“En tee taidetta vammastani vaan vain taidetta”, sanoo kuvataiteilija Pirkko Pölönen – vammaisten tekemän taiteen asema paranemassa

Vammaisen taiteilijan tulisi olla taiteilija muiden taiteilijoiden joukossa, jotta yhdenvertaisuus toteutuisi paremmin.

taide
Kuvataiteilija Pirkko Pölönen maalaa intuitiivisesti
Kuvataiteilija Pirkko Pölönen maalaa intuitiivisesti

Kun kuvataiteilija Pirkko Pölösen sokeutuminen alkoi edetä ja hänen ei ollut enää turvallista mennä yksin ulos vuonna 2015, hän alkoi maalata.

Tällä hetkellä maalaamisen hidasteena on maalaukselle sopivan tilan puute ja toisaalta se, että esimerkiksi taidenäyttelyt vaativat rahaa.

– Maalaan intuitiivista taidetta. En etukäteen tiedä, mitä kuvaan tulee. Tarvitsen isot kontrastit ja kirkkaita värejä, jotta voin nähdä jotain siitä, mitä teen, Pölönen kertoo.

nainen istuu pöydän ääressä
Pirkko Pölösen kuulo- ja näkövamman takana on perinnöllinen Usherin oireyhtymä. Hän kävi normaalin koulun, teki töitä kuntohoitajana ja hierojana. Pölösellä on kaksi tytärtä sekä lapsenlapsia. Ari Tauslahti/Yle

Tällä hetkellä Pölösen vasen silmä on täysin sokea. Hän näkee oikealla silmällään kapealla alueella hahmoja, mutta ei enää erota esimerkiksi ihmisten silmien tai hiusten värejä. Pölösen on myös vaikea erottaa, millä värillä hän piirtää tai maalaa.

Taiteen edistämiskeskuksen Taiken erityisasiantuntija Ulla Lassila sanoo, että vammaisten tai erityistä tukea tarvitsevien taiteilijoiden asema on parantumassa, mutta tehtävää on vielä paljon.

Lassila vastaa vammaisjärjestöjen valtionavustusten käsittelystä Taikessa.

– Merkit viittaavat siihen, että vammaisten tekemän taiteen arvostus on nousemassa. Siihen viittaavat rahoitukselliset asiat, kuten vaikkapa Koneen säätiön tuet erityistä tukea tarvitsevien tekemälle taiteelle, Lassila sanoo.

Taide taiteen joukossa: tavoitteena yhdenvertaisuus

Lassilan mukaan yhdenvertaisuudessa on vielä tehtävää. EU ohjaa opetus- ja kulttuuriministeriön alaista Taikea siihen suuntaan, etteivät taideapurahojen hakukäytänteet saisi karsia hakemuksia.

Niin voi käydä, jos taiteilijan vamma tekee hakemuksen tekemisestä haastavaa.

– Oma tuntumani on, ettei vammaisten taiteilijoiden hakemusten määrä ole apurahahakemuksissa prosentuaalisesti kovin iso. Tämän näyttäminen konkreettisesti tarvitsisi kuitenkin laajempaa tutkimusta ja tilastoja, Lassila kertoo.

Kaksi huppupäistä hahmoa taulussa
Pirkko Pölösen teoksessa on intuitiivisesti maalattuja hahmoja. Ari Tauslahti/Yle

Yhdenvertaisuuden kannalta tärkeää on myös se, ettei eritystä tukea tarvitsevien taiteilijoita tai jonkin vamman kanssa eläviä taiteilijoita jaotella.

Vammaispoliittinen taide taas tarkoittaa taidetta, jossa käsitellään omaa vammaa jollakin tavalla. Vammaisen ihmisen tekemä taide on itsessään taidetta taiteen joukossa.

– Lähtökohta on taide itsessään. Yhdenvertaisuutta on sekin, että taiteilijan työt saavat olla muiden taiteilijoiden töiden joukossa ilman mitään merkintää vammasta, Lassila tiivistää.

Lassilan mukaan se on toteutunut esimerkiksi Mäntän kuvataideviikoilla. Musiikin puolelta hän nostaa esiin punkyhtye Pertti Kurikan Nimipäivät, joka oli Suomen euroviisuedustajana vuonna 2015.

Näkövammainen kuvataiteilija: teen intuitiivista taidetta

Joensuulainen 69-vuotias Pirkko Pölönen tekee taidetta pääosin akryyliväreillä. Omien sanojensa mukaan hän on kuvantekijä, koska hänellä ei ole ammatillista koulutusta taiteen tekemiseen kuten joillakin kuvataiteilijoilla.

Pölösen tauluissa on valovoimaisia, iloisia värejä ja erilaisia ihmisen näköisiä hahmoja.

– Minkä värinen punainen tämä on? Pölönen kysyy ja tunnustelee paperia ja liitua käsillään.

Pölösellä on etenevä näkövamma ja hän sai kuuloaistin käyttöönsä kuuloimplanttien avulla vasta 52-vuotiaana. Se oli hänelle kuin uuden maailman avautuminen.

lähikuva iäkkään naisen kasvoista
Taiteellaan Pölönen käsittelee elämänsä tapahtumia, kuten lapsuutta ja ihmissuhteita. Toisinaan hän maalaa lapsenlapsensa kanssa yhdessä. Ari Tauslahti/Yle

Taidenäyttelyiden esteenä usein raha

Pölöselle keskustelu muiden luovien ihmisten kanssa on tärkeää. Hän on saanut oppia ammatikseen taiteilevilta ja pitänyt taidenäyttelyjä Helsingissä saakka.

Kun Pölöseltä kysyy, millainen vammaisten tekemän taiteen asema Suomessa on, hän avaa jaottelun ongelmallisuutta.

– Mielestäni raja-aitojen rakentaminen on turhaa. En haluaisi erotella vammaisten tekemää taidetta ja muuta taidetta. En tee taidetta vammastani vaan vain taidetta, Pölönen sanoo.

nainen istuu keittiössä ja  katsoo kaukaisuuteen
Vammaisten tekemän taiteen tulisi olla muun taiteen joukossa, sanoo kuvataiteilija Pirkko Pölönen. Ari Tauslahti/Yle

Toisaalta Pölönen näkee vammaisten tekemään taiteeseen liittyvät taidetapahtumat kuten jo 10 vuotta Joensuussa järjestetyn Parafestin tärkeinä.

– Taidenäyttelyn järjestäminen ei ole ilmaista. Ilman apurahoja niiden järjestäminen ei välttämättä onnistu, ellei ihmisellä ole omaa varallisuutta. Siksi vammaisten tekemän taiteen tunnettavuudeksi tekeminen on toisaalta tärkeää, Pölönen perustelee.

Pohjois-Karjalan näkövammaiset: vammaisten tekemä taide kaipaa markkinointia

Pohjois-Karjalan näkövammaiset ry:n puheenjohtaja Kari Eronen kaipaisi vammaisten taiteilijoiden joukkoon paraurheilun Leo-Pekka Tähden tapaisia tähtiä.

– Voi olla, ettei sellaista todella taiteellista ihmistä ole saanut itseään läpi. Paraurheilussa kun on saatu huippusuorituksia, esimerkiksi kelauksessa. Vammaisten tekemä taidekin tarvitsisi jonkun valovoimaisen, lahjakkaan ihmisen, joka toisi vammaisten tekemää taidetta esille, Eronen pohtii.

enkelitaulu seinällä
Pirkko Pölösen taideteoksissa on kirkkaita värejä. Ari Tauslahti/Yle

Eronen nostaa esiin markkinoinnin merkityksen laajemmasti: hänen mukaansa vammaisten tekemä taide tarvitsisi enemmän markkinointia tullakseen tunnetummaksi.

Pohjois-Karjalan näkövammaiset ry on ollut vuosittain tukemassa ja järjestämässä vammaisten tekemää taidetta juhlistavaa Parafestiä.

– Vammaisten tekemää taidetta ei tarvitse erottaa muusta taiteesta, mutta toisaalta, se että, ihmiset tietävät taiteen vammaisen tekemäksi, voi avartaa muita huomaamaan vammaisten toimintakykyä, Kari Eronen tiivistää.

Tarkennus 29.7.2020 klo 11.12:

Vaihdettu vammaistaide-käsite vammaispoliittinen taide-käsitteeksi, joka on yleisesti tunnettu ja täsmällisempi.

Lue lisää:

Kalevi Helvetti on erittäin kiireinen kummitus – Suomalainen outsider-taide puskee marginaalista valtavirtaan