Tutkijat pitävät korkeakouluhaun uudistusta eriarvoistavana – todistusvalinta voi suosia kaupunkilaisten ja koulutettujen perheiden tyttöjä

Uudistuksella halutaan nopeuttaa opintojen aloittamista, mutta se voi myös lisätä nuorten paineita ja keskeyttämisiä.

pääsykokeet
Aalto-yliopisto Keilaniemessä, Espoossa.
Opiskelijat halutaan siirtää nopeammin koulusta työelämään ja siksi heistä valtaosa valitaan jatkossa ylioppilastodistuksen perusteella pääsykokeiden sijaan. Kuvassa Aalto-yliopisto Otaniemessä, Espoossa.Henrietta Hassinen / Yle

Kuusi vuotta sitten Eevasisko Mehtätalolla, 25, oli raskas kevät. Hän kirjoitti ylioppilaaksi Oulaisten lukiosta maaliskuussa ja alkoi heti sen jälkeen valmistautua pääsykokeisiin.

– Minulla oli silloin suuret paineet hakea heti ja löytää elämän suunta.

Mehtätalo selvisi keväästä kunnialla ja pääsi opiskelemaan biokemiaa Oulun yliopistoon. Moni ei jaksa samaa rumbaa heti kirjoitusten jälkeen: suomalaiset aloittavat korkeakouluopiskelun myöhempään kuin useimmat muut länsimaalaiset, keskimäärin 23-vuotiaina (siirryt toiseen palveluun).

Hallitus toivoisi (siirryt toiseen palveluun) yhä useamman tekevän kuin Mehtätalo ja jatkavan toiselta asteelta suoraan korkeakouluun. Siirtymän nopeuttamiseksi yli puolet opiskelijoista valitaan tämän vuoden alusta lähtien korkeakouluun ilman valintakokeita, pelkän ylioppilastodistuksen perusteella.

Jos Eevasisko olisi hakenut korkeakouluun tänä keväänä, biokemian koulutusohjelman ovi olisi auennut E:n papereilla automaattisesti.

Todistusvalintaa on laajennettu pikavauhtia: sen suunnittelu aloitettiin vuonna 2017, samana syksynä kun tämän kevään abiturientit menivät lukioon.

Todistusvalinnan on tarkoitus vähentää välivuosia ja parantaa lukiolaisten jaksamista. Vielä ei kuitenkaan tiedetä, täyttääkö uudistus tavoitteensa, ja mitä muita seurauksia sillä voi olla.

Merilee Päll
Merilee Päll kokee pärjäävänsä paremmin pääsykokeissa kuin todistusvalinnassa. Mili Kivinen

Merilee Päll, 20, haki ammattikorkeakouluun opiskelemaan sosionomiksi jo kolme kertaa ennen tätä kevättä. Valintakoe tuntui sujuvan kerta kerralta paremmin, ja keväällä 2019 hän oli varasijalla lähellä opiskelupaikkaa.

Sitten yliopistot joutuivat koronan takia muuttamaan valintakriteerejään. Todistusvalintaa käytettiin tänä vuonna poikkeuksellisen paljon. Yhtäkkiä Päll tunsi olevansa kauempana opiskelupaikasta kuin aiempina hakukertoina.

Silloin, kun itse olin lukiossa, kukaan ei painottanut, että pitäisi olla erityisen hyvät tulokset.

Merilee Päll

– Silloin, kun itse olin lukiossa, kukaan ei painottanut, että pitäisi olla erityisen hyvät tulokset, Päll toteaa.

– Minulla ei ole enää mitään mahdollisuutta vaikuttaa todistukseeni. Jopa arvosanojen korottaminen on vaikeaa, sillä kaikki kokeet ovat sähköisiä, enkä enää tiedä, miten ne toimivat.

– Siinä ei ole mitään järkeä, että olen ensikertalainen hakija, enkä ole vieläkään päässyt mihinkään.

Lue lisää: Yliopistojen todistusvalinta valmistui – katso minkälaisilla ylioppilastodistuksilla pääsi lääkikseen, oikikseen, kauppikseen ja psykaan

Metropolian Myllypuron toimipisteen sisäpihalla pääsykokeisiin tulijoita.
Koronan vuoksi pääsykokeita peruttiin ja suunniteltua suurempi osa opiskelijoista valittiin tänä vuonna ylioppilastodistuksen perusteella. Nella Nuora / Yle

Uudistusta valmistelleen Yliopistojen opiskelijavalintojen uudistamishankkeen projektipäällikkö Ulla Sarajärvi myöntää, että uudistuksen kanssa jouduttiin etenemään jokseenkin sokkona.

– Olisi pitänyt ensin tutkia, miten uudistus tulee vaikuttamaan, ja ryhtyä toimeen vasta sitten. Nyt asiassa edettiin toisin päin, hän toteaa.

Olisi pitänyt ensin tutkia, miten uudistus vaikuttaa, ja ryhtyä toimeen vasta sitten.

Yliopistojen opiskelijavalintojen uudistamishankkeen projektipäällikkö Ulla Sarajärvi

Pyysimme asiantuntijoita arvioimaan, millä tavoin lisääntyvä todistusvalinta saattaa vaikuttaa opiskelijoiden tasa-arvoon ja menestykseen.

1. Todistusvalinta saattaa lisätä koulutuksen periytymistä

Suomea on pidetty koulutuksessa tasa-arvon mallimaana.

Tasa-arvo on kuitenkin viime vuosina heikentynyt, ja tutkijoiden mukaan lukiomenestyksen painottaminen voi entisestään lisätä vanhempien koulutustaustan vaikutusta korkeakouluun hakeutumisessa.

– Perhetaustan vaikutus on sitä suurempi, mitä varhaisemmassa vaiheessa lasten ja nuorten on tehtävä valintoja, jotka vaikuttavat heidän tulevaisuuteensa, selittää korkeakoulutuksen saavutettavuuteen ja tasa-arvoon keskittyvän GATE-hankkeen vastuullinen johtaja Hanna Nori Turun yliopistosta.

– Koulutettujen vanhempien lapsilla on kannustava kasvuympäristö ja jo varhain tietoa koulutusvalinnoista. Sen sijaan matalamman koulutustason perheistä tulevilla nuorilla kiinnostus korkeakoulutusta kohtaan herää usein vasta myöhemmin.

Hanna Nori pitää kehitystä huolestuttavana, sillä viime vuosina vanhempien sosioekonomisen aseman merkitys nuorten koulumenestykselle on kasvanut Suomessa nopeammin kuin useimmissa muissa länsimaissa (pdf, sivu 2) (siirryt toiseen palveluun).

Hanna Nori
Tutkija Hanna Norin mukaan matalasti koulutettujen perheiden nuoret tarvitsevat aikaa kerätäkseen rohkeutta ja kiinnostusta korkeakouluopintoihin. Heikki Kettunen

Todistusvalinnan myötä jo 15-vuotiaana tehdyt valinnat määrittävät, mille korkeakoulualoille myöhemmin on mahdollista hakea. Tämä saattaa saada nuoret hakeutumaan samoihin ammatteihin kuin vanhempansa.

– Nuoremmilla oppilailla valintoihin vaikuttaa paljon se, mikä heille on tuttua, tai ylipäätään näyttäytyy mahdollisena, toteaa kasvatustieteen professori Katariina Salmela-Aro.

2. Todistusvalinta saattaa syrjiä miehiä

Todistusvalinta avaa enemmän mahdollisuuksia tytöille, koska heillä on paremmat todistukset, toteaa Salmela-Aro. Lisäksi lukiolaisista suurempi osa, noin 60 prosenttia, on naisia.

Turun yliopiston vuonna 2017 tehdyssä simulaatiossa (siirryt toiseen palveluun) naiset pärjäsivät todistukseen perustuvassa valinnassa valintakoetta paremmin.

Toinen kysymys on, miten todistusvalinta vaikuttaa sukupuolten hakeutumiseen eri koulutusaloille.

Suomessa koulutusalat ovat pitkään olleet poikkeuksellisen eriytyneitä sukupuolen mukaan. On mahdollista, että todistushaku madaltaa kynnystä hakea myös epätyypillisille aloille.

Tänä keväänä naishakijoiden määrä nousi teknillisillä aloilla 13 prosenttia ja tietojenkäsittelytieteessä 15 prosenttia viime vuoteen verrattuna. Kasvua on selvästi enemmän kuin aiempina vuosina.

– Moni tyttö saattaa todistusvalinnan myötä huomata, että jos heillä on samat arvosanat, heillä on yhtäläiset mahdollisuudet hakea myös miesvaltaisille aloille, arvelee Katariina Salmela-Aro.

Professori Katariina Salmela-Aro
Kasvatustieteen professori Katariina Salmela-Aron mukaan perhetausta vaikuttaa enemmän opiskelijoiden lukioarvosanoihin kuin pääsykoemenestykseen. Thomas Hagström / Yle

3. Todistusvalinta saattaa syrjiä ammatillisen linjan ja pienten lukioiden opiskelijoita

Todistusvalinnan yleistyminen voi vaikeuttaa erityisesti ammatillisen tutkinnon suorittaneiden pääsyä korkeakouluun, arvioi Suomen Ylioppilaskuntien Liiton hallituksen jäsen Jenni Tuomainen.

Ammatillisen linjan opiskelijat eivät hyödy todistusvalinnasta, vaan joutuvat joka tapauksessa osallistumaan pääsykokeeseen.

Lisäksi uudistus voi kasvattaa lukioiden välisiä eroja.

– Todistusvalinta voi lisätä alueellista epätasa-arvoa, koska suurten kaupunkien huippulukioissa on laajempi kurssivalikoima ja sieltä valmistutaan paremmilla tuloksilla, toteaa Hanna Nori.

Lukiossani yhteiskuntaoppi oli päällekkäin kemian kanssa, joten jouduin valitsemaan kemian.

Eevasisko Mehtätalo

Myös Oulaisissa lukionsa käynyt Eevasisko Mehtätalo tunnistaa tämän haasteen.

– Lukiossani ei voinut valita kursseja vapaasti. Yhteiskuntaoppi oli kemian kanssa päällekkäin, joten jouduin valitsemaan kemian. Meillä opetettiin vain pakolliset kurssit, kun suuremmissa lukioissa saattoi olla esimerkiksi laboratoriokursseja.

Jenni Tuomainen
Suomen Ylioppilaskuntien Liitto ry:n Jenni Tuomaisen mielestä todistusvalinta eriarvoistaa opiskelijoita lukiomenestyksen perusteella. Aaro Keipi

4. Menestyminen ja epäonnistuminen saattavat kasautua

– Välivuodet saattavat jatkossa kasautua niille, joilla toisen asteen opintomenestys ei ole ollut niin hyvä, arvelee Suomen Ylioppilaskuntien Liiton Jenni Tuomainen.

– Sen sijaan niillä, jotka ovat menestyneet paremmin, menee jatkossa entistä paremmin,

Hanna Nori on samaa mieltä.

– Todistusvalinta voi entisestään huonontaa heikossa asemassa olevien nuorten mahdollisuutta päästä korkeakouluun.

Hän kuitenkin korostaa, että todistusvalinnan lopullisista vaikutuksista voi sanoa vasta myöhemmin, kun asiasta on ehditty tehdä tutkimusta.

Pitäisi aina miettiä, millaista opiskelijaa uudistuksilla luodaan.

Tasa-arvoisen koulutuksen Potentiaali-hankkeen projektipäällikkö Sari Miettinen

Ohjauksen ja opetuksen tasa-arvoa kehittävän Potentiaali-hankkeen projektipäällikkö Sari Miettinen korostaa, että se, millä perustein korkeakouluopiskelijat valitaan, ei ole vähäpätöinen kysymys.

– Pitäisi aina miettiä, millaista opiskelijaa uudistuksilla luodaan.

– Tämä uudistus suosii opiskelijoita, jotka tietävät suunnan varhaisessa vaiheessa, ovat sisäistäneet, mitä on olla hyvä oppilas ja suhtautuvat siihen tunnollisesti.

Sari Miettisen mukaan todistusvalinta siirtää onnistumisen ja oikeiden valintojen paineita jo yläkouluikäisiin.
Sari Miettisen mukaan todistusvalinta siirtää onnistumisen ja oikeiden valintojen paineita jo yläkouluikäisiin.

5. Todistusvalinta saattaa lisätä opiskelijoiden välistä kilpailua

Asiantuntijat arvelevat, että uudistus saattaa lisätä onnistumisen paineita jo peruskoululaisilla ja myös tiivistää kisaa tiettyjen korkeakoulujen ja linjojen opiskelupaikoista.

Sari Miettisen mukaan yksi uudistuksen alkuperäisistä tarkoituksista, opiskelustressin vähentäminen, ei vaikuta toteutuneen.

– Olen kuullut opettajilta ja ohjaajilta, että nuorten stressi ja ahdistus valinnoista on lisääntynyt uudistuksen seurauksena. Jo 7–8-luokkalaiset miettivät valinnaisaineita ja lukioon liittyviä valintoja.

Nuorten stressi ja ahdistus valinnoista on lisääntynyt uudistuksen seurauksena.

Turun yliopiston Potentiaali-hankkeen projektipäällikkö Sari Miettinen

Yksi pääsykoejärjestelmän sivutuotteista oli pääsykokeisiin valmentavien kurssien lisääntyminen. Sen sijaan, että valmennuskurssien kysyntä olisi poistunut, se on valunut alaspäin, kun jo peruskoululaiset hakeutuvat maksulliseen lisäopetukseen.

Opiskelijavalintojen selvityksestä vastaava tutkimusprofessori Tuomas Pekkarinen Valtion taloudellisesta tutkimuskeskuksesta arvelee, että myös korkeakoulujen välinen kilpailu saattaa tiivistyä, kun opiskelijat voivat helpommin hakea useaan kouluun ja haastaville linjoille.

6. Keskeyttäminen saattaa lisääntyä

Uudistuksen tavoitteiden saavuttamiseksi on olennaista tietää, miten todistuksella valitut opiskelijat sitoutuvat opintoihinsa ja pärjäävät niissä.

SYL:n koulutuspoliittinen asiantuntija Jenni Tuomainen on huolissaan siitä, että pääsykokeiden puuttuessa opiskelijat eivät enää tarkalleen tiedä, mihin ovat hakemassa. Tämä voi lisätä keskeyttämisiä.

– Riskinä on, että väärien valintojen määrä kasvaa.

– Kun opiskelijat eivät ole tutustuneet pääsykoekirjoihin, yliopiston opiskelutyyli ja opetettavat sisällöt voivat aiheuttaa haasteita. Yliopiston tulee ottaa tämä huomioon ja opettaa ensimmäisenä vuonna myös oppimistapoja.

Eevasisko Mehtätalo
Eevasisko Mehtätalon mielestä pääsykoe on yhdenvertainen tapa valita motivoituneimmat hakijat. Ninni Nurmesniemi

Eevasisko Mehtätalo meni suoraan lukiosta korkeakouluun, mutta huomasikin kesken opintojensa, ettei alavalinta osunut aivan nappiin.

– Pieneltä maalaispaikkakunnalta tulevan 19-vuotiaan on vaikea saada tietoa eri korkeakouluista ja työmarkkinoista. Tulen olemaan sukuni ensimmäinen maisteri, mikä vaikeutti asiaa entisestään, Mehtätalo toteaa.

Hän kokee, että muutamasta välivuodesta olisi ollut hyötyä.

– Oman itsensä tunteminen, unelma-alan löytäminen ja työelämäkentän haistelu vie aikaa.

Oman jutun löytämistä ei voi nopeuttaa.

Eevasisko Mehtätalo

Mehtätalo tajusi haluavansa mieluummin biologian aineenopettajaksi kuin biokemian tutkijaksi.

Hän pääsi tänä keväänä opiskelemaan biologiaa kuuden vuoden takaisilla E:n papereillaan. Hän pitää silti pääsykokeita todistusvalintaa toimivampana valintatapana.

– Oman jutun löytämistä ei voi nopeuttaa, ja siinä uudistukset ovat mielestäni menneet metsään. Uskon, että meillä voi pian olla joko loppuun palaneita 25-vuotiaita tai haahuilevia kolmekymppisiä, jotka eivät ole vieläkään löytäneet omaa juttuaan.

Millaisia hakijoita todistusvalinta lopulta suosii, miten heidän opintonsa käynnistyvät ja toteutuvatko asiantuntijoiden esiin nostamat haitat todella, selviää myöhemmin. Opetus- ja kulttuuriministeriö teettää todistusvalinnan vaikutuksista selvityksen (siirryt toiseen palveluun), jonka ensimmäisiä tuloksia julkaistaan loppuvuodesta.

Oikaisu 1.8.2020 klo 10:58: Kuvatekstiin korjattu tieto, että Aalto-yliopisto sijaitsee Espoon Otaniemessä.

Aiheesta voi keskustella 2. elokuuta kello 23 saakka.

Lue lisää aiheesta:

Hakijat raivostuivat opiskelijavalintojen muutoksista – näin yliopistot vastaavat selvitystä vaatineelle oikeusasiamiehelle

Miksi todistusvalintaa laajennettiin ja voiko siitä valittaa? Keräsimme vastauksia ja reaktioita yliopistojen opiskelijavalintojen muutoksiin

Nuorilta tyrmäys valintakokeista luopumiselle: "Pääsykoe on hyvä niille, jotka tulevat järkiinsä myöhemmin"