Kasperi Hulkkonen, 23, astuu sotilaan saappaisiin – tiedekeskus Muisti tuo tarinat jälkipolville

Sodan ja rauhan tiedekeskus Muisti avautuu ensi keväänä Mikkelin Päämajatalossa. Muistiin tulevia tarinoita on kuvattu tänä kesänä Mikkelissä.

tiedekeskukset
Näyttelijä Greenscreenin edessä.

Viimeisenä kuvauspäivänä ammattikorkeakoulun Xamkin studiossa Mikkelissä on vilinää. Meneillään ovat kirjailija Sirpa Kähkösen kirjoittaman, sota-aikaan sijoittuvan kertomuksen kuvaukset.

Kähkösen tarinassa Kasperi Hulkkosen esittämä parikymppinen Api on lomalla rintamalta. Eletään kesää 1944, jolloin karjaa ajettiin Karjalasta Neuvostoliiton suurhyökkäyksen alta.

Apin mielitiettyä Sirkkaa näyttelee Johanna Tapio. Nuoret puhuvat toiveikkaina tulevaisuudestaan.

Kähkösen lisäksi kertomuksia ovat kirjoittaneet kirjailija, toimittaja Lasse Lehtinen, kirjailija Petri Tamminen,tutkija Leena Hangasmaa ja kirjailija Ira Vihreälehto. Päähenkilön näkökulmasta kirjoitetut tositarinat perustuvat historiallisiin aineistoihin.

Heinäkuussa kuvatut kertomukset tulevat yleisön nähtäville ensi keväänä avautuvaan Sodan ja rauhan keskukseen Muistiin. (siirryt toiseen palveluun)

Päämajamuseon julkisivu.
Tiedekeskus Muisti avautuu ensi keväänä Mikkelin Päämajataloon.Vilma Ruokoski / Yle

Ohjaaja on pitkän linjan teatteriammattilainen Pekka Laasonen, joka antaa ohjeita Apia näyttelevälle, mikkeliläislähtöiselle Kasperi Hulkkoselle.

– Ota reteesti hattu pois päästä. Ja muista Karjalan murre, kehottaa Laasonen.

Sisälle sodan aikaisen ihmisen kokemuksiin

Tiedekeskus Muisti avautuu samaan tilaan, jossa sijaitsee jo Päämajamuseo (siirryt toiseen palveluun) (Mikkelin kaupungin sivut). Suomen armeijan päämaja toimi Mikkelissä ja sen lähiympäristössä sotien aikana vuosina 1939–1940 ja 1941–1944.

Tiedekeskus Muistissa yleisö astuu tarinoiden päähenkilöiden saappaisiin liikkuvan kuvan, äänen ja digitaalisten lavasteiden avulla.

Muistin näyttelytuottaja Jenni Korhosen mukaan ihmiset voivat eläytyä sota-ajan ihmisten elämään.

– Halusimme tuoda tarinoihin erilaisista lähtökohdista olevia ihmisiä, jotta saadaan monipuolinen kuva sodan kokemuksesta. Tarinoissa on miehiä ja naisia, ylemmässä yhteiskunnallisessa asemassa olevia sekä tavallisia ihmisiä, kertoo Korhonen.

Ohjaaja neuvoo näyttelijää.
Ohjaaja Pekka Laasonen antaa ohjeita Apia näyttelevälle Kasperi Hulkkoselle. Simo Pitkänen / Yle

Kuvauksissa tunteet olivat läsnä

Kirjailija Lasse Lehtisen tarina kertoo suomalaista poliittista historiaa talvisodan aikaisen ulkoministeri Väinö Tannerin silmin.

Kirjailija Ira Vihreälehdon tarina kertoo venäläisestä sotilaasta, joka joutui vangiksi jatkosodan aikana syksyllä 1941. Sotavanki lähetettiin töihin Otavan koulutilalle Mikkelin lähelle. Siellä hän tutustui vuonna 1943 Vihreälehdon isoäitiin Lempiin.

Vihreälehto on venäläisen vangin pojantytär.

– Isoisän etsintä on tosi tarina. Hyvin mielenkiintoinen tilanne oli, kun kirjailija ja isoisää näyttelevä mies kohtasivat ensimmäisen kerran, kertoo ohjaaja Laasonen.

Sotimisen ulkopuolella oleva kaipuu sodassa oleviin nuoriin miehiin ja epätietoisuus tulevasta olivat kuvauksissa käsinkosketeltava.

– Olen ollut aina kiinnostunut sotahistoriasta. Mutta nämä kertomukset ovat avanneet myös uusia näkökulmia sodan aikaisiin kokemuksiin, Laasonen toteaa.

Ohjaaja neuvoo näyttelijöitä.
Ohjaaja Pekka Laasonen antaa ohjeita Sirkkaa näyttelvälle Johanna Tapiolle ja Apia näyttelevälle Kasperi Hulkkoselle.Simo Pitkänen / Yle

Tiedekeskuksen tekniikka asetti omat haasteensa kuvauksiin. Tarinat esitetään jatkossa tiedekeskuksessa huoneissa, joissa on kaksi, kapeaa pystynäyttöä.

– Käytännössä saadaan yksi näyttelijä kuvaan kerrallaan. Toisaalta tämä tiedettiin jo ennen kuin kuvaukset aloitettiin, joten asia on otettu huomioon, kertoo Laasonen.

Kuvausryhmä rakensi ennen kuvauksia eräänlaisen koehuoneen. Näin konkretisoitui se muoto, miten tarinat tulevat esille yleisölle.

Laasonen kehuu kuvausten teknistä henkilökuntaa, näyttelijöitä ja maskeeraaja-puvustajia.

– Tässä on mukana upeita ihmisiä pienestä lapsesta aina koviin ammatti-ihmisiin. Mahtava jengi, sanoo Laasonen.

31.7.2020 klo 19.38 korjattu Kähkösen kertomuksen ajankohta kesäksi 1944.