Rajusti lisääntynyt pikkukala haittaa jo Itämeren luontoa – Ruotsalaistutkija vertaa Afrikan heinäsirkkaparviin

Kolmipiikkiä on Itämeressä nyt ainakin 50 kertaa enemmän kuin 1980-luvulla.

kalat
kolmipiikki
Kolmipiikkikoiraat muuttuvat kutuaikaan osittain punaisiksi.AOP

Ruotsalaiset kalatutkijat ovat hyvin huolissaan kolmipiikkikalan (Gasterosteus aculeatus) nopeasta yleistymisestä Itämerellä, kertoo Dagens Nyheter (siirryt toiseen palveluun) -lehti.

Ruotsissa viisi vuotta sitten julkaistun tutkimuksen (siirryt toiseen palveluun) mukaan kolmipiikin kannat ovat kasvaneet 50-kertaisiksi 1980-lukuun verrattuna. Kannankasvu on sittemmin jatkunut. Ruotsin maatalousyliopiston tutkija Ulf Bergström vertaa lehden haastattelussa kolmipiikkiä Afrikan heinäsirkkaparviin.

Suomen Luonnonvarakeskuksen (Luke) tutkija Juha Lilja vahvistaa lehden tiedot Yleisradiolle.

Luke tekee Itämerellä koetroolauksia, joissa on usean viime vuoden ajan löydetty ennätysmäärät kolmipiikkiä. Luken tutkimus ei tosin kohdistu suoraan kolmipiikkiin vaan silakkaan ja kilohailiin, joten kolmipiikkiä koskevat tiedot eivät ole täsmällisiä, Lilja huomauttaa.

Pieni mutta tehokas saalistaja

Kolmipiikki on pienikokoinen kala, joka kasvaa enintään 10-senttiseksi. Sitä tavataan yleisesti pohjoisen pallonpuoliskon merissä samoin kuin Lapin suurissa järvissä.

Nimensä mukaisesti sillä on selkäpuolellaan kolme terävää piikkiä suojaamassa kalaa pedoilta. Rantoihin ajautuu joskus kuolleita kolmipiikkejä, jolloin paljain jaloin rannalla kävelevä voi saada piikit jalkaansa.

Kolmipiikit ovat tärkeä ravinnonlähde keskikokoisille petokaloille samoin kuin esimerkiksi tiiroille ja merimetsoille. Ne elävät pääasiassa avomerellä, mutta tulevat massoittain kutemaan mataliin merenlahtiin.

– Ne ovat hyvin pieniä, mutta niitä on hirveän paljon. Niitä voi verrata heinäsirkkaparviin, kun ne tunkevat mataliin lahtiin ja valtaavat uusia alueita, sanoo Ulf Bergström.

kaksi kolmipiikkiä
Kolmipiikin selän piikit ovat terävät.AOP

Haitallinen ketjureaktio

Ruotsalaistutkijoiden mukaan kolmipiikki kilpailee etenkin ahvenen ja hauen kanssa elintilasta, mutta aiheuttaa lisääntyessään laajempaakin haittaa Itämeren eliöyhteisöille.

Kolmipiikki käyttää ravinnokseen eläinplanktonia ja petokalojen poikasia, mikä heikentää näiden kantoja. Suurempi ongelma on, että kolmipiikki syö paljon matalassa vedessä eläviä äyriäisiä. Ne taas käyttäisivät ravinnokseen viherlevää ja ruskolevää.

Äyriäisten katoaminen lisää levän määrää, jolloin lukuisille meren eliölajeille tärkeät rakkohaurukasvustot kärsivät. Rakkohaurua (entiseltä nimeltään rakkolevä) pidetään yhtenä Itämeren avainlajeista. Monien kalojen poikasille rakkohaurumetsät antavat suojaa pedoilta. Rakkohauru on myös monen lajin ravintoa.

Pintavedessä vain kolmipiikkiä

Ruotsalaistutkijoiden mukaan kolmipiikki on yleistynyt erityisesti Itämeren länsiosassa Ahvenanmaalta Tanskaan saakka ja varsinkin Gotlannin ja Öölannin välillä.

Bergströmin mukaan Ahvenanmaan ja Tanskan välisellä merialueella kolmipiikki muodostaa jopa kymmenen prosenttia kalabiomassasta.

– Jos ollaan rannikolla, on suuri todennäköisyys törmätä siihen. Kolmipiikkiä on selvästi enemmän kuin muita kaloja, Bergström sanoo Dagens Nyheterille.

Toukokuussa tehdyissä tutkimuksissa Gotlannin ja Öölannin välillä tehtiin huolestuttava havainto: kolmipiikin havaittiin olevan lähes ainoa kalalaji.

– Olimme merellä, troolasimme, ja kalakaikuluotain oli päällä. Kaikuluotain osoitti, että kolmipiikki oli hallitseva kalalaji. Pinnasta aina 30 metrin syvyyteen ei ollut juuri mitään muuta kuin kolmipiikkiä. Erittäin vähän kilohailia, kertoo Dagens Nyheterille SLU:n tutkija Jonas Hentati Sundberg.

– Jos [meressä] on vain kolmipiikkiä, niin kuinka se vaikuttaa ekosysteemiin? Mitä tässä on tapahtumassa, Hentati Sundberg jatkaa pohdintojaan.

Tutkijat haluavat esimerkiksi selvittää, vaikuttaako kolmipiikin yleistyminen turskakantoihin.

Yleistymisen takana ihmisen toiminta

Tutkijoiden mukaan kolmipiikin yleistymisen taustalla on monia tekijöitä. Itämeren lämpeneminen hyödyttää kolmipiikkiä, samoin kuin lisääntyvä rehevöityminen.

Kalastus on vähentänyt kolmipiikkejä syöviä petokaloja Itämerestä.

Ekologinen tasapaino horjuu, kun lisääntyvä kolmipiikkimassa syö petokalojen mätimunia, jolloin petokalat vähenevät entisestään.

Kolmipiikkiä voisi hyödyntää

Tutkijat väläyttävät, että kolmipiikin aiheuttamia ongelmia voisi helpottaa kalastuksen avulla.

troolausta itämerellä
Troolausta Itämerellä.Stefan Rosengren / AOP

Kolmipiikki on hyvin rasvainen kala. 1900-luvun alkuun saakka kalastajaperheet saivat siitä hyvää lisätienestiä keittämällä kolmipiikeistä kalaöljyä.

– Siitä saatiin hienoa öljyä, joka ei poltettaessa noennut. Sitä käytettiinkin rikkaissa perheissä lamppuöljynä. Siitä on saatu myös laadukkaita väriaineita. Se, mikä jäi jäljelle, sopi peltojen lannoitteeksi tai eläinten ruuaksi, kertoo Ulf Bergström.

Nyt kolmipiikistä voitaisiin ottaa talteen arvokasta Omega 3 -rasvahappoa, jota käytetään ravintolisänä.

Dagens Nyheterin mukaan ammattikalastajilla on kiinnostusta alkaa pyytää kolmipiikkiä silakan ohella. Saaliista tehtäisiin kalajauhoa, jota voisi käyttää kalaviljelmillä rehuna.

Ongelmana on, että pikkukalan pyynnissä tarvitaan tiheäsilmäisiä verkkoja, jolloin niihin tarttuu paljon myös muiden lajien edustajia sivusaaliina.

Voit keskustella aiheesta jutun perässä torstaihin klo 23 saakka.

30.7. klo 9.51 Otsikosta korvattu sana "levinnyt" sanalla "lisääntynyt".