Suomalaiset viljelijät hurahtivat herneeseen – nyt odotetaan suurinta satoa 100 vuoteen

Iso osa viljeltävästä herneestä menee rehuksi.

maanviljely
pellolla viljeltävää hernettä
Herneen viljelypinta-ala kasvoi tänä vuonna 80 prosenttia.Antti-Jussi Korhonen / Yle

Herneen viljelyn suosio on kasvanut huimasti tänä vuonna.

Luonnonvarakeskuksen mukaan tänä vuonna herneen peltoviljelyala kasvoi 80 prosenttia viime vuodesta. Proagrian asiantuntijoiden mukaan kylvöjen seuranta antaa odottaa tämän vuoden hernesadosta satavuotisen tilastointihistorian suurinta Suomessa.

Kouvolalainen luomuviljelijä Tero Suutari laittoi maahan neljä hehtaaria hernettä. Hän uskaltautui muutaman vuoden tauon jälkeen kylvöpuuhiin kuultuaan hyviä kokemuksia muilta viljelijöiltä.

Suutarin mukaan herne on haastava viljeltävä.

– Satovaihtelu on ollut isoa. Hyvinä vuosina on mennyt hyvin, sitten on tullut melko lailla katastrofivuosia. Sato on silloin jäänyt aika lailla nollille, Suutari kertoo.

Valtaosa menee rehuksi

Pelloilla viljeltävä ja leikkuupuimurilla korjattava herne on on tavallisesti lajikkeeltaan ruoka- tai rehuhernettä. Pellolla kasvatettava ruokaherne on kuivahernettä, josta tehdään muun muassa hernekeittoa. Torilla ja pakastealtaassa myytävä herne on tarhahernettä, joka kerätään käsin.

Viljelijöitä on kannustanut hernekylvöihin herneen kysynnän kasvu kotimaisessa rehutuotannossa.

– Herneen viljelyllä on saavutettavissa hyvä taloudellinen tulos, Proagrian asiantuntija Mikko Kemppi sanoo.

Kempin mukaan herneen viljelyssä saavutetaan usein viljakasveja parempi taloudellinen tulos, koska lannoitus on halvempaa ja nykylajikkeilla päästään helposti noin 4000 kilon hehtaarisatoihin.

Valtaosa Suomessa viljeltävästä herneestä on kotieläinrehun valkuaistuotantoon menevää rehuhernettä.

Kotimaisen rehun valkuaistuotantoon on alettu vuodesta 2016 lähtien kiinnittää enemmän huomiota. Kotieläinrehussa proteiinin lähteenä toimiva valkuainen on tähän asti ollut pitkälti tuontisoijaa ulkomailta.

Suomen suurin herneen käyttäjä Atrian tytäryhtiö A-Rehu on nostanut omassa rehutuotannossaan kotimaisen valkuaisen määrää ja solminut tänä vuonna aikaisempaa enemmän viljelysopimuksia rehuherneen viljelijöiden kanssa. Myös Hankkija on tarjonnut viljelijöille sopimuslisää herneistä.

Rehuherneen veroton tuottajahinta on tällä hetkellä 180–220 euroa tuhatta kiloa kohti. Luomupuolella rehuherneen tuottajahinta on noin 300 euroa tuhatta kiloa kohti.

pellolla viljeltävää hernettä
Pellolla viljeltävä herne kerätään, kun se on palkossa muuttunut kovaksi.Antti-Jussi Korhonen / Yle

Herne on pellolle hyvä

Tänä vuonna Suutari viljelee pellollaan astronaute-lajiketta. Se soveltuu ensisijaisesti rehuksi, mutta on myös uudelleenkylvettäväksi.

– Astronaute on satoisa lajike.

Proagrian asiantuntija Mikko Kemppi kertoo, että herne on hyvä vuorottelukasvi viljan kanssa.

– Herne toimii viljalle hyvänä välikasvina. Herneen tarjoaman välivuoden ansiosta viljakasveille tyypillisten lehtilaikkutautien paine vähenee peltolohkolla, Kemppi kertoo.

Hyötyä on myös siitä, että palkokasvina herne sitoo maahan typpeä.

– Tämä tarkoittaa sitä, että seuraavalla kasvukaudella lannoitus on halvempaa, Kemppi selventää.

Herkkä kasvi

Luomuviljelijä Tero Suutari muistuttaa, että herne on herkkäkasvi viljeltäväksi. Hänen neljän hehtaarin viljelmänsä ei onnistunut tänä vuonna täydellisesti.

– Kesäkuun hellejaksosta se selvisi vielä hyvin. Heinäkuun alussa oli kovia sateita. Tänne tuli 150 milliä vettä reilussa viikossa. Se on vähän liikaa herneelle, Suutari kertoo.

Viljelijät Tero ja Vuokko Suutari
Viljelijäpariskunta Tero ja Vuokko Suutari aikovat viljellä ensi vuonna vielä enemmän hernettä. Tänä vuonna heillä oli hernettä neljä hehtaaria.Antti-Jussi Korhonen / Yle

Suutarin mukaan osa pellon kasvustosta hukkui, mutta lopullinen tulos nähdään vasta puidessa. Suutari aikoi korjata herneen pellolta elo-syyskuussa.

– Tällä hetkellä arvio on noin 2 000 kiloa hernettä hehtaaria kohti, jos menee oikein hyvin niin se on 4 000–5 000 kiloa hehtaaria kohti, Suutari arvioi.

Tämä kauden hernesadosta Suutari aikoo kylvää ensi vuonna uudestaan peltoon lähes kaiken. Tarkoitus on ensi vuonna viljellä hernettä isommalla alueella.

– Suunnitelmissa on laittaa 30 hehtaaria. Rekkakuorman kun saa syksyllä kasaan niin se on hyvä. Isommat määrät hernettä on helpompi myydä kuin pienet, Suutari sanoo.

Tämän kesän pieni takaisku viljelyssä ei Suutaria harmita.

– Eihän sitä ennalta koskaan tiedä kuinka käy, kun peltoa kylvää. Emme me siinä valtavaa riskiä ota.