Mikä vetää sotkamolaisia biisoneita karkuteille? Keväällä karkasivat urokset, nyt naaraatkin menivät sähköaidasta läpi

Biisonien laumadynamiikka voi mennä sekaisin, jos laumasta puuttuu koossa pitävä voima.

eläimet
Biisonit viihtyvät hyvin laumassa.
Biisoni on laumaeläin. Nämä biisonit eivät ole sotkamolaisia biisoneita. Kuvituskuva.Lassi Lähteenmäki / Yle

Kainuun Biisonin tarhalta Sotkamosta on jälleen karannut eläimiä. Maanantaina tarhalta lähti karkuteille kaksi emoa vasikoineen. Biisonitila kertoi eläinten karkaamisesta sometilillään (siirryt toiseen palveluun), koska halusi varoittaa lähellä liikkuvia isoista nautaeläimistä.

Tarhaajat saivatkin jo näköyhteyden karkulaisiin, mutta tiistaina eläimiä ei ole näkynyt, eikä biisonien tarhaan saaminen ei ole tuottanut toivottua tulosta.

Tilan emäntä Minna Huttunen kertoo, että biisonit puskivat itsensä läpi kolmesta sähköaidasta, eikä niillä ole minkäänlaista halua palata takaisin tarhaan. Eläimiä on yritetty saada saartorenkaaseen ja menemään oikeaan suuntaan, mutta biisonit ovat kuitenkin järkälemäisen kokonsa lisäksi omapäisiä.

– Ne tuntevat meidät tarhaajat jo äänestä ja varmaan haistavatkin, että tutut ihmiset ovat niiden jäljillä.

Viimeksi tarhan biisoneita oli karkuteillä huhtikuussa, tuolloin kaksi karkuria piti lopettaa metsään, kun tuhatkiloinen uros ja pieni sonni eivät suostuneet tulemaan takaisin tarhaan.

Biisonit karkuteillä Sotkamossa.
Keväällä karanneet biisonisonnit herättivät huomiota maantiellä.Kainuun biisoni

Tämä vuosi on ollut Laakajärvellä sijaitsevalle biisonitilalle raskas jatkuvasti karkailevien eläinten takia. Yli kahdenkymmenen vuoden aikana vastaavia karkureissuja ei ole tilalla koettu.

Tänä vuonna eläimet ovat karanneet Huttusen laskujen mukaan ainakin kymmenen kertaa. Kainuun Biisoni -tarhalla on neljä naarasta ja kaksi vasikkaa.

Eläimet eivät enää kunnioita edes sähköaitoja.

– Sehän voi olla, että nämä lähtivät etsimään niitä sonneja. Sen keväisen tapauksen takia laumahierarkia meni täysin uusiksi. Nämä eivät ole siitä toipuneet vaan painavat samaan suuntaan, sanoo Huttunen.

Biisoneiden kiinnisaamiseen on pyydetty apua riistanhoitoyhdistykseltä. Biisonit löytyivätkin tiistai-iltana vapaaehtoisten avulla.

Biisonilaumaa vetää vapauteen villi luonne

Kesäisin karkuteille lähteviä nautaeläimiä vetää vapauteen muun muassa hyvät lepo- ja ruokapaikat.

Ähtärin eläinpuiston intendentti Heini Niinimäki kertoo, että esimerkiksi biisonilaumaa voi houkuttaa karkaamaan lauman muuttunut sosiaalinen dynamiikka.

– Eläimet eivät jostain syystä tule toimeen keskenään kuten ennen.

Niinimäestä lauma voi muuttua epävakaammaksi, jos se kokee, että siltä puuttuu suojeleva, koossa pitävä voima, esimerkiksi johtava uros.

Eläinlauman viettiin karata voi vaikuttaa myös huono aita tai eläimet voivat hermostua ympäristön uutta ääntä. Karkailevat nautaeläimet voivat villiintyä ja muuttua aroiksi hyvinkin pian.

Tarhauksesta huolimatta eläimen villi vaisto vetää vapauteen ja niiden saaminen tarhaan voi olla vaikeaa.

– Varsinkin näin kesällä, kun niillä ei ole luonnossa olevan ruuan vuoksi motivaatiota tulla takaisin tarhaan, sanoo Niinimäki.

Päivitetty 29.7.2020 klo 14:01: Juttuun päivitetty, että biisonit löytyivät tiistai-iltana 28.7.