Vuosittain ryhmä saamelaisnuoria kiertää kertomassa kulttuuristaan Norjassa – Elle Rávdná Näkkäläjärvi on yksi heistä

Elle Rávdná Näkkäläjärvi asuu Norjan Kautokeinossa, mutta koti löytyy Suomestakin, Lemmenjoelta isänsä kotikylästä.

saamelaislapset ja -nuoret
Elle Rávdná Näkkäläjärvi
Elle Rávdná Näkkäläjärvi odottaa innolla, että pääsee kulkemaan ympäri Norjaa yhdessä muiden saamelaisnuorten kanssa. Hän kertoo ryhmähengen olevan jo nyt korkealla.Samiske veivisere

Hyväntuulinen ääni vastaa puhelimeen Norjan Kautokeinossa. Puhelimessa on 19-vuotias Elle Rávdná Näkkäläjärvi. Hän on parhaillaan kotilomalla armeijasta, jonne palaa vielä hetkeksi ennen sen loppumista elokuussa.

Asepalveluksen jälkeen Näkkäläjärveä odottaa täysin uudenlainen haaste: hänet on valittu mukaan ryhmään, joka tulee kiertämään Norjaa luennoimassa saamelaisista ja saamelaisuudesta.

Projekti kantaa pohjoissaameksi nimeä Sámi ofelaččat, suomeksi saamelaiset tiennäyttäjät. Toiminta on jatkunut vuodesta 2004 lähtien. Sen periaate on yksinkertainen: joka lukuvuodeksi valitaan neljän nuoren ja innokkaan saamelaisen ryhmä. Nämä nuoret kiertävät ympäri Norjaa kertomassa kulttuuristaan pääasiassa lukioikäisille opiskelijoille.

Kaksi valtiota, mutta yksi kotimaa

Elle Rávdná Näkkäläjärvi asuu Kautokeinossa, mutta koti löytyy Suomestakin, Lemmenjoelta isänsä kotikylästä. Virallisesti näiden paikkojen välillä on valtioiden raja, mutta Näkkäläjärvi kokee alueen yhdeksi ja samaksi, Saamenmaaksi.

Mennyt kevät toki teki valtioiden rajan konkreettiseksi, kun se suljettiin kolmeksi kuukaudeksi. Tämä on yksi niistä kokemuksista, joita Näkkäläjärvi aikoo tuoda esille työssään nuorten kanssa. Raja kun ei ollut hänen elinaikanaan koskaan ollut kiinni, eikä se varsinaisesti ole edes tuntunut rajalta yhtenäiseksi koetussa Saamenmaassa.

Näkkäläjärvi kokee sen olevan asia, jota ihan jokainen ei välttämättä ole tullut ajatelleeksikaan.

Työtä ennakkoluulojen nitistämiseksi

Näkkäläjärvi haki tiennäyttäjäksi siksi, että tieto saamelaisuudesta voisi kasvaa ja hän olla mukana tätä tietoa antamassa. Hän odottaa innolla sitä, että pääsee keskustelemaan muiden nuorten kanssa ja kuulemaan, minkälaisia kysymyksiä hänelle esitetään.

Samiske veivisere, Sámi ofelaččat
Lemet Johanas Nystad, 21, Kaarasjoelta, Mirja Cicilia Andersson Renander, 18, Rennebuasta, Elle Rávdná Näkkäläjärvi Kautokeinosta ja Vibeke Persen, 21, Tanasta tulevat seuraavan kouluvuoden ajan kiertämään Norjaa kertoen saamelaisista lukioikäisille nuorille.Samiske veivisere

– Tiedän, että Norjassa ja varmasti myös Suomessa ja Ruotsissa on paljon ennakkoluuloja saamelaisista. Hain mukaan, jotta pääsen työskentelemään näitä ennakkoluuloja vastaan, sanoo Näkkäläjärvi.

– Minulle on todella tärkeää päästä kertomaan, että Saamenmaa on todella kirjava. Ei ole olemassa yhtä vastausta siihen, mikä Saamenmaa on. On niin paljon erilaisia kulttuureja saamelaiskulttuurin sisällä, hän jatkaa.

Suomessa kouluvierailutoiminta osoittautui suosituksi ja tarpeelliseksi

Suomessa vastaavanlaista vakiintunutta saamelaiskulttuurin opastoimintaa ei ole. Jokunen vuosi sitten järjestettiin pilottihanke, joka joka vastasi Norjan mallia. Siinä palkattiin kaksi saamelaisnuorta kertomaan kulttuuristaan Lapin alueen kouluissa. Hanke jäi kokeiluksi.

Suomessa on kuitenkin herätelty kouluvierailijatoimintaa Nuorten akatemian ja Saamelaiskäräjien Nuorisoneuvoston yhteisessä hankkeessa. Parin viime vuoden aikana yksittäiset kouluvierailijat ovat vierailleet tilauksesta yläkouluissa ja lukioissa omien mahdollisuuksiensa mukaan. Ongelmana on ollut rahoituksen saaminen ja toiminnan vakituistaminen.

Saamelaiskäräjien nuorisosihteeri Elli-Marja Hetta kertoo, että toiminnalle on tarkoitus hakea jälleen rahoitusta ja tulevaisuudessa tavoitteena on saada toimintaa laajennettua myös koskemaan alakouluja.

Hettan mukaan toiminnalle on selkeä tarve: palaute on ollut positiivista ja tilauksia on tullut enemmän, kuin vierailuja on pystytty järjestämään.

Norjassa saamelaiskulttuurin opastoimintaa rahoittaa kunta- ja uudistusministeriö. Toimintaa koordinoi Saamelainen korkeakoulu Kautokeinossa. Tiennäyttäjät saavat tehtävästään palkkaa.

Unelmissa työ saamelaisuuden parissa

Nyt Elle Rávdná Näkkäläjärvellä on edessä vuosi saamelaisuuden oppaana kiertäen Norjaa ja luentoja pitäen tilanteesta riippuen etänä.

Sen jälkeen Näkkäläjärven suunnitelmat ovat vielä avoinna. Hän uskoo todennäköisesti päätyvänsä ammattiin, jossa pääsee tapaamaan ihmisiä ja keskustelemaan heidän kanssaan. Nuorta kautokeinolaista kiinnostaa myös poronhoito, jossa hän perheensä jalanjäljissä aikoo tästä eteenpäinkin jatkaa mukana.

Kautokeino on koti ja sinne hän haluaa jäädä, vaikka kävisi toisaalla opiskelemassa. Yhtenä ammattivaihtoehtona Näkkäläjärvi on puntaroinut opettajan uraa. Yksi asia on kuitenkin varma ammatinvalinnan suhteen:

– Haluan tehdä jotain, jossa voin olla hyödyksi Saamenmaalle.