Koulutusten määrä romahti työpaikoilla: Työturvallisuuskorteista ja hygieniapasseista puuttuu puolet normaalivuoden tasosta

Työelämäkoulutusten vähentyminen on samalla vienyt koulutusyrityksiä ahdinkoon.

työturvallisuus
Koulutuskortteja, tulityökortti, työturvallisuuskortti, ensiapukortti
Ammattilaisen kukkarosta pitää löytyä monenlaista työturvallisuuteen liittyvää voimassaolevaa korttia. Minna Pantzar / Yle

Koronakevät sotki rajoituksineen pahasti työelämän erilaisia koulutuksia ja siinä samalla pätevyyksiä antavien korttien suorittamista tai uusimista.

Esimerkiksi työturvallisuuskortteja on myönnetty kevään aikana noin puolet normaalia vähemmän, vaikka sen suorittaminen verkkokurssina tehtiin mahdolliseksi pika-ajassa. Työturvallisuuskortin suorittaa vuosittain normaalisti noin 170 000 henkilöä.

– Noin 50 prosenttia vuotuisesta keskiarvosta niitä suorituksia silti tuli. Lähiopetus on ollut mahdollista kesäkuun alusta tietyin rajoituksin ja suosittelemme edelleen verkkokoulutuksen jatkamista, sanoo kehittämispäällikkö Tuomas Wuorikoski Työturvallisuuskeskuksesta.

Verkkokurssin tehokkuudesta tehdään syksyn aikana vielä laaja selvitys.

– Teemme syksyllä laadullisen arvioinnin kouluttajien, suorittajien ja tilaajayritysten kanssa siitä onko verkkokoulutus vastannut tarpeita riittävällä tavalla. Vasta sitten päätämme koulutuksen tulevista suuntaviivoista, Wuorikoski sanoo.

Työturvallisuuden vaarantumisesta ei kuitenkaan ole merkkejä.

– Siitä on mahdoton vetää johtopäätöksiä, koska mitään tilastoja ei vielä ole. Työnantaja vastaa työturvallisuuslain mukaan perehdytyksestä. Tämä korttijärjestelmä vain tukee kumpaakin osapuolta, Wuorikoski sanoo.

Tulityökortteja 20 000 vähemmän

Työturvallisuuskortin lisäksi teollisuudessa ja rakennustyömailla työskentelevien kukkaroista löytyvät usein myös tulityökortit.

Tulityökortin suorittaa tai uusii normaalisti noin 70 000 henkilöä vuodessa.

Nyt paloturvallisuuteen liittyviä tulityökortin suorittajia on ollut maalis-kesäkuussa noin 20 000 normaalia vähemmän.

Vakuutusyhtiöt suosittavat, että yrityksen työntekijöillä on voimassa oleva tulityökortti tilapäisillä tulityöpaikoilla, eli kun työssä syntyy kipinöitä tai jossa käytetään liekkiä, joka aiheuttaa palovaaraa eikä työtä voida suorittaa vakituisella tulityöpaikalla.

– Päätimme vakuutusyhtiöiden kanssa keväällä, että vanhenevia pätevyyksiä jatketaan ja tehtiin mahdolliseksi osittainen verkkokoulutus. Tulityökoulutukseen liittyy käytännön harjoituksia kuten sammutus- ja suojausharjoituksia. Niiden ryhmäkokoja pienennettiin ja tehtiin tentti samassa yhteydessä, sanoo kehittämispäällikkö Heli Hätönen, Suomen Pelastusalan Keskusjärjestöstä.

Turvallisuuteen suoritusten vähentyminen ei kuitenkaan ole vaikuttanut. Pikemminkin se kertoo Hätösen mukaan siitä, että uusia työntekijöitä ei ole palkattu eikä ulkomaista työvoimaa ole tilattu huolto- ja kunnostustöihin entiseen malliin. Monessa oppilaitoksessa on puolestaan koulutettu vain juuri ammattiin valmistuva ja siirretty muiden opiskelijoiden tulityökurssit seuraavaan lukuvuoteen.

– Nyt on ollut vähän tällainen odottava tunnelma, mutta tulityösuorituksissa voi olla syksyllä ruuhkaa, sanoo kehittämispäällikkö Hätönen.

Hygieniapasseissa jo suoritussumaa

Kokit Minna Hämäläinen ja Aleksi Repo valmistavat ruokaa Puijon Majan keittiössä.
Hygieniapasseja suoritettu neljännes vähemmän kuin normaalisti tähän mennessä. Arkistokuva. Kokit Minna Hämäläinen ja Aleksi Repo valmistavat ruokaa Puijon Majan keittiössä.Antti Karhunen / Yle

Myös hygieniapasseja suoritettiin kevään aikana noin neljännes normaalia vähemmän. Sen sijaan kesä-heinäkuussa valvojan kanssa tehtävissä loppusuorituksissa on ollut havaittavissa jopa pientä sumaa. Normaalisti pakkaamattomia elintarvikkeita, kuten lihaa, käsittelevien hygieniapasseja suoritetaan noin 60 000 vuodessa.

– Ruokaturvallisuus ei ole tästä vaarantunut. Suoritussuma voi kertoa siitä, että moni tulee vasta nyt rajoitusten höllennyttyä tekemään niitä valvottuja testejä, kertoo ylitarkastaja Satu Meririnne Ruokavirastosta.

Ensiapukurssin suoritukset puoleen

Ensiapukurssin käyneitäkin pitää löytyä yrityksistä tietty määrä. Normaalisti suorituksia on pelkästään Suomen Ensiapukoulutuksella noin 25 000 vuodessa, mutta nyt jopa puolet vähemmän.

– Korona vaikutti merkittävästi. Luokkahuonekoulutukset ja yritysten tiloissa tehtävät koulutukset pysähtyivät. Siirryimme nopeasti webinaareihin eli videokameran välityksellä pidettäviin koulutuksiin ja olemme saaneet niillä noin puolet liikevaihdosta paikattua, sanoo toimitusjohtaja Tero Roivainen Suomen Ensiapukoulutus Oy:stä.

Turvallisuuskorttien puuttuminen ei estä työntekoa, mutta se pitää ottaa huomioon töitä järjestäessä ellei työnantaja ole hoitanut turvallisuusvalmennusta itse.

– Työnantajan pitää varmistaa, että työntekijä tietää työnsä vaaroista ja tietää miten niitä ehkäistään sekä miten ongelmatilanteissa toimitaan. Työntekijää ei saa laittaa tekemään sellaista tehtävää johon häntä ei ole perehdytytty, Wuorikoski muistuttaa.

ensiapukurssilaiset harjoittelevat elvytystä
Ensiapukursseja on voinut suorittaa tänä keväänä myös etänä. Arkistokuva. Maxime Voit, Jenny Nyström ja Elsa Palovaara opiskelivat elvytystä SPR:n tiloissa Helsingissä heinäkuussa 2016.Markus Heikkilä / Yle

Tierakentamisen turvallisuus kiinnostanut aiempaa enemmän

Valtion tietyömailla vaadittava tiellä tehtävän työn turvallisuuskoulutus eli tieturva ykkönen ehdittiin muuttaa vuoden alusta maksuttomaksi verkkokurssiksi. Niitä on Väyläviraston mukaan suoritettu vuosittain yli 20 000. Nyt raja ylitettiin jo kevään aikana.

– Tällä hetkellä suorituksia on paljon aiempaa enemmän. Kynnyksen madaltuminen ja pätevyyden suorittamisen helppous varmaan vaikuttaa ja ehkä myös tarve. Esimerkiksi teitä päällystetään tänä vuonna ennätysmäärä eli noin 4000 kilometriä, sanoo ylitarkastaja ja työturvallisuuspäällikkö Risto Lappalainen Väylävirastosta.

Kova isku koulutusyrittäjille

Pätevyydet ja muutkin työelämäkoulutukset järjestää usein jokin yksityinen koulutusyritys tai koulutusorganisaatio.

Iso osa työelämäkoulutuksia on tehty lähiopetuksessa opetustiloissa tai yrityksen tiloissa kouluttajan johdolla. Kevään ja kesän aikana etenkin lähiopetus on ollut pysähdyksissä ja samoin koulutusyritysten tulot, jos korvaavaa verkkokurssia ei ole ollut tarjolla.

Työturvallisuuskoulutusten etäkursseihin jo aiemmin panostaneessa Verkkokoulu.comissa selvittiin koronapysäytyksestä vähäisin vaurioin.

– Meillä oli verkkokoulutukset valmiina. Ne kompensoivat luokka- ja yrityskoulutusten kuihtumista. Nyt on selvää, että panostamme jatkossa verkkopuoleen. Siellä on kysyntää ja vetoa, kun porukka haluaa tehdä suorituksia itsenäisesti. Yrityksetkin ovat pitäneet verkkokursseja kustannustehokkaana, sanoo toimitusjohtaja Keijo Heikkinen Verkkokoulu.comista.

Heikkinen on huolissaan niistä alan yrityksistä, joiden päätuote on ollut luokka- ja yrityskohtaisissa koulutuksissa. Konkurssitkin ovat Heikkisen mielestä mahdollisia.

– Korona kolautti kovaa keväällä ja kun kesällä yritykset eivät perinteisesti kouluta henkilökuntaansa, niin tässä on monella koulutusyrittäjällä pian tilanne, jossa on oltu puoli vuotta ilman tuloja ja huonolla tuurilla on ollut vain isoja kuluja, Heikkinen sanoo.

Koulutus- ja konsulttiyritys Wakarulle kevät ja kesä ovatkin olleet rankkoja. Yritys ylläpitää noin pariasataa koulutusyritystä ja niiden kursseja esittelevää ja myyvää Oppia.fi -sivustoa. Wakaru järjestää itse palvelu- ja projektijohtamisen koulutusta sekä muun muassa isoja asiantuntijaseminaareja.

– Kaikki mitä oli keväällä sovittu pystyttiin muuttamaan ja hoitamaan etänä, mutta luokkakoulutusten ja tapahtumien uusmyynti lähes pysähtyi. Koulutusyritykset ovat muuttaneet nopealla tahdilla luokkakoulutuksia etäkoulutuksiksi. Poikkeustilanteen jatkuessa yritysten pitää kuitenkin kehittää uusia koulutustuotteita ja -palveluita tai jopa kokonaan uutta liiketoimintaa uuden normaalin tarpeisiin, sanoo toimitusjohtaja Petri Kultaranta Wakarusta.

Ei siis ihme, että monet konsultti- ja koulutusalan yritykset olivat ensimmäisten joukossa, kun Ely-keskukset ja Business Finland alkoivat jakaa kehittämistukia.

Kultaranta uskoo silti vielä, että luokissa tai yritysten omissa tiloissa tapahtuva koulutus ei tähän lopu. Moni asiakas on viestittänyt, että pitää niitä verkkokursseja tehokkaampana ja parempana.

Syksyn tilanne kuitenkin jännittää alan yrittäjiä, koska koulutusten vähentyminen on merkki yritysten taloustilanteen epävarmuudesta. Lomautusten ja irtisanomisten keskellä ei mietitä työntekijöiden kurssittamista.

Vaikka uhka koronan toisesta aallosta on vahvistunut, koulutuskysyntä näyttää silti viriämisen merkkejä.

– Nyt on lähtenyt pikkaisen piristymään ja odotukset syksyä kohti ovat korkealla. Tuntuu kuin olisi jopa patoutunutta kysyntää. Ei ne koulutustarpeet ole mihinkään kadonneet, Kultaranta sanoo.

Paluuta entiseen myyntiin ei kuitenkaan ole Kultarannan mukaan odotettavissa ainakaan nopeasti.

Työelämäkoulutuksen digiloikka jää silti pysyväksi.

– Useampi muukin korttijärjestelmä, meidän lisäksi, teki digiloikan. Me ainakin saimme tästä hyviä kokemuksia. Mutta ei tämä poista lähiopetuksen tarvetta tulevaisuudessakaan, koska on erilaisia oppijoita, elämäntilanteita ja työelämätilanteita. Tämä tuo kuitenkin monipuolisuutta ja joustavuutta koulutukseen kautta linjan, uskoo Työturvallisuuskeskuksen Wuorikoski.