Ravintola Kaivohuoneen henkilökunta ei nähnyt narikassa alkanutta, kuolemaan johtanutta pahoinpitelyä – Toimitusjohtaja: "Yökerho on turvallisempi paikka kuin kodin keittiö"

Ravintola Kaivohuoneen toimitusjohtaja ja henkilökunta ovat pohtineet, olisiko nuoren miehen kuolemaan johtanut pahoinpitely voitu estää.

väkivaltarikokset
Ravintola Kaivohuone Kaivopuistosssa Helsingissä 7. heinäkuuta.
Ravintola Kaivohuone Kaivopuistosssa Helsingissä 7. heinäkuuta.Vesa Moilanen / Lehtikuva

Helsingissä ravintola Kaivohuoneen edustalla nuoren miehen kuolemaan johtanut pahoinpitely on järkyttänyt Kaivohuoneen toimitusjohtajaa Antti Rauniota.

Pahoinpitely tapahtui 4.–5. heinäkuuta lauantain ja sunnuntain välisenä yönä. Vuonna 2001 syntynyt uhri kuoli oletettavasti pahoinpitelystä aiheutuneisiin vammoihin noin vuorokausi tappelun jälkeen.

Surullinen uutinen yllätti Raunion, koska ravintolan henkilökunnan tietojen mukaan ilta oli mennyt hyvin.

Raunion mukaan kukaan henkilökunnasta ei ollut nähnyt ravintolan narikkatilasta alkanutta ja ravintolan ulkopuolella vakavaksi pahoinpitelyksi yltynyttä tilannetta.

– Kävimme henkilökunnan kanssa tilanteen läpi ja pohdimme olisimmeko voineet tehdä jotain paremmin. Lyöntitilanne narikassa oli nopea, ja henkilöt poistuivat ravintolasta yksitellen valvontakamerakuvien perusteella. Tilanne vaikutti rauhalliselta, Raunio kertoo.

Yksi lyönti voi muuttaa monien elämän

Raunio nostaa esiin kaksi asiaa, joita noudattamalla yöelämästä tulisi yökerhojen asiakkaille turvallisempaa: pitäkää nyrkit taskuissa ja kääntykää uhkaavissa tilanteissa henkilökunnan puoleen.

– Meidän vahtimestarimme luo voi aina jäädä, jos kokee olonsa turvattomaksi. Siihen voidaan tilata taksi tai tarvittaessa virkavalta. Näin pystyttäisiin estämään monta ikävää tilannetta, Raunio sanoo.

– Kunpa ihmiset muistaisivat, että yksi lyönti voi muuttaa monen ihmisen koko elämän, hän jatkaa.

Kuolemaan ja useisiin loukkaantumisiin johtanut pahoinpitely tapahtui ravintolan sivustalla, noin 50 metrin päässä ravintolan sisäänkäynnistä. Valomerkin aikaan ravintolan edustalla velloi satojen ihmisen massa, joka haittasi näkyvyyttä pahoinpitelypaikalle.

Ravintolan järjestyksenvalvonnan alueeseen kuuluu sisätilojen lisäksi ravintolan ulkopuoli sen välittömässä läheisyydessä. Esimerkiksi ravintolan jono kuuluu järjestyksenvalvonnan alueeseen.

Tämän alueen ulkopuolella ravintolan järjestyksenvalvoja ei saa käyttää ylimääräisiä voimakeinoja, kuten käsirautoja, pamppua tai kyynelkaasua.

– Talon takapiha ei ole järjestyksenvalvonnan aluetta.

Väkivalta vähentynyt yökerhoissa

Raunio on toimitusjohtajana suomalaisessa ravintola-alan yrityksessä Night People Groupissa, joka omistaa useita ravintoloita ympäri maan. 20 vuoden kokemuksella Suomen yökerhomaailmasta Raunio pitää maan yöelämää melko turvallisena.

Toki suomalaisissakin yökerhoissa tapahtuu seksuaalista ahdistelua, väkivaltaa ja huumeiden käyttöä, mutta Raunion mukaan se on pienimuotoista verrattuna moniin muihin maihin.

Väkivalta ravintoloissa on Raunion tuntuman mukaan vähentynyt hänen 20-vuotisen uransa aikana.

– Nykynuoriso on fiksumpaa kuin me 70-luvulla syntyneet. Meidän ravintoloistamme on aina lähdetty hengissä kotiin. Yökerhoissa käy valtavia ihmismääriä, joten siihen nähden yökerho on turvallisempi paikka kuin suomalaisen kodin keittiö. Muistan alle 10 tapausta urani ajalta, joissa yökerhossa olisi otettu ase tai veitsi esiin, Raunio toteaa.

Raunion ravintoloiden henkilökunta on koulutettu puuttumaan asiakkaita häiritsevään käytökseen ja hälyttämään tarvittaessa poliisin tai ambulanssin paikalle.

Esimerkiksi seksuaaliselle ahdistelulle on hänen yökerhoissaan nollatoleranssi. Viime vuosina seksuaaliseen ahdisteluun on jouduttu puuttumaan aiempaa enemmän.

– Jos mies esimerkiksi pyrkii naisten vessaan, siihen puututaan ja hänet heitetään ulos. Kyllä asiakkaatkin nopeasti oppivat nämä säännöt, kun ne tehdään selväksi, Raunio kertoo.

Alkoholilla on osuutta asiaan

Tosiasia kuitenkin on, että noin 70 prosenttia henkirikoksen tekijöistä ja uhreista on päihtyneitä (siirryt toiseen palveluun). Siten yöllisessä elämässä riski väkivaltaan kasvaa. Järjestyksenvalvojien ja poliisien läsnäolo saattaa luoda turvallisuutta yöhön ja rauhoittaa tilannetta, mutta aina sekään ei riitä.

Helsingin poliisilaitoksen hälytys- ja valvontayksikössä työskentelevän ylikomisario Jari Taposen mukaan poliisi puuttuu tavallisena viikonloppuna muutamiin tappeluihin yökerhoissa tai niiden edustoilla.

– Yökerhot pystyvät hoitamaan tilanteet hyvin, tosin monet niistä eivät edes tule poliisin tietoon. Poliisi hoitaa yleensä ravintoloiden ulkopuoliset tappelut, joita syntyy usein ravintoloiden valomerkin jälkeen, Taponen sanoo.

Heinäkuun alussa tapahtuneessa pahoinpitelyssä poliisi sattui paikalle, koska partioita oli Kaivopuistossa jo valmiiksi.

Taposen mielestä yhteistyö poliisin ja yökerhojen välillä toimii vaihtelevasti.

– Jos ravintolalla on anniskelulupien kanssa haasteita, poliisia ei välttämättä kutsuta paikalle kovin herkästi. Ravintoloiden tulee puuttua matalalla kynnyksellä väkivaltaan ja siihen, että kukaan ei päihdy liikaa. Myös poliisille tulee ilmoittaa pahoinpitelyistä. Se herättää luottamusta ravintolan vastuulliseen ja säännösten mukaiseen toimintaan, Taponen toteaa.

Lisää aiheesta:

Yleisön vihjeet auttoivat, osa Kaivopuiston pahoinpitelyn epäillyistä tunnistettu – 20 kysymystä poliisille nuoren miehen kuolemaan johtaneista tapahtumista

Nuori mies kuoli ravintola Kaivohuoneen edustalla tapahtuneen pahoinpitelyn seurauksena – poliisi julkaisi kuvat joukkotappelun epäillyistä