Rautakaivoksen alapuolelta Muonionjoesta löytyi korkeita metallipitoisuuksia – kyläläiset uskovat jätteen olevan peräisin kaivokselta, joka kiistää ympäristöpäästöt

Ruotsin Kaunisvaaran rautakaivoksen alapuolelta Muonionjoesta on paljastunut korkeita rauta- ja muita metallipitoisuuksia.

kaivokset
Muonionjoen vaahdosta löytyi runsaasti rautaa
Muonionjoen vaahdosta löytyi runsaasti rautaa

Viime vuoden heinäkuussa ja syyskuussa Kolarin sillankorvassa kellui suuri ruskehtava vaahtolautta. Äkäslompolon kyläyhdistys ry huolestui vaahdosta, jonka reunoilta oli löydetty myös pari kuollutta lohta.

Kyläyhdistyksen edustajat ottivat näytteitä vaahtolautasta ja Ruotsin puolelta Kaunisvaaran rautakaivoksen jätealtaan lähiojista sekä Kaunisjokeen laskevista puroista.

Näytteet analysoitiin Helsingissä pääkaupunkiseudun kuntien omistamassa Metropolilabissa. Löydöksenä oli korkeita metallipitoisuuksia.

Näytteistä kirjoitti raportin näytteenottoon osallistunut biokemisti, tohtori Jari Natunen. Natunen on Suomen luonnonsuojeluliiton Uudenmaan piirin kaivosasiantuntija.

Biokemisti: Metallipitoisuudet eivät tule luonnosta

Natusen arvion mukaan korkeat metallipitoisuudet eivät voi olla peräisin luonnosta, kuten taustapitoisuuksista tai suopursuruosteesta. Raportin mukaan vaahdon rautapitoisuudet olivat erittäin korkeita.

Enimmillään rautaa vaahdossa oli 130 grammaa kilossa kiintoaineena analysoidussa näytteessä. Vaahdossa oli myös korkeahkoja alumiinin, mangaanin, suolojen ja useiden raskasmetallien pitoisuuksia.

Vaahdon lähellä myös veden rauta-, mangaani- ja suolapitoisuus oli koholla verrattuna yläjuoksun puhtaampiin vesiin.

Raportin mukaan erityisen korkeita pitoisuuksia havaittiin Kaunis Iron Ab:n kaivoksen jätealueen lähipuroissa.

Mauri Kuru Äkäslompolon kyläyhdistyksestä oli mukana ottamassa näytteitä. Vaahtolautat viittaavat Kurun mukaan vahvasti kaivostoiminnan seurauksiin.

– Kyllä yllätti raudan, kuparin ja alumiinin korkea pitoisuus. Kaivoksen alapuolella puro oli kirkkaan oranssinruskea. Se antoi selviä merkkejä, että siellä on päästöjä, jotka tulevat tänne vesistöihin, Kuru sanoo.

Äkäslompolon kyläyhdistys vastustaa Suomen puolelle lupaa hakenutta Hannukaisen rautakaivoshanketta. Kaivoksen pelätään pilaavan Ylläksen seudun luontoarvoja ja vaarantavan Äkäsjoessa kutevan uhanalaisen meritaimenkannan ja Tornionjoen-Muonionjoen vesistön.

Hannukainen Mining Oy:n ympäristölupahakemusta on jouduttu puutteiden vuoksi täydentämään poikkeuksellisen monta kertaa. Luvan käsittely on venynyt useita vuosia puutteiden vuoksi.

Lapin ely-keskus pitää tarpeellisena, että vierekkäin olevien Ruotsin Kaunisvaaran kaivoksen ja Suomen Hannukaisen kaivoshankkeen yhteenlasketut ympäristövaikutukset Tornionjoen vesistöön selvitetään.

Lapin ely-keskus epäilee tutkimuksen laatua

Lapin ely-keskuksen konsultilla teettämissä tutkimuksissa Muonionjoen vesistön tarkkailussa ei ole ilmennyt poikkeavia metallipitoisuuksia. Viime vuoden heinäkuussa konsulttiyhtiö Ahma (ent. Lapin vesitutkimus) ei kuitenkaan jostain syystä ottanut näytteitä.

Ely-keskuksen biologi epäilee kansallisjärjestön teettämän tutkimuksen pätevyyttä, ja sitä, onko näytteenotto tehty oikein ja puhtailla välineillä.

– Minusta tämän raportin perusteella jäi vielä kysymyksiä laadun varmistuksen osalta, että kuinka suhtautua näihin tuloksiin, sanoo biologi Jukka Ylikörkkö Lapin ely-keskuksesta.

Ylikörkön mielestä mitattu rautapitoisuus voi olla peräisin luonnosta.

– Mielestäni voi olla, kun puhutaan veden pinnalla olevasta vaahdosta, joka kerää kuitenkin siitä pinnalta erilaisia partikkeleita, Ylikörkkö sanoo.

Onko mahdollista, että rauta on peräisin Kaunisvaaran kaivokselta Ruotsin puolelta?

– Sitä en voi kommentoida. Kaunisvaaran kaivoksen valvojahan on Ruotsin Norrbottenin lääninhallitus.

Ympäristöbiokemisti, filosofian tohtori Jari Natunen pitää Ylikörkön epäilyä asenteellisena. Natusen mukaan näytteet on otettu ainakin yhtä hyvin kuin konsultit ottavat.

Natusen mukaan näytepulloina käytettiin virallisia näyteastioita, jotka huuhdottiin ohjeen mukaisesti kolmesti paikallisella vedellä. Vaahtonäytteet on kerätty elintarvikemuovisilla astioilla, jotka on huuhdottu paikan päällä ja näytteenotto on videoitu.

Tornionjoen-Muonionjoen vesistö on Itämeren vaelluslohen ainoita vielä säilyneitä lisääntymisalueita. Kalastaja Muonionjoella heinäkuussa 2020.
Tornionjoen-Muonionjoen vesistö on Itämeren vaelluslohen ainoita vielä säilyneitä lisääntymisalueita. Kalastaja Muonionjoella heinäkuussa 2020.Antti Mikkola / Yle

Kaivos toimii vanhalla kiistellyllä luvalla, ympäristöviranomaiset arvostelleet

Kaunis Iron Ab:n nykyään harjoittama rautakaivos on toiminut kaksi vuotta. Se läjittää rikastushiekkajätteensä suolle, jonka vedet valuvat Kaunisjokeen ja edelleen Muonionjokeen.

Aiempi kaivosyhtiö Northland teki konkurssin lyhyen toiminnan jälkeen. Konkurssia sanottiin Ruotsin historian suurimmaksi. Kaivos perustettiin helpottamaan Pajalan kunnan työttömyyttä. Moni pajalalainen sijoitti kaivokseen velkarahalla ja menetti rahansa.

Kaivoksen lyhyt toiminta ehti romauttaa pohjaveden pinnan 16 metriä luonnontilaista alemmaksi. Kaivoksen jäljiltä mitattiin myös raskasmetalleja lähijoissa, jotka kuuluvat Tornionjoen-Muonionjoen Natura 2000-alueeseen.

Kaunis Iron Ab aloitti kaivostoiminnan uudelleen elokuussa 2018 entisen rajajokikomission myöntämällä luvalla. Leväperäiseksi arvosteltu lupa on yli kymmenen vuoden takaa, jolloin rajajokikomissio toimi lupaviranomaisena.

Ruotsin ympäristönsuojeluvirasto vastusti kaivostoiminnan avaamista vanhalla luvalla, joka ei vastaa uusia ympäristönsuojeluvaatimuksia. Myös valvontaviranomaisena toimiva Norrbottenin lääninhallitus on pitänyt kaivoksen jätekäsittelyä sääntöjen vastaisena.

Ruotsin ympäristötuomioistuin Uumajassa salli kaivostoiminnan aloituksen ympäristöviranomaisten vastustuksesta huolimatta.

Kaivosyhtiö: Jätteitä ei ole päästetty ympäristöön säännösten vastaisesti

Kaunis Iron AB:n varatoimitusjohtaja Åsa Allan kommentoi Äkäslompolon kyläyhdistyksen teettämää tutkimusta toteamalla, että ympäristössä on luonnostaankin korkeita metallipitoisuuksia.

Allanin mukaan kaivostoiminnan aikana on otettu 3400 näytettä ympäristöstä eivätkä ne ole osoittaneet luvan rikkomisia tai ympäristön pilaantumista.

Viime vuoden toukokuussa Yle kuvasi ilmasta Kaunis Iron Ab:n kaivosjätealuetta. Jätevelli leviää suolle, jonka vedet laskevat Muonionjokeen.

Ylen kuvat Pohjois-Ruotsin kiistellyltä rautakaivokselta paljastavat: kaivos pumppaa rikastushiekkaa tulvivalle suolle Tornionjoen vesistöalueella

Kuvassa näkyy, kuinka Kaunisvaaran kaivoksen rikastushiekkajätettä on pumpattu Tapulivuoman suolle ja metsään. Kuva otettu viime toukokuussa.
Kuvassa harmaana näkyvä Kaunisvaaran kaivoksen rikastushiekkajäte pumpataan Tapulivuoman suolle ja metsään. Jarmo Honkanen / Yle

Lääninhallituksen mielestä kaivosyhtiön uusi lupahakemus on kelvoton

Kaunis Iron Ab hakee parhaillaan lupaa toiminnan laajentamiseen. Norrbottenin lääninhallitus ja Ruotsin ympäristövirasto ovat arvostelleet lupahakemusta merkittävistä puutteista.

Yhtiön lupahakemus vilisee subjektiivisia ilmaisuja kuten “ei merkittäviä vaikutuksia”, “rajattuja vaikutuksia” ilman perusteluja, arvostelee lääninhallitus.

Norrbottenin lääninhallituksen lausunnosta ilmenee, että kaivosyhtiö on jo nykyisestä louhoksesta louhinut ympäristölle vaarallista sulfidimalmia, jonka jätteet ovat ympäristöriski. Sulfidinen rikkimalmi on happoa tuottavaa ja voi nopeasti käynnistää jätekasoissa prosesseja, joissa ympäristömyrkyt leviävät vesistöihin.

Viime joulukuussa Ruotsin ympäristötuomioistuin velvoitti kaivosyhtiön asettamaan 155 miljoonan kruunun eli noin 15 miljoonan euron vakuuden kaivosjätteiden jälkihoidon varalle.

Kaivosyhtiö arvosteli määrää liian korkeaksi (siirryt toiseen palveluun), sen mielestä 31 miljoonaa kruunua eli noin 3 miljoonaa euroa riittäisi. Yhtiön mukaan korkea vakuus haittaa ympäristönsuojeluinvestointeja.