouseva aurinko vaalentaa taivasta.

Aurinkoa vielä lähempänä on Merkurius-planeetta. Merkuriuksen näkemiseen tarvitaan jo kiikari, ja sitä on vaikeampi löytää.

Tähtitieteen harrastaja Arto Oksanen valmistelee tähtitornissa kaukoputkea.
Arto Oksanen on katsonut Neowise-pyrstötähteä kiikarilla.Isto Janhunen /Yle

On täysin sattumaa, että kaikki viisi planeettaa näkyvät samaan aikaan Suomessa. Oksanen vertaa planeettoja kellokoneistoon, jossa jokaisella planeetalla on oma kiertoaikansa Auringon ympärillä.

– Me näemme koko ajan puolet taivaanpallosta eli meillä on 50 prosentin todennäköisyys nähdä jokin planeetoista. Kun planeettoja on viisi, voimme laskea, millä todennäköisyydellä kaikki viisi näkyvät yhtä aikaa.

Neowise-pyrstötähti

Maapalloa ohittaa tällä hetkellä pyrstötähti. Neowise-niminen pyrstötähti on herättänyt maailmanlaajuista kiinnostusta, ja sen on voinut nähdä kiikareilla pohjoisella taivaalla heinäkuussa. Suomessa komeettaa on vaikea havaita valoisuuden takia. Eteläisemmillä leveyspiireillä, kuten Keski-Euroopassa pyrstötähden pystyy näkemään paljain silmin. Oksasen mukaan pyrstötähden pyrstö onkin ollut poikkeuksellisen näyttävä.

– En ole nähnyt pyrstötähteä paljain silmin, mutta kiikarilla se näkyy pienenä sumutäplänä. Valokuvaamalla pyrstö on saatu Etelä-Suomesta kuvattua, Oksanen kuvailee.

Tähtitieteellisen yhdistyksen Ursan tiedottaja Anne Liljeström korostaa, että pyrstötähteä pitää osata etsiä taivaalta. Pyrstötähti on liikkeessä, joten se on joka yö hieman eri paikassa. Apua pyrstötähden paikantamiseen voi löytää Heavens-above.com (siirryt toiseen palveluun)in tähtikartasta.

Kännykällä voi hakea heposti tähtitaivaan kohteita. Omakotitalon yläpuolelta löytyi planeetta.
Planeettojen ja tähtien etsimiseen on apuna erilaisia sovelluksia.Isto Janhunen /Yle

Pyrstötähti on muutaman kilometrin läpimittainen jääkappale, joka tulee aurinkokunnan ulko-osista. Kun pyrstötähti tulee lähelle Aurinkoa, Aurinko sulattaa jäätä. Seurauksena syntyy vesihöyryä ja pölyä, joka näkyy pyrstötähden pyrstönä. Pyrstö voi olla miljoonia tai satoja miljoonia kilometrejä pitkä.

Tähdenlentoparvi

Vuosittain toistuu ilmiö, jota kutsutaan perseidien tähdenlentoparveksi. Oksanen kertoo, että yleensä tähtiharrastajien havaintokausi alkaa juuri nimenomaisesta tähdenlentoparvesta. Perseidien tähdenlentoparvi näkyy elokuun 10.–14. päivän välillä. Liljeström vinkkaa, että paras aika katsoa tähdenlentoja on 12.–13. päivän välisenä yönä noin klo 23 jälkeen.

Tähdenlentoja ei tarvitse etsiä tietystä suunnasta, vaan katselu onnistuu parhaiten makuuasennossa. Liljeström kehottaakin ottamaan mukaan makuualustan. Paikaksi on hyvä valita sellainen, johon kaupungin valot eivät osu.

Perseidien tähdenlentoparvi on yksi vuoden parhaimmista tähdenlentoparvista, koska sen aikana voidaan nähdä jopa muutamia kymmeniä tähdenlentoja tunnissa. Keski-Suomessa taivas on vielä elokuun toisella viikolla valoisa, joten tähdenlentoja saattaa näkyä vähemmän.

– Kyseessä ei ole siis tähdenlentosade, mutta useamman tähdenlennon voi nähdä, jos ei ole pilvistä, Liljeström täsmentää.

Jokaisella tähdenlentoparvella on oma emokomeettansa. Perseidien emokomeetta on nimeltään Swift Tuttle, josta varisee tomua komeetan radalle. Kun maapallon kiitorata kohtaa tomuvanan, se näkyy tähdenlentoparvena maapallolla.

Kesätaivaan luonnonilmiöt

Kesäisin on mahdollista nähdä luonnonilmiöitä, joita ei tapahdu muina vuodenaikoina. Näitä ovat esimerkiksi valaisevat yöpilvet, joita näkee pohjoistaivaalla. Valaisevat yöpilvet ovat 80 kilometrin korkeudessa olevia pilviä, jotka saavat valonsa Auringolta, vaikka maan pinnalla onkin jo hämärää.

Arto Oksasen ottama kuva yöllä hohtavista pilvistä.
Kuun yläpuolella on valaisevia yöpilviä.Arto Oksanen, Sirius ry

Auringon on oltava horisontin alapuolella, jotta pilvet näkyvät. Suomessa Aurinko on loppukesästä ja alkusyksystä pilvien näkymisen kannalta oikealla korkeudella.

– Tänä kesänä valoisat yöpilvet ovat olleet tavallista hienompia. Pilvien esiintyminen vaihtelee tuntemattomasta syystä eli joinain vuosina niitä on enemmän kuin toisina, Oksanen kertoo.

Anne Liljeström mainitsee myös haloilmiöt. Haloja näkee ympäri vuoden, mutta niitä esiintyy kesäisin usein enemmän. Halot syntyvät jääkiteissä esimerkiksi Auringon ympärille. Niitä voikin olla vaikeampi havaita kuin sateenkaaria, jotka syntyvät sadepisaroihin Auringon vastakkaiselle puolelle.

Haloilmiöitä on monennäköisiä, mutta yleisin muoto on rengas, joka voi olla sävyltään vaalea tai siinä voi olla sateenkaarevia sävyjä. Haloja löytää paremmin, jos Auringon peittää kädellä tai jollain esteellä.

Lue lisää:

Tätä ei ole nähty neljännesvuosisataan: Komeetta kesti Auringon lämmön ja loistaa nyt pohjoisen pallonpuoliskon taivaalla

Kuluva kesä ollut erinomainen yöpilvien havaitsemiseen – Hämeessä kausi jatkuu elokuun puoliväliin