Sade on tuhonnut loppukesän mansikkasatoa: kaksi miljoonaa kiloa menee suoraan kompostiin

Osa mansikanviljelijöistä on jo lopettanut mansikankeruun, kun pellolla ei ole enää mitään kerättäväksi kelpaavaa.

mansikanviljely
Mansikanviljelijä Ismo Ruutiainen pitää kädessä mansikoita, jotka ovat homehtuneet sateessa.
Ismo Ruutiaisen mansikkatilalla osa mansikoista on pehmennyt niin, ettei niistä ole enää myyntiin.Ismo Ruutiainen

Loppukesän mansikkasato kärsii pahasti sateisesta säästä.

Koko Suomessa haaskuuseen menee jopa kaksi miljoonaa kiloa mansikkaa, arvioi Hedelmän- ja marjanviljelijäin liiton puheenjohtaja Ismo Ruutiainen.

Suomessa tuotetaan vuosittain noin 16 miljoonaa kiloa mansikkaa, joten kaksi miljoonaa kiloa on iso siivu sadosta.

Mansikkasato vaihtelee suuresti tilojen välillä, jolloin menetykset ovat joillakin tiloilla suurempia kuin toisilla. Pohjois-Savossa ja Pohjois-Karjalassa arvioidaan, että joillakin tiloilla mansikkasato jää pahimmillaan puoleen normaalista.

– Monet loppusuoralla olevat viljelijät löivät jo hanskat tiskiin, kun enää ei jäänyt mitään kerättävää. Nekin viljelijät, joilla marjaa vielä oli, ovat poimineet viikon ajan joko mehumarjaa tai niin huonoa marjaa, ettei sitä ole voinut käyttää enää mihinkään, Ruutiainen kertoo.

Viime viikkojen sateet ovat tuhonneet mansikkasatoa, kun kypsyneet mansikat hajoavat sateen voimasta.

– Se piiskaa marjan pinnan pehmeäksi, ja nämä sateet ovat olleet erittäin runsaat ja kestäneet pitkään. Mansikan pinta ei kestä jatkuvaa vesiliuotusta ja hakkaamista.

Märkäpintaista marjaa ei voi myydä ykkösluokan marjana ja ne menevätkin pääasiassa tiloilla omaan jatkojalostukseen.

Mansikkapellossa on mansikoita, jotka ovat homehtuneet sateessa.
Liian kosteassa maassa mansikoihin tulee myös harmaahometta. Ismo Ruutiainen

Kakkoslaadun mansikkaa on tullut tänä kesänä myös Kainuuseen tavanomaista enemmän. Marja on elintarvikelpoista, mutta se on pintavaurioitunutta, joten se ei kestä kuljetusta eikä säilytystä.

Esimerkiksi Marjatila Takkulan yrittäjä Kari Määttä harmittelee raekuuroja, jotka tekivät osasta tilan mansikoista huonompilaatuisia ja pienikokoisia. Kuusi vuotta mansikoita viljelleen Määtän mielestä tämä kesä on ollut poikkeuksellisen hankala, sillä sitä varjostaa sateiden lisäksi poimijapula.

Luonnonvarakeskuksen tutkimusprofessori Saila Karhu vahvistaa, että poimijoita on ollut tänä kesänä vähän, mikä voi johtaa siihen, että osa loppukesän mansikoista homehtuu pelloille.

– Koska poimijoita on ollut niin vähän, välttämättä kaikkia lohkoja ei poimita. Jokaisen viljelijän tavoite on tuottaa vain ykkösluokan mansikkaa, kertoo Karhu.

Mansikat kelpaavat enää vain mehuksi

Mansikan pääsato alkaa olla loppusuoralla Keski-Suomen ja Itä-Suomen korkeudella. Tällä hetkellä mansikkapelloissa kasvaa loppukesän lajikkeita, kuten Malviinaa. Niiden osalta sato voi jäädä hyvin heikoksi, sillä sateita on luvattu myös tuleville päiville.

Loppukesän mansikoista suuri osa kelpaa vain mehumarjaksi. Osa joudutaan myös heittämään pois.

– Myöhäisemmistä lajikkeista vielä odotetaan, että jotakin tulisi, mutta niiden osuus on 10 prosentin luokkaa kokonaissadosta. Sillä ei ole niin suurta taloudellista merkitystä, Hedelmän- ja marjanviljelijäin liiton Ruutiainen toteaa.

Tunnelimansikkaa kasvatetaan myöhään syksyyn saakka, eikä se kärsi sateista, mutta senkin osuus sadosta on pieni.

"Näin pahasti ei ole mennyt mönkään koskaan"

Pohjois-Pohjanmaallakin mansikkatilallisilla on ollut monin paikoin erittäin vaikea kesä.

Paikoin tiloilla on saatu mansikoista talteen vain kolmannes normaalivuodesta, ja muutoinkin peltoon on jäänyt yleisesti pari-kolmekymmentä prosenttia sadosta.

Nyt ennustettujen rankkasateiden ennakoidaan päättävän pääsatokauden, ja sateet voivat uhata myös loppukesän satoa, jonka merkitys osalle viljelijöistä on kasvanut viime vuosina.

Pyhäjärvellä pitkään mansikoita viljellyt Ilpo Korhola ei vastaavaa kesää muista.

– Meiltä on tullut mansikkaa myyntiin 42 vuotta, mutta näin pahasti ei ole mennyt mönkään koskaan, Korhola toteaa.

Ilpo Korhola on huolissaan myös tulevista kesistä, koska kasvustot ovat nyt heikot ja talvi saattaa tehdä kohtalokasta tuhoa mansikkapelloilla.

– Pinta-alat tulevat menemään meillä tosi pieniksi, Korhola ennakoi vajaan 10 hehtaarin mansikkatilansa tulevaisuutta.

"Kesästä ei jäänyt kuin känsät käteen"

Tulevaisuudesta on huolissaan myös Tervakankaan tilan isäntä Kalle Vimpari Utajärvellä.

Vimparin mukaan heinäkuun sateet vesittivät pääsatokauden.

– Neljä hyvää poimintapäivää koko kesänä, siinä kaikki. Satoa ei saatu kolmasosaa talteen normaalivuodesta, Vimpari arvioi.

Tervakankaan tilan tulevaisuutta vaikeuttaa myös kevään koronatilanne, kun työvoimatilanteen takia tilalla jätettiin uudet istutukset tekemättä.

– Tästä kesästä ei jäänyt kuin känsät käteen. Aika lailla nollasta saa taas lähteä liikkeelle, Kalle Vimpari pohdiskelee.

Mansikoiden sadesuojat mahdottomia

Mansikkatilojen on vaikea tehdä tilanteelle muuta kuin toivoa, että sateita ei tulisi. Hedelmän- ja marjanviljelijäin liiton Ruutiaisen mukaan mansikoiden suojaaminen on isoilla alueilla mahdotonta – marjat pitää vain yrittää poimia ajoissa pois maasta.

– Mikään muu ei voisi mansikkaa suojata kuin muovi. Ja kun maa on joka tapauksessa kostea, niin ei siihen voi muovia laittaa, koska mansikka alkaa pilaantua toisella tavalla eli homehtua, Ruutiainen toteaa.

Luonnonvarakeskuksen tutkimusprofessori SailaKarhu on kuitenkin optimistinen elokuun mansikkasadon suhteen.

– Kun sateet hellittävät, niin varmasti saadaan oikein hyvälaatuista marjaa, joka on suurta ja kiinteää.

Aiheesta voi keskustella 30.7.2020 klo 23 saakka.

Lue myös:

Nyt saa vadelmaa – suurimmat kilomäärät poimitaan vadelmapelloilta lähiviikkoina

Marjoista saa irti enemmän kuin uskotkaan – katso ohje: mansikan kannoista syntyy oivaa kesäjuomaa