Luonnonkasvit kukoistavat nyt pohjoisimmassa Lapissa – Tenon rannasta voi bongata yli 40 eri kasvia

Säiden puolesta pohjoisimmassa Lapissa ei ole ollut kovin kummoinen kesä, mutta luonto tuntuu silti nauttivan.

luonnonkasvit
Rantaniitty Ylä-Tenolla Utsjoen kunnassa
Antero Isola Fierranjoelta Utsjoen kunnasta on raivannut kotirantaansa niittypalstan, josta hän seuraa kasvilajien määrää. Tänä kesänä on löytynyt jo yli 40 eri kasvilajia.Antero Isola

Pohjoisessa luonto näyttää nyt kukoistavammalta kuin moniin vuosiin. Luonnonkasvit ja puut voivat hyvin, ja koivutkin ovat sakeampia kuin aikoihin. Poissa on toistaiseksi pysynyt myös koivunruoste, jota viime vuosina on ollut runsaasti.

Ilmatieteen laitoksen tietojen mukaan pohjoisimmassa Lapissa Utsjoella on heinäkuussa satanut enemmän kuin aikoihin. Viimeisen kuukauden aikana poutapäivät ovat olleet harvassa, vain kuun puolivälissä oli muutamia poutapäiviä. Polttavat helteet ovat pysyneet poissa melkein viime päiviin asti. Tämä on saanut luonnonkasvit kukoistamaan.

Kasveille on ollut myös hyväksi viime talven paksu lumikerros kasvillisuuden suojana pahojen pakkasten jäädessä Siperiaan sekä myöhäinen kevät.

Saamenmaan lyhyt kesä kulkee jo loppuaan kohden, mutta vielä kannattaa katsoa myös maahan. Kauneutta löytyy melkein joka mättäältä, joten ei kannata kiirehtiä ohi. Juuri nyt pohjoisessa eletään sinisten kukkien aikaa, ja kissankelloja onkin huomattavan runsaasti.

Kissankelloja Utsjoella.
Kissankelloja, paljon kissankelloja. Siitä on tullut hyvin yleinen pohjoisessa, se kasvaa niin niityillä kuin tienvarsilla.Kaisa Aikio / Yle

Kirvesmies raivasi luonnonkasveille tilaa Tenojoen rantaan

Kirvesmies Antero Isola Fierranjoelta Ylä-Tenolta Utsjoen kunnasta on kiinnostunut luonnonkasveista. Hän on myös raivannut Tenojoen rantaa, jotta kasvit pääsevät rauhassa kasvamaan. Sen jälkeen rantaan on kasvanut kymmenkunta uutta lajia, joita aiemmin paikalla ei ole ollut.

– Uusia kasveja on ainakin pikkutervakko, rantaukonnauris, luhtakuusi ja lehtovirmajuuria on kolme kasvia. Siellä on valtaisa määrä kaikenlaisia kasveja, kertoo Antero Isola.

Tänä kesänä Isola on bongannut jo yli 40 luonnonkasvia omasta rannastaan ja aikoo seurata niitä syksyyn asti.

– Kasvilajisto on nyt runsas ja hyvinvoivilta näyttävät, ja harvinaisempiakin lajeja tuntuu lisääntyvän.

Antero Isola Fierranjoki Utsjoki.
Kirvesmies Antero Isola pohtii, liekö hänen luonnonkasviharrastuksensa kovin miehekästä. Ykstityinen

Kiinnostus kasveihin on lisääntynyt katselemalla. Aina löytyy jotain uutta.

– Vaikka olemme näinkin pohjoisessa, niin kasvillisuus on silti lajivalikoimaltaan monipuolinen.

Antero Isola myös pohtii, että lieköhän rantakasvien katselu kovin miehinen harrastus, mutta se on vienyt hänet mukanaan niin, että alan kirjojakin täytyi hankkia.

Suot hohtavat paikoin valkeana tupasvilloista

Oululainen lääkäri Tytti Raudaskoski on ensimmäistä kertaa elämässään vierailulla Inarin kirkonkylässä ja on suorastaan hämmästynyt alueen kauneudesta ja vehreydestä.

Tytti Raudaskoski Oulusta.
Oululainen lääkäri Tytti Raudaskoski kertoo pitävänsä luonnonkasveista ja erityisesti sienistä. Hän sanoo huomanneensa kasvien voivan tänä vuonna erityisen hyvin.Kaisa Aikio / Yle

Hänen kotipaikkansa Oulu kylpee luonnonkukkien runsaudesta ja myös puutarhakasvit näyttävät viihtyvän. Hän uskoo alkukesän lämpimien säiden ja niitä seuranneiden sateiden edistäneen myös kasvillisuuden hyvinvointia.

Tytti Raudaskoski matkasi pohjoiseen Muonion kautta. Hän kiinnitti erityistä huomiota soihin, jotka näyttivät olevan ikään kuin lumen peitossa tupasvillojen runsauden ansiosta.

– On mukavaa nähdä, kun täällä pohjoisessakin on niin paljon kauniita kukkasia ja vehreyttä. Kyllä nyt luonnossa kulkiessa kannattaa pitää silmät auki. Kaikkialla tuntuu olevan runsautta, toteaa Tytti Raudaskoski Oulusta.

Tupasvilloja Inarissa lammen rannalla.
Pohjoisessa riittää vettä kaikissa pienissä kuopissakin ja siksi kasvit voivat hyvät. Paikoin tupasvillat ovat saaneet suot hohtamaan valkoisina.Kaisa Aikio / Yle