”Musta, valkoinen, intiaani, monirotuinen...” – USA:n äänestyskaavakkeet hämmentävät, mutta etnisyydellä on väliä Euroopankin vaaleissa

Britanniassa, Puolassa ja Unkarissa on viime aikoina syytetty hallituksia tiettyjen äänestäjäryhmien syrjimisestä vaaleissa.

äänestäminen
Nainen äänesti Yhdysvaltain kongressivaaleissa 6. marraskuuta 2018.
Nainen äänesti New Yorkissa marraskuun 2018 kongressivaaleissa.AOP

Yhdysvalloissa presidentinvaalit lähestyvät, mikä merkitsee sitä, että halukkaat äänestäjät joutuvat jälleen kerran erikseen rekisteröitymään äänestäjiksi.

Vuosittain toistuva rekisteröitymisprosessi näyttäytyy monimutkaisena suomalaisesta näkökulmasta, jossa äänioikeutetun ei tarvitse tehdä muuta kuin marssia äänestyspaikalle henkilötodistus kourassa.

Yllättävää on myös se, millaisia kysymyksiä yhdysvaltalaisissa äänestyskaavakkeissa esitetään. Etenkin tämä monivalintatehtävä:

Etnisyyteni / rotuni on:

  • Amerikan intiaani tai Alaskan alkuperäisasukas
  • Aasialainen tai tyynenmerensaarelainen
  • Musta, ei latinalaisamerikkalaista alkuperää
  • Latinalaisamerikkalainen
  • Monirotuinen
  • Valkoinen, ei latinalaisamerikkalaista alkuperää
  • Muu

Sana ”rotu” ja sen kategoriat särähtänevät vanhahtavuudessaan monen suomalaisen korvaan. Yhdysvallat on kuitenkin monietnisyyden muovaama maa, eikä tällainen luokittelu ja sen tilastointi ole siellä poikkeuksellista esimerkiksi väestönlaskennassa ja työllisyystilanteen kartoittamisessa.

Eräs ihan käytännöllinen kysymys rotuluokittelusta äänestysrekisteröinnissä kuitenkin herää: Mitä tekemistä tällä on äänestämisen kanssa?

– Kysymyksen varjolla pyritään kategorisoimaan ihmisiä ja potentiaalisia äänestäjäryhmiä. Etenkin etelävaltioissa vallanpitäjät, joista suurin osa on republikaaneja, ovat kääntäneet tämän omaksi edukseen, sanoo väitöskirjatutkija Jani Kokko Jyväskylän yliopistosta.

Kokko on perehtynyt Yhdysvaltojen vaalijärjestelmään ja sen erikoisuuksiin. Hänen mukaansa etnisyyden kysyminen äänestysrekisteröinnissä on historiallinen jäänne, josta saatuja tietoja kuitenkin käytetään tänä päivänä myös tiettyjen väestöryhmien vaaliosallistumisen hankaloittamiseen.

– Vaikka Yhdysvalloissa vannotaan demokratian nimeen, järjestelmä ei kannusta ihmisiä äänestämään. Ennemminkin halutaan, että vain tietyt ihmiset käyvät äänestämässä, Kokko sanoo.

Äänestysrekisteröintikaavake USA
Kuvakaappaus / Kalifornian osavaltion äänestysrekisteröintikaavake 2020

Etelävaltioissa halutaan vastauksia

Vaikka rotukysymys esiintyy jokaisen osavaltion rekisteröintikaavakkeessa, useimmissa siihen vastaaminen ei ole pakollista – itse asiassa yleensä kohta ohjeistetaan jättämään tyhjäksi (siirryt toiseen palveluun).

Sen sijaan monissa etelävaltioissa vastaamista kysymykseen "pyydetään, mutta ei vaadita".

Etelävaltioissa rotuun ja etnisyyteen liittyvät asiat ovat historiallisesti erityisen tulenarkoja orjuuden ja sisällissodan sekä niitä seuranneen kansalaisoikeustaistelun vuoksi.

Poikkeuksina sielläkin ovat Carolinat. Pohjois-Carolinassa rotukysymykseen on "pakko vastata, mutta vastaamatta jättäminen ei johda rekisteröinnin hylkäämiseen".

Etelä-Carolinassa taas vastaamatta jättäminen voi johtaa hylkäämiseen. Osavaltiossa voidaan siis evätä ihmiseltä äänioikeus, jos hän ei halua ilmoittaa etnisyyttään vaaliviranomaisille.

Kansalaisten äänestysoikeuksia valvovan Campaign Legal Center -järjestön lakiedustaja Danielle Lang arvioi WhoWhatWhy-uutissivustolle (siirryt toiseen palveluun), että Etelä-Carolinan linjaus on lainvastainen.

– Äänestämisen kannalta epäolennaisten tietojen jättäminen pois äänestysrekisteröinnistä ei ole peruste hylkäämiseksi. Vaatimus vastata tähän kysymykseen on todellakin vastoin lakia, Lang sanoi kongressivaalien alla 2018.

Ihmiset jonottavat äänestämään New Yorkin Chelseassa, välivaalit 2018
Ihmiset jonottivat äänestyspaikalle New Yorkissa vuoden 2018 välivaaleissa.Richard B. Levine / AOP

"Laillista vaalivilppiä"

Huoli kysymyksen perusteella hylkäämisestä on kuitenkin todellinen ainoastaan Etelä-Carolinassa. Sen sijaan laajempi huolenaihe on se, millaisiin tarkoituksiin käytetään niiden äänestäjien etnisyystietoja, jotka ne antavat.

– Ottaen huomioon etelävaltioiden pitkän historian äänestämisen rajoittamisessa, en olisi yllättynyt, jos näitä tietoja käytettäisiin syrjivästi, sanoo American Universityn historian professori Allan Lichtman WhoWhatWhy-sivustolle.

Yhdysvalloissa etniset vähemmistöt, etenkin afroamerikkalaiset, äänestävät tutkitusti herkemmin demokraattipuoluetta.

Kun kaavakkeeseen kirjoitetaan puoluesuuntauksen lisäksi vielä etninen ryhmä ja kotiosoite, viranomaisilla on kattavat tiedot siitä, missä asuu minkäkin poliittisen leirin kannattajakuntaa.

– Sen perusteella pystytään järjestämään äänestyspaikkoja joko helposti tai erittäin vaikeasti saavutettaviksi. Afroamerikkalaisille asuinalueille laitetaan sitten vähemmän äänestyspisteitä kuin valkoisille alueille, väitöskirjatutkija Jani Kokko kuvailee.

Äänestämisen käytännön vaivalloisuus, erityisesti vähemmistöjen äänestystä hankaloittavat henkilötodistusvaatimukset sekä vaalipiirien tarkoituksellinen rajaaminen valtaapitävää puoluetta suosiviksi (gerrymandering) saavat vaalivuodesta toiseen kovaa kritiikkiä.

Lue myös: Miksi republikaanit voittavat vaaleja, vaikka saavat vähemmän ääniä? Selvitimme kongressivaalien alla, millaista on vaalimatematiikka amerikkalaiseen tapaan

Sen sijaan äänestyskaavakkeen rotukysymys jää yleensä vähemmälle huomiolle.

– En ole tutkijakollegoiltani tai tuntemiltani poliitikoilta kuullut, että ihmisten profilointia etnisyyden tai rodun perusteella kaavakkeissa sinällään kritisoitaisiin, Kokko sanoo.

Muiden tilastointikeinojen ohella äänestysrekisteröintikysymykset kuitenkin antavat viranomaisille niitä tietoja, joiden pohjalta harjoitetaan – Kokon sanoin – "laillista vaalivilppiä".

– Silloin tällöin on käyty keskustelua liitovaltion vaaliviranomaisen toimesta, että tilannetta pitäisi tehdä tasa-arvoisemmaksi ja selkeämmäksi. Osavaltiot ovat kuitenkin pitäneet kiinni omasta oikeudestaan päättää prosesseista.

Mies esittelee äänestystarraa New Yorkissa, välivaalit 2018
Äänestäjät saavat Yhdysvalloissa "Minä äänestin" -tarran.AOP

"Tiedämme, keitä he ovat"

Vaikka kummatkin puolueet ovat syyllisiä etenkin vaalipiireillä kikkailuun, Kokon mukaan äänestäjien etninen profilointi ja sen perusteella tehty vaalilainsäädäntö ja -järjestely kuuluu lähinnä republikaanien työkalupakkiin.

Demokraatit taas pyrkivät päinvastoin helpottamaan vähemmistöjen ja maahanmuuttajien äänestämistä kasvattaakseen omaa kannattajajoukkoaan.

Republikaanien epäillyt toimintatavat vahvisti viime joulukuussa presidentti Donald Trumpin keskeisiin kampanja-avustajiin kuuluva Justin Clark.

Uutistoimisto AP sai käsiinsä ääninauhan (siirryt toiseen palveluun), jossa Clark puhui Wisconsinin republikaanijohtajien kokouksessa.

– Perinteisesti republikaanit ovat aina olleet niitä, jotka estävät äänestämistä joissain paikoissa. Aletaan suojella äänestäjiämme. Tiedämme, keitä he ovat. Mennään vähän hyökkäyskannalle, Clark sanoi vuodetulla ääninauhalla.

Kun AP kysyi Clarkilta hänen sanomisistaan, hän selitti tarkoittaneensa, että republikaaneja on perinteisesti syytetty virheellisesti moisesta.

Vaa'ankieliasemassa oleva Wisconsin on yksi osavaltioista, joissa satoja tuhansia, enimmäkseen demokraattiäänestäjien alueilla asuvia äänioikeutettuja on republikaanijärjestöjen aloitteesta pyritty poistamaan äänestyslistoilta, kertoo The Guardian (siirryt toiseen palveluun).

Republikaanit perustelevat listojen "puhdistamista" sillä, että niiden tiedot olisivat vanhentuneet. Arvostelijat näkevät toiminnassa poliittisen motiivin.

Euroopassakin suhmurointisyytöksiä

Yhdysvaltojen vaalijärjestelmän ongelmat ovat hyvin tiedossa, mutta vähemmän on puhuttu myös siihen rinnastettavasta, eurooppalaisissa vaaleissa tapahtuvasta "laillisesta vaalivilpistä".

Tiettyjen väestöryhmien äänestämisen hankaloittaminen osana vaalijärjestelmää ei ole Euroopassa yhtä näkyvää kuin Yhdysvalloissa, mutta se ei tarkoita, etteikö sellaista tapahtuisi.

– Myös Euroopassa on maita, joissa hyvin voimakkaasti mennä siihen suuntaan, että halutaan pitää tietty ihminen ja ryhmä vallassa. Silloin ollaan valmiita aika äärimmäisiin toimiin sen eteen, että vastustajaa ei pystytä äänestämään, sanoo kestävyystieteen professori Reetta Toivanen Helsingin yliopistolta.

Hän toimii muun muassa Euroopan neuvoston alaisen Euroopan rasismin ja suvaitsemattomuuden vastaisen komission jäsenenä.

Britanniassa asuvat puolalaiset äänestivät Lontoon-konsulaatissa vuoden 2015 parlamenttivaaleissa.
Britanniassa asuvat puolalaiset äänestivät Lontoon-konsulaatissa vuoden 2015 parlamenttivaaleissa. Tänä vuonna presidentinvaaliäänestys toimitettiin kirjeitse, ja tuhansia äänestyslipukkeita katosi.Will Oliver / EPA

Syytöksiä äänestäjien estämisestä on hiljattain saanut Puola, jossa kansallismielinen presidentti Andrzej Duda valittiin heinäkuussa täpärästi jatkokaudelle.

Lue myös: Puolan oppositio valittaa presidentinvaalituloksesta korkeimpaan oikeuteen

Kymmeniä tuhansia ulkomailla asuvien puolalaisten ääniä uskotaan jääneen laskematta. Puolan ulkoministeriötä syytetään vilunkipelistä, kertoo The New York Times (siirryt toiseen palveluun).

Esimerkiksi Britanniassa asuvien puolalaisten kirjeäänestyksellä annetuista äänistä yli 30 000 katosi postissa ja Saksassa 11 500 ääntä ei ehtinyt laskettavaksi.

Britanniassa asuvien puolalaisten keskuudessa Dudan vastaehdokas oli sattumoisin selvästi istuvaa presidenttiä suositumpi.

– Tähän liittyy se, että Länsi-Eurooppaan muuttajat ovat usein korkeammin koulutettuja, kielitaitoisempia ja ajatusmaailmaltaan liberaalimpia kuin valtaosa lähtömaassa, Toivanen selittää suhmurointisyytösten taustalla olevaa logiikkaa.

Ulkomailla asuvien on ennenkin nähty keikuttavan venettä. Vuonna 2014 Romanian presidentiksi valittiin länsimielinen Klaus Iohannis, paljolti Länsi-Euroopassa asuvien äänestäjien aktivoitumisen seurauksena (siirryt toiseen palveluun).

Lontoossa asuvat romanialaiset osoittivat mieltään äänestyspaikkojen puutteita vastaan Romanian presidentinvaalien ensimmäisellä kierroksella marraskuussa 2014.
Lontoossa asuvat romanialaiset osoittivat mieltään äänestyspaikkojen puutteita vastaan Romanian presidentinvaalien ensimmäisellä kierroksella marraskuussa 2014.Paul Davey / AOP

Puolaakin enemmän suhmurointisyytöksiä on saanut Unkari. (siirryt toiseen palveluun) Siellä on oikeistopopulistisen pääministerin Viktor Orbánin valtakaudella vaikeutettu Länsi-Euroopassa asuvien kansalaisten osallistumista vaaleihin kieltämällä kirjeäänestys ja vähentämällä äänestyspaikkoja.

Sen sijaan monille Romaniassa ja Serbiassa asuville unkarilaista etnistä alkuperää oleville ihmisille on viime vuosikymmenellä myönnetty Unkarin kansalaisuus ja äänioikeus. Näissä maissa asuvia ihmisiä pidetään todennäköisinä Orbánin puolueen kannattajia.

Mutta Länsi-Euroopassakaan ei olla säästytty syytöksiltä äänestäjien estämisestä.

Britanniassa Boris Johnsonin konservatiivihallitus suunnittelee kuvallisen henkilötodistuksen vaatimista äänestyksen yhteydessä. Hallitus perustelee muutosta vaalivilpin torjumisella.

Britanniassa noin 3,5 miljoonalla ihmisellä ei ole kuvallista henkilötodistusta, kertovat muun muassa BBC (siirryt toiseen palveluun) ja Independent (siirryt toiseen palveluun).

Arvostelijoiden mukaan muutos vaikeuttaisi muun muassa etnisten vähemmistöjen äänestämistä, sillä näiden ryhmien edustajilta tarvittava dokumentti useammin puuttuu.

Tahallista vai ei?

Tapauksissa on vaikea varmistaa, missä määrin syrjivät menetelmät ovat poliittisesti motivoituneita ja missä määrin vajavaisen vaalijärjestelmän tahatonta sivutuotetta.

– Kun katsoo eurooppalaista tilannetta verrattuna Yhdysvaltoihin, täytyy kysyä, yritetäänkö joidenkin ryhmien äänestämistä estää tarkoituksella. Asiasta ei ole olemassa paljoa tutkittua faktatietoa, paitsi että ulkomailla asuvien kansalaisten äänestämistä todella pelätään tietyissä maissa, professori Reetta Toivanen sanoo.

Etnisten ryhmien rakenteellista syrjintää näkyy hänen mukaansa siinä, kun esimerkiksi Bulgariassa, Moldovassa ja Pohjois-Makedoniassa syntyy romanivähemmistöihin lapsia, joille ei myönnetä edes syntymätodistusta, saati kansalaisuutta.

– Se on räikein esimerkki rakenteellisesta syrjinnästä, kun otetaan pois kaikki mahdollisuudet vaikuttaa millään tasolla politiikkaan. Sitä on vaikea määritellä, hyötyykö jokin poliittinen puolue tästä, Toivanen sanoo.

Euroopassa toisen maailmansodan muisto on vaikuttanut siihen, ettei ihmisten etnisyyttä tai etenkään "rotua" itsessään juurikaan tilastoida samalla tavoin kuin Yhdysvalloissa.

– Monessa mielessä on hyvä asia, että ihmisiä ei lokeroida syntymätaustan perusteella. Toisaalta meillä on sen vuoksi myös hyvin vähän tietoa siitä, onko olemassa etnisyyteen tai taustatekijöihin liittyviä rakenteellisia syrjinnän muotoja joita emme tunnista, Toivanen sanoo.

Lue lisää:

Syyriassa äänestetään parlamentista – kolmannet vaalit sodan aikana, ensimmäiset hallinnon takaisin valtaamilla alueilla

Britannian hallitus pitää liki varmana: Venäläiset yrittivät sekaantua viime vuoden vaaleihin

Sosiaalidemokraatit saivat täpärän vaalivoiton Pohjois-Makedoniassa – epäilty hakkeri-isku kaatoi vaaliviranomaisten sivut