Ilman opiskelupaikkaa jääneille nuorille markkinoidaan nyt pääsykokeetonta reittiä yliopistoon tai ammattikorkeakouluun – me löysimme 8 ongelmaa

Esimerkiksi hinnoissa on satojen eurojen erot.

opiskelu
Ninni Kuparinen
Lappeenrantalainen Ninni Kuparinen pääsi opiskelemaan toivealaansa avoimen väylän kautta ja on vaihtoehtoon tyytyväinen. Kuparinen tehnyt oman alansa töitä heti ensimmäisestä vuodesta alkaen. Työpaikka löytyi työharjoittelun kautta. Hän on mukana myös opiskelijakunnan toiminnassa ja tekee projektitöitä koululleen.Mikko Savolainen / Yle

Ninni Kuparinen haki vuonna 2016 opiskelemaan sairaanhoitajaksi. Ammattikorkeakoulun ovet eivät kuitenkaan avautuneet: Kuparinen jäi yhteishaussa ensimmäiselle varasijalle.

Välivuosi ei lukion jälkeen innostanut, joten Kuparinen päätti hakeutua polkuopiskelijaksi avoimeen ammattikorkeakouluun.

Kun opiskelee riittävästi avoimen korkeakoulun opintoja ja arvosanat ovat tarpeeksi hyviä, tie tutkinto-opiskelijaksi voi avautua niiden perusteella – siis ilman yhteishaun todistusvalintaa tai valintakokeisiin osallistumista. Tällaisia opintoja kutsutaan väylä- tai polkuopinnoiksi.

Ninni Kuparinen opiskeli yhden lukuvuoden aikana kaikki sairaanhoitajaopintojen ensimmäisen vuoden kurssit, yhteensä 60 opintopistettä.

– Siellä oltiin samassa ryhmässä tutkinto-opiskelijoiden kanssa. Olen ollut saman ryhmän kanssa alusta alkaen, kertoo pian sairaanhoitajaksi LAB-ammattikorkeakoulusta valmistuva Kuparinen.

Moni lukiosta tai ammatillisesta koulutuksesta valmistunut on parhaillaan samassa tilanteessa kuin Ninni Kuparinen oli neljä vuotta sitten.

Opiskelijoita Lahden ammattikorkeakoulun simulaatiotilassa.elvytysharjoituksessa.
Avoimen ammattikorkeakoulun opinnot voidaan myöhemmin hyväksilukea osaksi tutkintoa. Kuva on arkistokuva Lahden ammattikorkeakoulusta.Petri Niemi / Yle

Korkeakoulut puhuvat avoimen puolesta

Yle kysyi heinäkuun alussa kolmelta yliopistolta, mikä olisi paras tapa viettää välivuotta. Ne suosittelivat väyläopiskelua avoimessa yliopistossa. Samantyyppisiä opintoja tarjoavat myös avoimet ammattikorkeakoulut.

Reitti avoimen korkeakoulun kautta tutkinto-opiskelijaksi kuulostaa hyvältä vaihtoehdolta. Varsinkin, kun yliopistot ovat lupailleet lisää aloituspaikkoja opiskelijoille, jotka ovat jo aloittaneet opintonsa avoimessa korkeakoulussa.

Todellisuus on kuitenkin mutkikkaampi: jokainen korkeakoulu järjestää väyläopintoja omalla tavallaan, eikä koottua tietoa ole saatavilla.

– Se on haaste sekä opiskelijoille että opintoneuvojille, jotka yrittävät etsiä tietoa avoimen väylistä, sanoo toinen reitti yliopistoon -hankkeen (TRY) projektipäällikkö Paula Savela Jyväskylän yliopistosta.

Kokosimme tähän juttuun kahdeksan kohtaa sisältävän listan hankaluuksista, joita väyläopintojen kautta tutkinto-opiskelijaksi haluava voi matkallaan kohdata.

1. Opintojen laajuus vaihtelee

Ninni Kuparisen väyläopinnot koostuivat sairaanhoitajakoulutuksen ensimmäisen vuoden opinnoista. Väyläopintojen laajuudessa on kuitenkin suuria eroja sen mukaan, missä korkeakoulussa ja mitä alaa opiskelee.

Toinen reitti yliopistoon -hankkeen selvityksen mukaan väyläopintojen laajuus vaihtelee yliopistoissa viiden opintopisteen verkkokurssista jopa sadan opintopisteen suorittamiseen. Suppeimmassa muutaman opintopisteen verkkokurssissa on kyse Helsingin ja Tampereen yliopistojen kokeilusta, jonka ne tekivät osana TRY-hanketta.

– Aika paljon on väyliä, joissa tutkinto-opiskelijaksi hakevalta vaaditaan 45–60 opintopistettä avoimen opintoja. Toiseksi eniten on noin 25 opintopisteen väyliä, Paula Savela kertoo.

Pyry Kanerva, opiskelija Espoosta ja Anna Song, opiskelja, Espoosta Aalto-yliopistossa.
Korkeakoulut edellyttävät väyläopiskelijoilta vaihtelevia määriä opintopisteitä. Arkistokuva on Aalto-yliopistosta.Henrietta Hassinen / Yle

Ammattikorkeakouluissa opintojen laajuudet ovat hieman yhtenäisempiä kuin yliopistoissa.

AMK:n polkuopintojen laajuudeksi on suositeltu noin 60 opintopistettä, mutta tyypillinen laajuus on tällä hetkellä noin 40–60 opintopistettä. Myös tätä suppeampia, esimerkiksi noin 30 opintopisteen laajuisia opintojen löytyy.

– Ammattikorkeakouluilla on enemmän yhteisesti sovittuja pelisääntöjä ja vähemmän alakohtaisia eroja. Erot ovat viime vuosina kuitenkin kasvaneet, kertoo jatkuvasta oppimisesta vastaava johtaja Pia-Mariana Toukkari Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulusta Xamkista, jonka avoin AMK on Suomen suurin.

2. Satojen eurojen hintaerot

Avoimessa korkeakoulussa opiskelu on yleensä maksullista. Ninni Kuparinen kertoo, että väyläopiskelun kustannukset olivat vastavalmistuneelle nuorelle iso raha. Niihin ei saa Kelan opintotukea, ellei niitä satu suorittamaan niitä kansanopiston kautta – ja kansanopistossakin opiskelu on maksullista.

– Muut saivat opiskelusta rahaa, mutta itse piti löytää se muualta, Kuparinen kertoo.

Hän asui vuokralla ja käytti opiskeluvuoteen kaikki säästönsä. Lisäksi hän teki osa-aikatöitä. Täyden työpäivän tekeminen tai työttömyysturva eivät olleet mahdollisia vaihtoehtoja, sillä opiskelu oli kokoaikaista.

– En usko, että kukaan voi lähteä avoimen puolelle opiskelemaan suoraan lukiosta, jos ei ole säästöjä tai esimerkiksi vanhemmat, jotka auttavat. Nollilta on tosi vaikea lähteä, koska ensimmäistä vuotta ei pysty suorittamaan, jos on kokoaikaisesti töissä, Kuparinen miettii.

Aleksi Neuvonen lukee sosiologian kirjaa.
Avoimessa korkeakoulussa voi opiskella halvimmillaan ilmaiseksi. Arkistokuva.Karoliina Simoinen / Yle

Se, kuinka paljon avoimen opinnoista joutuu käytännössä maksamaan, vaihtelee korkeakouluittain ja koulutuksittain.

Esimerkiksi Oulun yliopisto on vastikään avannut useita uusia avoimen yliopiston väyliä, ja osa niistä on kokonaan maksuttomia. Vaikkapa biokemiaa ja ympäristötekniikkaa voi opiskella ilmaiseksi.

Enimmillään avoimen korkeakoulun opinnoista saa yleensä laskuttaa 15 euroa yhtä opintopistettä kohti. Osa korkeakouluista pyytää täyttä hintaa, ja osa tarjoaa väyläopintoja esimerkiksi 10 eurolla per opintopiste.

Jos korkeakoulu laskuttaa maksimihinnan, esimerkiksi 60 opintopisteen kokonaisuus voi maksaa 900 euroa. Tämän verran saa pulittaa esimerkiksi bioanalytiikan polkuopinnoista Metropolia-ammattikorkeakoulussa ja kauppatieteen väyläopinnoista Aalto-yliopistossa.

Moni korkeakoulu tarjoaa myös erilaisia ”pakettialennuksia” opiskelijoille, jotka opiskelevat kokonaisen lukukauden tai suorittavat kokonaisia polkuopintoja. Kahden lukukauden hinta ammattikorkeakoulussa voi olla esimerkiksi 200–400 euroa.

Opintojen hintoihin voivat vaikuttaa myös erilaiset tarjoukset ja kokeilut. Esimerkiksi Jyväskylän yliopisto on aloittanut kokeilun, jossa se hyvittää opintomaksuja opiskelijoille, jotka tavoittelevat ensimmäistä opiskelupaikkaansa korkeakoulussa.

Korkeakoulut ovat tänä vuonna myös tarjonneet avoimen opintoja ilmaiseksi esimerkiksi työttömille ja koronaepidemian takia lomautetuille.

Metropolian aulassa pääsykoeohjeita sekä mies kaivamassa reppuaan hengityssuojain kasvoilla.
Kaikki väyläopintoja suorittavat eivät lopulta hae opiskelupaikkaa niiden avulla, vaan pääsevät tutkinto-opiskelijoiksi yhteishaun todistusvalinnalla tai valintakokeilla. Kuvassa valintakoejärjestelyjä Metropolia-ammattikorkeakoulussa kesällä 2020.Nella Nuora / Yle

3. Ilmoittautumisajat vaihtelevat, opiskelupaikan voi ratkaista arpa

Monen avoimen korkeakoulun opintoihin ilmoittaudutaan elokuussa, mutta osassa ilmoittautuminen alkaa jo heinäkuussa. Jos opiskelupaikkaa alkaa etsiä heinä-elokuun vaihteessa, voi olla jo liian myöhäistä.

Opiskelupaikkoja jaetaan ainakin arpomalla ja nopeusjärjestyksessä niin, että paikkoja riittää ensimmäisenä ilmoittautuneille.

– Esimerkiksi Xamkissa suosittuihin sosionomikoulutuksiin avautuu lukukaudesta riippuen 30–40 polkuopiskelupaikkaa. Ne täyttyvät yleensä viidessä minuutissa, Pia-Mariana Toukkari kertoo.

Toisaalta on myös opintoja, joihin mahtuvat mukaan kaikki halukkaat ja joiden ilmoittautumisajat ovat joustavia.

Iia Meriläinen
Osa korkeakouluista järjestää avoimen opiskelijoille erillishaun tutkinto-opiskelijaksi, ja osalla haku on osa yhteishakua. Arkistokuva on Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulusta.Antro Valo / Yle

4. Tie tutkinto-opiskelijaksi voi avautua eri tavoilla

Sairaanhoitajaopiskelija Ninni Kuparinen pääsi tutkinto-opiskelijaksi sen jälkeen, kun hän oli opiskellut vuoden avoimessa AMK:ssa.

Opiskelupaikka irtosi avoimen opiskelijoille tarkoitetun erillishaun kautta. Erillisvalinnassa katsottiin kurssisuorituksia ja koulumenestystä.

Se on väyläopinnoille tyypillistä: avoimessa opiskelu ei joitakin poikkeuksia lukuunottamatta takaa paikkaa opiskelupaikkaa, mutta hyvin sujuneet väyläopinnot voivat avata tien tutkinto-opiskelijaksi.

Suosituilla aloilla opiskelupaikat voivat olla kiven alla: paikkoja voi olla tarjolla vähän, ja arvosanojen täytyy olla huippuluokkaa. Toisaalta vähemmän kilpaillulle alalle voi päästä opiskelemaan, kunhan on suorittanut tarvittavat avoimen opinnot.

– Esimerkiksi Jyväskylän yliopiston informaatioteknologian tiedekuntaan pääsivät tänä keväänä kaikki hakukelpoiset, Paula Savela kertoo.

Harvinaisemmassa vaihtoehdossa opiskelija tietää jo avoimen opinnot aloittaessaan, että hän saa ennen pitkää paikan tutkinto-opiskelijana. Näin voi päästä esimerkiksi teologian opintoihin Itä-Suomen yliopistoon.

5. Valintaperusteet voivat muuttua matkalla

Yliopistot ovat perinteisesti vahvistaneet vuodeksi kerrallaan ne ehdot, joilla väyläopiskelija voi päästä tutkinto-opiskelijaksi. Se voi Savelan mukaan muodostua ongelmaksi, jos väyläopiskelijalta vaaditaan suuri määrä opintopisteitä.

– Silloin opiskelija ei vielä opintoja aloittaessaan tiedä, millä ehdoilla hän voi myöhemmin hakea tutkinto-opiskelijaksi, Savela sanoo.

Toinen reitti yliopistoon -hanke onkin vedonnut yliopistoihin, jotta ne vahvistaisivat valintaperusteet useammaksi vuodeksi kerrallaan eivätkä edellyttäisi väyläopiskelijoita kohtuuttoman suuria opintopistemääriä.

– Olemme asettaneet tavoitteeksi, että avoimen väylän opinnot vastaisivat korkeintaan vuoden päätoimista opiskelua. Se olisi kohtuullista, vaikka 45–55 opintopistettäkin on jo paljon, Savela sanoo.

Metropolian Myllypuron toimipisteen sisäpihalla pääsykokeisiin tulijoita.
Osaan koulutuksista on yhteishaku kaksi kertaa vuodessa. Arkistokuva valintakokeista.Nella Nuora / Yle

Toisaalta kaikki eivät lopulta hae opiskelupaikkaa avoimen opintojen perusteella.

– Moni polkuopiskelija hakee ja pääsee tutkinto-opiskelijaksi heti seuraavassa yhteishaussa, jolloin he eivät suorita polkuopintoja loppuun vaan jatkavat tutkinto-opiskelijoina, Toukkari kertoo.

Näin käy etenkin niissä amk-koulutuksissa, joihin voi hakea sekä kevään että syksyn yhteishaussa.

6. Opiskelupaikkojen määrä on kysymysmerkki

Väyläopintojen kautta yliopisto-opintonsa aloittaneita on tällä hetkellä marginaalisesti. Viime vuosiin asti 2–3 prosenttia tutkinto-opiskelijoista on valittu avoimen väylän kautta.

Avoimessa yliopistossa väyläopintoja suorittavien määrää ei sen sijaan tiedetä.

– Monille avoimen yliopiston opintojaksoille voi ilmoittautua kuka tahansa, emmekä tiedä, kuinka moni heistä tähtää tutkinto-opintoihin väylän kautta, Savela kertoo.

Tulevaisuudessa avoimen väylältä saatetaan valita nykyistä enemmän yliopisto-opiskelijoita. Toinen reitti yliopistoon -hankkeessa on väläytelty ajatusta siitä, että 10–20 prosenttia opiskelijoista valittaisiin avoimen väylää pitkin.

Jyväskylän yliopisto päärakennus kesä
Jyväskylän yliopisto aikoo kasvattaa avoimen väylää opiskelijavalinnassaan. Kuvassa yliopiston päärakennus.Isto Janhunen/Yle

Yhtenäisiä linjauksia avoimen väylän kasvattamiselle ei kuitenkaan ole, sanoo valtakunnallisen avoimen yliopiston foorumin puheenjohtaja Jukka Lerkkanen Jyväskylän yliopistosta.

Kysymys yhteisistä linjoista on myös herkkä, sillä yliopistot ovat tottuneet päättämään omista asioistaan. Siksi kasvua tapahtuu siellä täällä, askel askeleelta ja korkeakoulujen omilla ehdoilla.

– Esimerkiksi meillä Jyväskylän yliopistossa 15 prosenttia voisi olla mahdollinen viiden vuoden sisällä, Lerkkanen sanoo.

Ammattikorkeakoulut eivät ole tiettävästi koonneet valtakunnallisia tilastoja siitä, kuinka suuri osa niiden tutkinto-opiskelijoista on valittu avoimen väylän kautta. Xamkin Toukkari kuitenkin arvelee, että osuus on yliopistojen tapaan muutamien prosenttien luokkaa.

Ammattikorkeakouluilla ei myöskään ole ääneen lausuttuja tavoitteita siitä, miten paljon avoimen kautta pitäisi valita opiskelijoita.

– Yleinen tuntuma on kuitenkin se, että polkuopintojen rooli olisi myös ammattikorkeakouluissa kasvamassa, Toukkari sanoo.

7. Kenellä on oikeus opiskelupaikkaan?

Polttava kysymys on myös se, kuinka paljon tutkinto-opiskelupaikkoja voidaan ylipäätään myöntää opiskelijoille, jotka ovat maksaneet opinnoistaan avoimessa korkeakoulussa.

Jos opiskelupaikkojen määrä pysyy ennallaan, avoimen opiskelijoille annetut opiskelupaikat ovat pois muilla tavoilla valittavilta opiskelijoilta.

Nykyisen linjauksen mukaan yli puolet tutkinto-opiskelijoista täytyy valita todistusvalinnalla. Jos todistusvalinnalla valittavien osuus ei muutu, yhä harvempi voi saada opiskelupaikan valintakokeiden kautta.

Se on pois opiskelijoilta, joiden arvosanat eivät riitä opiskelupaikkaan todistusvalinnassa ja joilla ei ole rahaa avoimessa korkeakoulussa opiskeluun.

Tästä syystä Suomen ylioppilaskuntien liitto SYL ja Suomen opiskelijakuntien liitto SAMOK katsovat, ettei avoimen väylän kautta valittavien opiskelijoiden osuutta pitäisi kasvattaa ainakaan yli 10 prosenttiin uusista opiskelijoista.

kylttejä opintotukimielenosoituksessa: "oispa turvattu toimeentulo", "tulevaisuus on pakkovelkaantunut"
Väyläopiskelija ei saa opintotukea tai muita tutkinto-opiskelijan etuja. Esimerkiksi opiskelija-asunto voi jäädä saamatta. Arkistokuva.Yle / Karita Lehikoinen-Stedt

Järjestöjen mukaan väyläopintojen maksullisuus asettaa opiskelijat epätasa-arvoiseen asemaan. Väyläopintoja suorittaakseen opiskelijan on pystyttävä maksamaan sekä opintomaksut että oma elämisensä.

SYL:n hallituksen jäsen Jenni Tuomainen ja SAMOK:n hallituksen jäsen Oona Löytänen kertovat, että väyläopiskelijat rahoittavat opiskeluaan käytännössä toimeentulotuella, työnteolla ja säästöillä.

– Jos joudut suorittamaan vuoden aikana esimerkiksi 60 opintopistettä, et välttämättä saa työttömyysturvaa, kun sinut katsotaan päätoimiseksi opiskelijaksi. Joudut kuitenkin käymään töissä elättääksesi itsesi, ellei sinulla ole esimerkiksi säästöjä, Tuomainen summaa.

8. Kannattaako avoimessa opiskelu?

Mutta miten on – jos opiskelupaikka jäi kevään yhteishaussa saamatta, kannattaako opiskella avoimessa vai olisiko viisaampaa esimerkiksi korottaa ylioppilastutkinnon arvosanoja? Siihen ei ole valmista vastausta.

– Esimerkiksi tekniikan alan valintakoetehtävissä on hyötyä siitä, että on jo opiskellut alaa. Avoimen opinnot myös hyväksiluetaan osaksi tutkintoa. Jos taas korottaa ylioppilaskirjoitusten arvosanoja, on paremmat mahdollisuudet todistusvalinnassa, Xamkin Pia-Mariana Toukkari sanoo.

Avoimen yliopiston foorumin Jukka Lerkkanen suosittelee avoimessa opiskelua, mutta kehottaa suhtautumaan opintoihin realistisesti. Väyläopiskelu vaatii aikaa, eikä se ole oikotie opiskelupaikkaan.

Avoimessa korkeakoulussa opiskelu voi olla sopiva vaihtoehto myös silloin, kun ei vielä tiedä, minkä tutkinnon haluaisi opiskella.

Vappu 2019
Opiskelijajärjestöjen mukaan avoin korkeakoulu on hyvä vaihtoehto esimerkiksi osaamisen täydentämiseen, mutta opiskelijavalinnassa siihen liittyy ongelmia.Laura Railamaa / Yle

Sairaanhoitajaopiskelija Ninni Kuparinen sanoo, että valitsisi väyläopinnot samassa tilanteessa myös uudestaan, mutta ottaisi ehkä rennommin ne kurssit, joilla ei ole läsnäolopakkoa.

– Yleisesti väyläopinnot ovat hyvä vaihtoehto, mutta talouspuoli on vaikea. Toivoisin, että tutkinto-opiskelijoiksi tähtäävät voisivat saada opintotukea. Nykyisin meidän koulumme sivuilta löytää kattavasti tietoa väyläopinnoista, mutta silloin kun itse aloitin, tietoa piti kaivamalla kaivaa, Kuparinen kertoo.

Tulevaisuudessa väylä- ja polkuopinnot voivat löytyä nykyistä helpommin myös esimerkiksi Opintopolku-palvelusta. Tarjonnan löydettävyyttä on tarkoitus parantaa, kun Opintopolkua seuraavan kerran uudistetaan.

Lue myös:

Jäitkö ilman korkeakoulupaikkaa? Muutama opintopiste avoimesta yliopistosta voi riittää, väyliä auki myös kilpailluille aloille

Jäitkö vaille opiskelupaikkaa? Opinto-ohjaaja kertoo vinkit, minne loppukesästä voi hakea