Riku Pyrrö ja Jani Kovasiipi lainaavat työkseen rahaa ihmisten aarteita vastaan – näiden tiskien takana nähdään, kuinka koronatilanne kurittaa kotitalouksia

Helsingin panttilainaamoista kerrotaan, että esimerkiksi soittimia ja työkaluja on tuotu lainavakuudeksi aiempaa enemmän.

panttilainaamot
Riku Pyrrö esittelee kaulakorujen eroja.
Riku Pyrrö on panttilainaamon konttorinjohtaja ja gemmologi. Gemmologia tarkoittaa jalokivioppia: panttilainaamossa pitää tuntea jalokivet ja kultaesineet.Arttu Timonen / Yle

Helsingin pantin Kampin toimipisteen konttorinjohtaja Riku Pyrrö lainaa työkseen rahaa.

Riihikuivaa saa sitä sun tätä vastaan: kultakoruja, rannekelloja, tietokoneita, metsästysaseita, kameraobjektiiveja, sähkökitaroita, design-lasiesineitä ja timanttisormuksia.

– Arvioimme yksityishenkilön tuoman tuotteen, sitten sen hinnan, jolla voimme myydä tuotteen huutokaupassa, jos asiakas ei hae vakuuttaan pois. Tämän arvion perusteella lainaamme rahaa, Pyrrö kuvailee panttilainaamon toimintaa.

Koronatilanteen aiheuttama niukentunut taloustilanne on näkynyt Helsingin pantilla erikoisella tavalla.

– Epätietoisuus tilanteen kestosta näkyy ihmisten käyttäytymisessä. Toisaalta tuodaan enemmän tavaraa pantattavaksi, jotta saadaan katettua puuttuvia palkkoja, toisaalta ihmiset ovat myös hakeneet panttejaan pois, jotta huonon tilanteen jatkuessa olisi taloudellista puskuria tallella, Pyrrö kertoo.

Etualalla sormuksia telineissään, taustalla Riku Pyrrö esittelee kauluakoruja.
Erilaiset kulta- ja timanttisormukset ovat panttilainaamoiden vakiotavaraa. Jalokivien hinta määräytyy painon, puhtauden, värin ja hionnan perusteella. Arttu Timonen / Yle

Kilpailevan ketjun, Suomen Panttilainan, operatiivinen päällikkö Jani Kovasiipi kertoo samanlaista tarinaa.

– Koronarajoitteet eivät heti vaikuttaneet liiketoimintaamme, mutta kevääseen tultaessa huomasimme soittimien ja työkalujen lisääntyvän lainavakuuksissa. Asiakkaat kertovat töiden loppuneen äkillisesti ja tarvitsevansa lainaa siihen asti, kunnes työt taas jatkuvat.

Kovasiiven mukaan heidän lainasummiensa mediaani on noin 500 euroa.

– Tällaisia myönnetään tuhansia vuodessa. Nuoret asiakkaat panttaavat useimmin matkapuhelimen tai koruja.Vanhemmat asiakkaat, joiden varallisuus on kasvanut, panttaavat arvokkaampia esineitä.

Korona saa ihmiset panttaamaan työkalut ja pöytähopeat

Kovasiipi aloitti Suomen Panttilainaamolla sen avatessa ensimmäisen panttilainaamonsa Hakaniemeen vuonna 2008. Suomen Panttilainan omistaa ruotsalainen Pantbanken Sverige. Kovasiiven mukaan Ruotsissa panttilainaamoissa pyörii enemmän rahaa kuin Suomessa.

– Ruotsissa yksityishenkilöiden kuluttaminen on paljon voimakkaampaa kuin Suomessa ja kulttuuriin kuluu varallisuuden näyttäminen pukeutumisessa, kelloissa ja koruissa. Sanoisin, että Ruotsissa panttilainaamoihin tarjotaan rahallisesti arvokkaampia esineitä kuin Suomessa, Kovasiipi arvioi.

Riku Pyrrö on työskennellyt Helsingin panttilainaamossa yli parinkymmenen vuoden ajan, vuodesta 1998. Hän todisti vuoden 2008 finanssikriisin seurauksia näköalapaikalta.

Näyteikkunassa kitara, kiikarit ja lasiesineitä.
Hakaniemen Pantin ikkunassa komeili sähkökitara. Moni muusikko tuo soittimensa pantattavaksi, jos keikat loppuvat yllättäen, Riku Pyrrö kertoo.Arttu Timonen / Yle

– Vuoden 2008 talouskriisiin verrattuna koronakriisi on ollut hiljaisempi, ihmiset ovat olleet vähemmän liikkeellä. Vuonna 2008 tilanne näkyi heti lisääntyneenä lainanottamisena, Pyrrö kertoo.

Koronan vaikutukset alkavat kuitenkin paljastua koko mitassaan vasta hiljalleen.

– Kyllä varsinkin ihan viime aikoina on huomannut, että ihmiset tuovat kalliimpia rannekelloja ja jo pidempään suvussa olleita pöytähopeita pantattavaksi.

– Kesällä ihmiset ovat olleet liikkeellä enemmän ja valitettavasti taloudelliset puskurit alkaa olemaan lopussa. Ihmiset käyttävät sen mitä heiltä vielä löytyy, Pyrrö kertoo.

Korkojen keräämistä ja kullan kurssin seurantaa

Toisin kuin voisi luulla, panttilainaamot eivät tee voittoaan huutokauppaamalla heille jääneitä esineitä eteenpäin.

– Voittomme perustuu korkoihin, jotka kertyvät meille jätettyjen esineiden vakuudesta, Pyrrö kertoo.

Lisäksi asiakkailta peritään lainanhoitokulut. Jos asiakas ei hae vakuuttaan pois, tuote päätyy Helsingin pantin huutokauppaan. Jos Helsingin pantti myy tuotteen korkeammalla hinnalla kuin lainapääoma ja kertyneet korot, voitto palautetaan asiakkaalle.

Kaulakoruja violetilla taustalla.
Kultakorujen arvo riippuu painosta: osassa ketjujen lenkit ovat sisältä onttoja, osassa täyttä kultaa.Arttu Timonen / Yle

Kaikkein isoin tuoteryhmä panttilainaamoille on kultakorut, joita on noin 80 prosenttia tuoduista esineistä.

Tämän takia panttilainaamot ovat tottuneet seuraamaan erästä indikaattoria, johon suuren yleisön huomio kääntyy vain kriisiaikoina, kuten nyt koronaviruksen kurittaessa maailmantaloutta.

– Seuraamme päivittäin kullan maailmanmarkkinahinnan muutoksia, ja teemme päätöksen lainahinnoistamme sen mukaan. Ihan päivittäin emme muuta lainahintojamme, koska tuotteen panttauspäivästä mahdolliseen myyntipäivään on minimissään noin puoli vuotta, Pyrrö kertoo.

Kullan hinnan kehitystä pitää siis arvioida pitkällä aikavälillä eteenpäin.

Nyt on mainio hetki omistaa ylimääräistä kultaa: kullan hinta on ennätyskorkealla. Tammikuun alussa globaaleilla kultamarkkinoilla kullan hinta oli hieman yli 1 500 dollaria per unssi, nyt elokuun häämöttäessä noin 1 900 dollaria.

Kullan hinta vuoden alusta
Samuli Huttunen / Yle

Tämän tietää myös Suomen Panttilainan Jani Kovasiipi.

– Keväällä kullan ja hopean maailmanmarkkinahinta jatkoi nousemistaan ennätyskorkealle epävarmuuden lisääntyessä maailmassa. Tämä lisäsi jalometallien panttaamista, joten me puolestamme pystyimme kasvattamaan jalometalleista myönnettävää lainaa.

Arvoesineet ja käteinen ovat yhdistelmä, joka houkuttelee rikollisia

Panttilainaamolle tilanne on siis varsin otollinen. Kullan hinta on korkealla, ihmiset tuovat entistä arvokkaampia esineitä pantattaviksi ja jopa netissä pyörivä huutokauppatoiminta rullaa.

– Huutokaupassa tuotteet menevät nytkin hyvin. Ihmiset ovat kotosalla, joten on aikaa tutkia ja katsella netistä tavaraa tilattavaksi, Pyrrö sanoo.

Panttilainaamojen toiminnassa eivät luottotiedot tai muu henkilöhistoria paina. Asiakkaalta kysytään henkilöllisyystodistus ja tiettyjen arvoesineiden kohdalla omistustodistus – esimerkiksi kalliita rannekelloja tai arvokoruja pantattaessa.

Puinen vanha hevonen näyteikkunassa.
Hakaniemen Pantin tunnistaa ikkunassa olevasta tivolihevosesta, joka on jätetty aikoinaan pantiksi. Hevonen on eräänlainen maskotti: siitä on tarjottu tuhansia euroja, mutta liike ei halua luopua siitä helpolla.Arttu Timonen / Yle

Jos esineen oikeasta omistajasta on epäilystä, voi panttilainaamo syytä ilmoittamatta kieltäytyä antamasta lainaa.

Toimintamallin huomioiden ei ole ihme, että panttilainaamot houkuttelevat myös lain kaitapuolen kulkijoita.

– Poliisi ilmoittelee meille varastetuista arvoesineistä, jotta pidämme silmällä, näkyykö niitä asiakkaillamme. Olemme tehneet poliisin kanssa hyvin paljon yhteystyötä, jotta tällaista toimintaa saadaan kitkettyä, Pyrrö kertoo.

Mutta miten panttilainaamon väki voi tietää esimerkiksi lahjoina saatujen tai suvussa kulkeneiden tavaroiden taustat?

Pyrrön sanoo luottavansa vaistoonsa.

– Mitä pidempään tätä on tehnyt, niin sitä paremmin osaa yhdistää pisteet ja tietää, milloin kannattaa alkaa kysellä asiakkaalta lisäkysymyksiä.

Pyrrö vakuuttaa, että vaikka epärehelliselle toiminnalle on periaatteessa loistavat puitteet, se ei pitkässä juoksussa ole heille kannattavaa.

– Jos myyntiin tulee rikollisesti hankittua tavaraa, niin niistä aiheutuu rikosoikeudellisia prosesseja. Niissä häviämme rahaa.

Miten koronatilanne on vaikuttanut sinun talouteesi? Oletko pantannut tavaraa tai harkinnut panttaavasi?

Voit keskustella aiheesta sunnuntaihin 2.8. kello 23:een saakka.

Lue seuraavaksi:

Kuluttajien luottamus kasvoi – odotukset omasta ja valtion taloudesta vahvistuivat

Yllätys pakkolomille: Koronakriisi näyttää hellittävän odotettua nopeammin, lomautukset putosivat puoleen – mutta taas nuorten asema heikkenee

Lomautus teki restonomiopiskelija Julian, 23, tulevaisuudesta epävarman ja valmistuminen työttömäksi pelottaa – "Nuori on helposti heittopussina"