Suomalainen koronarokote otetaan testeihin lähipäivinä – nopeimmista ollaan puoli vuotta jäljessä, mutta se voi olla etu

Professori uskoo, että ensimmäinen koronarokote saa myyntiluvan tänä vuonna, mutta Suomeen sitä ei ehkä saada riittävästi.

rokotteet
Virologian professori Kalle Saksela laboratoriossa Hgin Yliopiston Meilahden lääketieteellisessä laitoksessa.
Suomessa olisi erinomaiset mahdollisuudet valmistaa itse koronarokotetta, sanoo professori Kalle Saksela. Hänen mukaansa kansainväliset lääkejätit eivät ehkä pysty tuottamaan useita miljardeja rokoteannoksia koko maailman käyttöön. Jorma Vihtonen / Yle

Suomalaisessa koronarokotteen tutkimuslaboratoriossa otetaan lähipäivinä merkittävä harppaus. Kolmen suomalaisprofessorin hankkeessa edetään tositoimiin, kun koronaviruksen nujertamista aletaan tutkia eläinkokeissa.

Eläinkokeiden tulokset puolestaan määräävät, milloin ja missä laajuudessa edetään ihmisillä tehtäviin kokeisiin. Tutkimusta johtava Helsingin yliopiston virologian professori Kalle Saksela uskoo, että rokote voisi olla käytössä ensi vuoden syksynä.

Koronarokotetta kehitetään myös Tampereen yliopistossa (siirryt toiseen palveluun), mutta työ on Helsingin yliopistoa varhaisemmassa vaiheessa ja tähtää epidemian myöhäisempään vaiheeseen.

Kansainvälisillä lääkejäteillä on puolen vuoden etumatka, mutta Saksela korostaa, että ei niilläkään valmista ole ja matkaan voi tulla vielä monta mutkaa.

Laboratoriotakkeja ei siis kannata jättää naulaan siksi, että omia testejä ei ole päästy aloittamaan ensimmäisenä.

Tutkimukset ensimmäisenä aloittanut ei ehkä pääse maaliin ensimmäisenä

Rokotteen pitää olla “tehokas ja turvallinen”. Tavoite voi kuulostaa yksinkertaiselta, mutta käytännössä se on äärimmäisen raskas ja kallis velvoite, joka voi hyvinkin tarkoittaa, että viime metreillä rokote todetaan tehokkuuden tai turvallisuuden kannalta vajavaiseksi. Silloin tutkimuksessa palataan ehkä lähtöruutuun saakka.

Virologian professori Kalle Saksela laboratoriossa Hgin Yliopiston Meilahden lääketieteellisessä laitoksessa.
Professori Kalle Saksela toivoo nykyistä tiiviimpää yhteistyötä tutkijoiden ja lääkehallinnon välille. Jorma Vihtonen / Yle

Siksi on tärkeää, että on olemassa pitkällä olevia muita tutkimushankkeita. Ei ole siis ole välttämättä lainkaan myöhäistä, jos Sakselan ja akatemian professorien Seppo Ylä-Herttualan ja Kari Alitalon vasta eläinkokeisiin ehtivä rokote saataisiin myyntiin yli vuoden kuluttua.

Myös sosiaali- ja terveysministeriön kansliapäällikkö Kirsi Varhila uskoo, että suomalainen työ ei valu hukkaan.

Pisimmällä olevissa kehityshankkeissa on vielä auki monta keskeistä kysymystä, muun muassa se, toimiiko rokote eri ikäisille ihmisille sellaisenaan.

Krisi Varhila seisoo ikkunan vieressä toimistossaan.
Suomi turvautuu ainakin alkuvaiheessa nopeimmin valmistuviin kansainvälisiin koronarokotteisiin. Kotimaista osaamista tarvitaan myöhemmässä vaiheessa, sanoo STM:n kansliapäällikkö Kirsi Varhialan Arttu Timonen / Yle

Varhila muistuttaakin mahdollisuudesta, että tarvitaan "rokotteiden kombo", jossa yhdistetään eri valmisteita.

– Näissä jatkoissa suomalaiset ovat varmasti mukana, hän vakuuttaa.

Tehoste vaatisi tuplatuotannon

Käytännön testeissä pisimmälle ehtinyt amerikkalainen Moderna on juuri aloittanut (siirryt toiseen palveluun) koronarokotetutkimuksensa 30 000 koehenkilöllä. Sen osakekurssi on noussut vuodessa 480 prosenttia. Oxfordin yliopiston kanssa yhteistyössä oleva ruotsalais-brittiläinen Astra-Zeneca on saanut lupaavia tuloksia pienellä koehenkilöjoukolla tehdyistä kokeista. Osakekurssissa nousua vuodessa 30 prosenttia.

Venäjä on puolestaan kertonut, että sillä olisi rokote käytettävissään jopa tänä kesänä, elokuun aikana. Suomen Rokotetutkimuskeskuksen johtaja Mika Rämet arveli kuitenkin keskiviikkona A-studiossa, että Euroopassa sille ei heltiäisi myyntilupaa, koska rokotteen ihmiskokeet on tehty vain runsaan tuhannen ihmisen joukolla.

Tutkimuksissa pisimmälle ehtineistä rokotteista on selvittämättä myös niiden tehon kesto. Toimiakseen kunnolla ne saattavat vaatia yhden tai useamman tehosterokotteen. Silloin maailmassa tarvittava miljardien rokoteannosten määrä saattaa kaksin- tai kolminkertaistua.

Kuvassa on Rokotetutkimuskeskuksen johtaja, professori Mika Rämet.
Tampereen yliopiston Rokotetutkimuskeskuksen johtaja Mika Rämetin mielestä olisi tärkeää, että Suomessa koordinoitaisiin rokotekehityshankkeita. Esimerkiksi eläinkokeet voitaisiin tehdä keskitetysti.Timo Heikkala / Lehtikuva

Myös rokotteiden valmistustapoja on monia ja Saksela pitää mahdollisena, että luvatuista miljardien annosten tuotantomääristä joudutaan pyyhkäisemään pois nolla tai pari.

Muitakin yllätyksiä voi olla luvassa, sillä kokeita tehdään nyt terveillä aikuisilla. Saattaa siis olla, että rokote ei tepsikään esimerkiksi vanhuksille tai lapsille.

Kuka tekee miljardit rokoteannokset?

Useiden miljardien rokoteannosten valmistaminen voi siis osoittautua pullonkaulaksi.

Suomessa lopetettiin oma rokotetuotanto vuonna 2003 liian kalliina. Sen jälkeen teknologia on kehittynyt ja menetelmät halventuneet.

Sakselan mukaan esimerkiksi Kuopiossa toimiva Finvector voisi helposti valmistaa suomalaisten tarvitseman rokotemäärän niin sanottuun vektoriteknologiaan perustuen. Yhden rokotteen tuotantokustannus olisi "senttejä tai euroja".

Geeni- ja viruslääkkeitä valmistava FinVector alkaa koevalmistaa Kuopiossa virtsarakon syöpälääkettä.
Kuopiossa toimiva aivokasvainten hoitamiseen geeniterapialla erikoistunut Finvector pystyisi tuottamaan koronarokotetta ainakin Suomen tarpeisiksi. FinVector

Finvector on ryhmässä olevan Ylä-Herttualan perustama. Hän on enää pienosakas ja pääomistajana on brittiläinen Trizell. Finvectorilla on jo lääkevalmistuslupa, eikä luvan saaminen rokotteen valmistamiseen pitäisi olla Sakselan mukaan ylitsepääsemätöntä.

Ministeriö: Tuskin onnistuu Suomessa

STM:n Varhila myöntää, että ei tunne rokoteteknologiaa ja sen kustannuksia, mutta ei pidä realistisena, että suomalainen rokotekehitys johtaisi suomalaiseen rokotetuotantoon.

– Tuntuu aika epätodennäköiseltä, että myös tuotanto olisi Suomessa, ellei sitten jostain löydy hyviä investoijia, jotka haluavat tuotantoa Suomeen pystyttää. Ei se toki mahdotonta ole.

Saksela on eri mieltä. Tuotantoa ei täydy pystyttää, sillä sitä on jo valmiina.

– Juuri tällaisten vektorirokotteiden tuotantoon meillä on ensiluokkainen valmius. Meillä on jo tuotantokapasiteettia varattuna, ei koko maailman, mutta Suomen tarpeisiin kyllä.

Hän korostaa oman tuotannon tärkeyttä jo huoltovarmuudenkin takia.

Hänen mukaansa ei ole mitenkään varmaa, että rokotteita saadaan riittävästi Suomeen, vaikka kehitteillä olevat projektit pääsisivät maaliin eli myyntilupaan saakka.

Varhila taas uskoo kansainvälisiin hankkeisiin ainakin alkuvaiheessa. Mutta hänen mukaansa Suomi on mielellään mukana hankkeissa, joissa rokotetta voitaisiin tuottaa Suomessa lisenssillä.

Tehonyrkki jäi perustamatta

Suomessa kehitystyön aikataulu olisi voinut olla nopeampikin, mutta Sakselalle on tullut tunne, että muualla kuin tutkimuslaboratorioissa kiireen tuntu on hellittänyt, kun epidemian synkimmät odotukset eivät olekaan toteutuneet.

Jos koronarokotteen kehittämiseen olisi todella haluttu vauhtia, olisi pienen maan pitänyt Sakselan mielestä koota voimat yhteen.

Kun koronakriisi oli rajuimmillaan keväällä, Saksela kertoo ajatelleensa, että riittää, kun tutkijat kehittävät hyvän rokoteaihion. Sen jälkeen tutkijat, hallinto ja alan sääntelijä olisivat perustaneet "suomalaisen tehonyrkin" , joka olisi vienyt rokotekehitystä vauhdilla eteenpäin.

Hallinto tarkoittaa käytännössä sosiaali- ja terveysministeriötä sekä terveyden- ja hyvinvoinnin laitosta, sääntelijä lääkealan turvallisuus- ja kehittämiskeskus Fimeaa.

Tällaista "nyrkkiä" ei koskaan syntynyt.

Sen sijaan tutkijoita kehotettiin jatkamaan työtään, ja jos se tuottaisi tulosta, perustamaan yhtiö. Tällainen "oikeushenkilö" voisi sitten hakea aikanaan myyntilupaa rokotteelle.

Nyt tehdään työtä käskettyä.

– Me olemme pian perustamassa voittoa tavoittelemattoman yrityksen, ja kun se hakee myyntilupaa, siihen suhtaudutaan kuin mihin tahansa maailman yritykseen.

Kotimainen tutkimus ei pääse etusijalle

Rokotekysymykset ovat mutkikas juttu myös laboratorion ulkopuolella. Saksela toivoo, että asiantuntijuus ja toimivalta olisivat samassa paikassa.

Nyt sosiaali- ja terveysministeriössäkin aihepiiri on jaettu kahdelle ministerille, eikä työnjako ole ongelmaton. Ministeriössä joudutaan pohtimaan erikseen kunkin kysymyksen kohdalla kummalle ministerille se kuuluu.

Tosin nyt ministerit Aino-Kaisa Pekonen (vas.) ja Krista Kiuru (sd.) ovat lomalla. Niinpä heidän sijastaan kansliapäällikkö Kirsi Varhila vastaa kysymykseen, onko suomalaista rokotetutkimusta hyödynnetty parhaalla mahdollisella tavalla koronaepidemiassa.

Varhila haluaa ainakin rohkaista tutkijoita.

Rokotekehittelyä laboratoriossa.
Rokotetutkimuskeskuksella on pitkä historia kliinisten tutkimusten toteuttamisessa. "On oletettavaa, että meidän organisaatiota pystytään hyödyntämään, kun koronavirusrokotteita ruvetaan testaamaan, että toimivatko ne väestössä oikeasti", Mika Rämet sanoo.Tampereen yliopisto

– Olemme todella iloisia, että tähän koronavirukseen on Suomessa rokotekehitystä.

Kannustuksen lisäksi mitään ohituskaistaa kotimaiselle kehitystyölle ei ole luvassa.

– Hankintaprosessit ovat hankintalailla ja EU:n hankitasäännöillä niin säänneltyjä, että niissä ei voi kotimaiselle toimijalle antaa mitään etulyöntiasemaa.

Suuret ovat nopeimpia, mutta eivät välttämättä maalissa ensimmäisinä

Suomalaisprofessorien perusteilla oleva ja voittoa tavoittelematon yritys on siis rokotekisassa samalla viivalla kansainvälisten lääkejättien kanssa. Kilvassa myyntiluvista on ratkaisevaa, että rokote on tehokas ja turvallinen – olipa valmistaja suuri tai pieni.

Mutta lääkebisneksessä koolla on väliä. Lääkkeiden moniportaiset testausvaiheet ovat kalliita.

Viimeinen, ihmisillä tehtävä koevaihe maksaa vähintään 20 miljoonaa euroa. Tavallisesti kokeiden käytännön järjestäminen ostetaan niihin erikoistuneilta yrityksiltä. Mitä suurempi kassa, sen suurempia koehenkilöjoukkoja voidaan hankkia ja sitä nopeammin saadaan tuloksia – ja myyntivalmis tuote. Nopeimmalle on luvassa huikeat myyjän markkinat tilanteessa, jossa virus on pysäyttänyt kokonaisia yhteiskuntia kuin seinään.

Sakselan, Ylä-Herttualan ja Alitalon ryhmä puolestaan pohtii, mistä voittoa tavoittelematon yhtiö löytää rahoittajia.

Heidän tutkimusprojektinsa sai alkukesällä yhteensä 1,9 miljoonaa euroa Suomen Akatemialta tutkimukseen ja tuotantoon.

Saksela on kiitollinen tuesta. Summa kantaa hanketta ihmiskokeiden kynnykselle saakka. Mutta läheskään maaliin saakka se ei vie.

– Se on varmistanut, että heinäkuun alusta on saatu kiinnitettyä ensimmäiset henkilöt, jotka tekevät töitä vain tämän hankkeen eteen. Ja nyt tiedämme että meillä on varaa maksaa koe-eläinkulut.

Elokuussa vasta jonotustietoa

Suomi selvittää juuri nyt, mihin kansainvälisten rokotevalmistajien jonoihin kannattaa lähteä. Jonottaminen eli esisopimusten tekeminen ei ole nimittäin ilmaista.

– Me olemme mukana kolmessa eri ryhmittymässä. Nyt käydään kiivaasti neuvotteluja ja elokuun aikana tiedetään näistä kokonaisuuksista, Varhila kertoo.

Lääkeyritys AstraZenecan kyltti.
Lääkevalmistaja AstraZenecan kyltti Lundin kaupungissa Ruotsissa.Drago Prvulovic / EPA

Suomessa rokotehankintaan on varattu 110 miljoonaa euroa. Se ei riitä välttämättä ainakaan koko kansan piikittämiseen.

Financial Times (siirryt toiseen palveluun) -lehden saamien epävirallisten tietojen mukaan Modernan yhden rokoteannoksen hinnaksi olisi tulossa Yhdysvalloissa noin 25 euroa. Suomelle se tarkoittaisi 125 miljoonan euron laskua, jos suunnilleen kaikki haluttaisiin rokottaa.

Hintatiedot ovat vielä hataria. FT:n mukaan EU-mailta olisi pyydetty kalliimpaa hintaa kuin Yhdysvalloilta. Moderna onkin sanonut pyrkivänsä tekemään rokotteella voittoa, kun taas Astra Zeneca on kertonut, että voittoa ei tavoitella ainakaan alkuvaiheessa ja vaikean kriisin ollessa vielä ajankohtainen.

Aiheesta voi keskustella sunnuntaihin 2.8. klo 23 saakka.

Lue myös:

Rokotetutkimuskeskuksen johtaja: Koronan kanssa on pärjättävä nykykeinoin vielä kuukausia, mutta valoa on näköpiirissä

Halutaanko Suomeen suomalainen vai paras rokote? THL:n mukaan molempia ei ehkä voi saada

Suomalaisprofessorit ovat kehittäneet lähes valmiin koronarokotteen – työ uhkaa valua hukkaan, koska Suomi on ajanut alas rokotteiden valmistuksen

Suomen kannattaa ostaa koronarokote, vaikka se maksaisi tuhat euroa per piikki: Rokote on lääkefirmojen kultakaivos, mutta ahneudesta rangaistaan

Tilaa uutiset koronaviruksesta

Saat Ylen tärkeimmät koronavirusuutiset sähköpostiisi kerran päivässä.

Siirry tilaamaan

Luotettavia koronauutisia nopeasti suoraan puhelimeesi

Lataa Yle.fi-sovellus