Analyysi: Ruttotapaukset tautien supervuonna muistuttivat meitä uhasta, jonka ehdimme unohtaa – voiko ihmisestä tulla aseeton ruttoa vastaan?

Ruttoa tavataan yhä esimerkiksi Kiinassa, Madagaskarilla ja Kaliforniassakin. Taudista on tullut vuosien aikana vastustuskykyisempi.

rutto
Rottien tanssi -maalaus
Rottien tanssi tuntemattoman flaamilaisen taiteilijan maalauksessa 1600-luvulta.AOP

Juuri, kun koronakriisi Euroopassa oli ottanut käännöksen kohti helpompaa, säikäyttivät Kiinasta kantautuneet uutiset monet. Tautien supervuonna 2020 se ei ole yllätys.

Heinäkuun alussa BBC uutisoi (siirryt toiseen palveluun) Kiinan Sisä-Mongoliassa havaituista paiseruttotapauksista. Ilmeisesti murmelista saatu tartunta sairastutti kaksi paikallista.

Bayannurin kaupungissa otettiin käyttöön hälytystila, jonka nojalla murmeleita sekä muita mahdollisesti ruttoa kantavia eläimiä ei saa metsästää tai syödä. Samasta pelosta myös Venäjä antoi varoituksen murmelinmetsästyksestä (siirryt toiseen palveluun)

Paiserutto ei leviä järin tehokkaasti. Maailman terveysjärjestö WHO ei heinäkuussa osoittanut huolta taudin laajemmasta leviämisestä (siirryt toiseen palveluun). Monet maailmalla kuitenkin huolestuivat, sillä tapaukset saivat nyt poikkeuksellisen paljon huomiota.

Ne muistuttivat meitä uhasta, jonka ehdimme jo unohtaa.

Murmeli
Monet jyrsijät, kuten murmelit kantavat ruttokirppuja. Viimeisimmät tartunnat Kiinassa ovat liittyneet murmeleihin, joiden munuaisia käytetään perinnelääketieteessä.Ray Wilson / Alamy

Afrikassa ruton saastuttamien maiden määrä on lisääntynyt

Vaikka ruttobakteeria ei koskaan saada pois maailmasta, ei se ole vaikuttanut eurooppalaiseen elämään enää pitkään aikaan.

Maailmalla tilanne on kuitenkin erilainen. Lena ja Larry Huldénin ja Kari Heliövaaran kirjassa Rutto (2017), todetaan, että ruton saastuttamia maiden määrä Afrikassa on lisääntynyt viime vuosikymmeninä. Pahiten kärsivä maa on Madagaskar.

Madagaskar ei ole maailman ainoa endeemisen eli kotoperäisen ruton alue, mutta tapauksia on havaittu siellä eniten, jopa satoja vuosittain. Vuonna 2017 taudille altistui noin 100 000 ihmistä.

Endeemistä ruttoa tavataan myös useissa Aasian maissa sekä esimerkiksi Yhdysvaltain länsirannikolla.

Oropsylla Montana -ruttokirppu
Oropsylla Montana -kirppu on merkittävä taudinlevittäjä Pohjois-Amerikassa. Se on kalliosiiselin loinen.David Cole / Alamy

Kiinassa uusista tapauksista on uutisoitu 2010-luvulla usein. Useimmiten 2000-luvun ruttotapaukset ovat paiseruttoa, joka leviää heikommin ihmisestä ihmiseen. Tilanne on vaikeampi, jos Yersinia pestis -bakteeri pääsee keuhkoihin.

Keuhkorutto aiheuttaa veristä yskää ja voi tappaa kohteensa jopa vuorokauden sisällä oireiden alkamisesta. Hoitamattomana se tappaa uhrinsa erittäin suurella todennäköisyydellä.

Kiinassa keuhkoruttotapauksista uutisoitiin vuonna 2019. (siirryt toiseen palveluun) Silloinkin tauti tarttui ihmiseen murmelista, jonka munuaisia käytetään paikallisessa lääketieteessä.

Antibiootit purevat ruttoon, mutta kuinka pitkään?

Suurimmat syyt endeemisen ruton kiertoon Madagaskarilla liittyvät sairaanhoitojärjestelmän heikkouksiin. Ruton torjuminen alueella on vaikeaa myös siksi, että tautia levittävät kirput ovat kehittäneet vastustuskyvyn useille torjunta-aineille.

Kuten monissa zoonooseissa, siis eläinten ja ihmisten välillä tarttuvissa taudeissa, myös ruton leviäminen Madagaskarilla liittynee ruokamarkkinoihin. Yhden teorian mukaan rutto olisi päätynyt Pohjois-Madagaskarin ylängöiltä kaupunkiin kauppiaiden mukana.

Maaseudulla kontakti jyrsijöiden kanssa on yleisempää, siksi lähihistorian aikana endeeminen rutto on ollut ainakin toistaiseksi enimmäkseen maaseutujen ongelma.

Paiserutto tekee nimensä mukaisesti paiseita. Jalassa paiseita lähellä nivusia.
Paiserutto tekee nimensä mukaisesti paiseita, sillä se tulehduttaa imusolmukkeita.CDC

WHO lähetti vuonna vuonna 2017 Madagaskaria ravistelleen, nykymittarilla voimakkaan, ruttoepidemian hoitoon miljoona antibioottiannosta. Toistuva antibioottien käyttö voi johtaa antibioottiresistenssiin, jossa bakteerilääkkeet menettävät tehonsa.

Tilanne on tavallaan sama kuin sairaalabakteerien kohdalla. Antibioottien tappamat bakteerit tekevät tilaa vastustuskykyisille kannoille. Muutos Madagaskarissa on jo käynnissä.

Huldénien ja Heliövaaran kirjan mukaan ruton kohdalla antibioottien heikkeneminen havaittiin jo 1980-luvulla. Vuonna 1997 saarelta löydettiin jo useimmille antibiooteille vastustuskykyinen bakteerikanta. Pian löydettiin myös yleisimmälle ruttoantibiootille, streptomysiinille vastustuskykyinen kanta.

Vuonna 2016 kaikille tunnetuille antibiooteille vastustuskykyinen kanta löydettiin myös Yhdysvalloista. Rokotetta ruttoon ei ole, joten bakteerikantojen muutos voi aiheuttaa todellisen uhan.

Voisiko rutto aiheuttaa kansainvälisen pandemian?

Periaatteessa rutto on hieman huono tauti leviämään etenkin ihmisestä ihmiseen. Tehokkaammin leviävän keuhkorutonkin ongelma on sen tappavuus.

Tilanne on siksi erilainen kuin esimerkiksi koronaviruksella, joka voi levitä huoneilmasta ja oireettomien taudinkantajien kautta.

Bakteerin hävittäminen kokonaan on mahdotonta, sillä salakavalana tautina rutto voi puhjeta vuosikymmenienkin jälkeen uudestaan. Kirppujen eliminointi ja tautitilanteen aktiivinen seuranta jyrsijöissä vaatii valtavat resurssit.

Jotkut maat ovat onnistuneet tässä kuitenkin hyvin, kuten Kiina, jossa tehokkaan seurannan ansiosta ruttoon sairastuminen on äärimmäisen harvinaista, vaikka monet alueet ovat laajalti sen saastuttamia.

Ruton vaarat tulevatkin sen yllättävyydestä. Se säilyy maaperässä vuosia ja voi aiheuttaa uusia epidemioita milloin vain, kuten ranskalaiskirjailija Albert Camus tunnetun romaaninsa Rutto lopussa toteaa.

Yhdysvaltalaiskone laskee kasvimyrkkyä viidakkoon Vietnamin sodassa
Sodat muuttavat maailmanjärjestystä ja lisäävät kurjuutta alueillaan. Vietnamin sodan jälkimainingeissa maasta tuli maailman ruton keskus, sillä yhdysvaltalaisjoukot hävittivät viidakkoa, jolloin alueesta tuli parempi jyrsijöille. Courtesy Everett Collection/ AOP

Rutosta tiedetään onneksi paljon. Tapausten määrät kulkevat käsi kädessä köyhyyden ja huonon hygienian kanssa. Toisaalta joskus luonnonmullistukset, kuten maanjäristykset ja rankkasateet voivat yllättäen muuttaa jyrsijöiden ja kirppujen tasapainoa, kuten Intian 1994 epidemiassa arveltiin tapahtuneen.

Myös metsien hakkuut, kaskeaminen ja tuhoaminen ovat osoittautuneet suosiollisiksi jyrsijöille. Kun Yhdysvaltain armeija kylvi Vietnamiin pahamaineista Agent Orange -kasvimyrkkyä, metsää tuhoutui miljoonien hehtaarien alalta.

Huldénien ja Heliövaaran kirjan mukaan tämä oli yksi perimmäisiä syitä sille, että Vietnamista tuli maailman ruton keskus 1960-luvun lopussa. 2010-luvulla ruttoa ei enää ole tavattu Vietnamissa.

Periaatteessa ruttoepidemia voi siis puhjeta missä vain. Mustan surman kaltaiseksi kansainväliseksi pandemiaksi asti sen leviäminen on kuitenkin enää epätodennäköistä.

Yersina pestis -bakteeri
Yersinia pestis -bakteeri 1960-luvun mikroskooppikuvassa. Bakteeri löydettiin vasta 1800-luvun lopussa. Courtesy Everett Collection/All Over Press

Vaikka antibiooteille vastustuskykyinen ruttoepidemia puhkeaisi, voitaisiin tehokkailla karanteeneilla ehkäistä sen tarttumista ihmisestä toiseen. Rahti- ja matkustajaliikennettä alettaisiin tarkkailla kansainvälisesti, kuten koronapandemiankin kohdalla.

Meidän kannaltamme on onnekasta, etteivät kaikista vaarallisimmat kulkutaudit useinkaan leviä tehokkaiten. Siksi esimerkiksi ebolasta ei lopulta tullut pelättyä kansainvälistä pandemiaa. Taudin kulku loppuu usein siihen, kun sen kantaja kuolee.

Silti pitää muistaa, ettei ruttoa sovi unohtaa, kuten monet olivat jo ehtineet. Unohtaminen ja resurssien leikkaaminen taudin seurannasta johtaisivat ennemmin tai myöhemmin siihen, että ikuinen vitsaus lähettäisi taas rottansa kaupunkeihimme.

Juttua päivitetty 31.7. kello 10.22. Korjattu kirjoitusvirhe Agend Orange -kasvimyrkyn nimi on Agent Orange. Päivitys 3.8. klo 11.15: Tarkennettu zoonoosin määritelmä.

Lähteet: Rutto (Lena Huldén, Larry Huldén ja Kari Heliövaara. Kustantaja Like Kustannus 2017)