Hulevesien luonnonmukainen käsittely yleistyy – kosteikko voi olla tyyssija myös linnuille ja hyönteisille

Tarkoituksena on puhdistaa vesistöjä ja ehkäistä tulvista johtuvia ongelmia. Kokkolassa tekeillä on monimuotokosteikko.

kosteikot
ilmasta kuvattu suntin kosteikon rakennus alue
Hulevesien puhdistamiseen käytettävät keinot vaihtelevat kaupungeissa sen mukaan, minkä verran on tilaa ja mahdollisuuksia. Kokkolassa kosteikosta tulee pieni järvi, jossa on kaksi saarta.

Kaupunkien hulevesiä käsitellään yhä useammin luonnonmukaisesti.

Esimerkiksi Kokkolaan on tekeillä 1,2 hehtaarin monimuotokosteikko. Sen läpi kulkee jatkossa kaupunginsalmi Sunti, joka on vuosia ollut ongelmallinen rehevöitymisen vuoksi.

Suntilla on laaja valuma-alue, johon vettä keräytyy monesta ojasta. Kiintoainesta ja ravinteita huuhtoutuu ojiin ja vesistöihin pelloilta, metsäojituksista ja rakennetusta ympäristöstä..

– Tuleva kosteikko on paikoitellen matala. Sen rannat ovat monimuotoiset ja mutkittelevat, joten veden virtaus hidastuu. Silloin kiintoainekset laskeutuvat syvimmissä kohdissa pohjaan, josta ne on helpompi poistaa. Lisäksi kosteikkoon istutettavat kasvit sitovat ravinteita, kertoo Kokkolan johtava ympäristötarkastaja Juhani Hannila.

 Juhani Hannila, johtava ympäristötarkastaja Kokkolan kaupunki
Lokakuun lopussa kuvassa olevan pellon tilalla on pieni järvi, jossa on kaksi saarta, kertoo johtava ympäristötarkastaja Juhani Hannila. Ville Viitamäki / Yle

Erilaisia kosteikkoja Espoossa, Jyväskylässä, Helsinki-Vantaalla...

Aalto yliopiston selvityksen (2019) mukaan tieto hulevesien laadusta on lisääntynyt merkittävästi viime vuosina.

Samalla valumavesissä olevien haitallisten aineiden vähentämistä on kokeiltu eri keinoilla.

Moneen kaupunkiin on Kokkolan tapaan rakennettu kosteikkoja, joiden tarkoituksena on puhdistaa vesistöjä ja ehkäistä tulvista johtuvia ongelmia.

Ympäristöministeriön neuvottelevan virkamiehen Ari Kankaan mukaan hulevesien puhdistamiseen käytettävät keinot vaihtelevat kaupungeissa sen mukaan, minkä verran on tilaa ja mahdollisuuksia.

Kokkolassa kosteikosta tulee pieni järvi, jossa on kaksi saarta.

Helsinki-Vantaan lentoasemalta tulevia hulevesiä suunnitellaan käsiteltäväksi maanalaisessa kosteikossa ja Jyväskylässä kosteikko on puisto, jossa on kaksi hitaasti virtaavaa vesistöä.

Espoossa on kokemuksia viherkatoista.

Aalto yliopiston selvityksen mukaan yksittäistä ylivertaista keinoa tai materiaalia ei ole löydetty, vaan hyviä tuloksia voidaan saavuttaa monin tavoin.

Yksi kosteikkojen tärkeä tehtävä on vähentää rankkasateista, tulvista ja kuivuudesta aiheutuvia haittoja.

– Yksi kosteikko ei ratkaise tulvaongelmia, mutta se viivyttää veden virtaamista kaupungin keskustaan. Kokkolassa Suntiin esimerkiksi jää tulvauoma kevättä ja rankkasateita varten. Mitä enemmän kosteikkoja on, sitä suurempi vaikutus niillä on, Juhani Hannila arvioi.

kokkolan kaupunki ilmasta jossa näkyy suntti ja kaupungin talo ja tori
Kokkolan kaupunginsalmi Suntin veden laatu on ollut pitkään ongelmallinen.Ville Viitamäki / Yle

Hyötyjinä linnut, kalat ja hyönteiset

Aikoinaan Suomessa kuivatettiin kosteikkoja, nyt niitä ollaan palauttamassa ja rakentamassa uusia. Kosteikko voi toimia kaupunkilaisten opetus- ja virkistyspaikkana.

Myös luonnon monimuotoisuudelle siitä on etua.

Juhani Hannila odottaa, että Suntin kosteikkoon syntyy aikanaan pohjaelämistöä ja sieltä saavat ravintoa hyönteiset sekä pesäpaikkoja linnut.

– Myös haukien kutupaikat ovat vähentyneet huomattavasti rannikoilla kuivattavien töiden ja vesirakentamisen vuoksi. Kohta hauet voivat jälleen tulla tänne lisääntymään, Hannila luettelee.