Vähänkään oireilevat pitäisi testata, mutta ulkopaikkakuntalaisia käännytetään koronatesteistä – THL:n Salminen: Säästetään väärässä kohtaa ja se voi kostautua

Osassa kunnista on jätetty ulkopaikkakuntalaisia testaamatta ja lähetetty heidät kotikuntaansa koronatestiin. Katso videolta, miten testi otetaan.

koronavirus
Toimittaja Pekka Viinikka kävi koronatestissä, joka on epämiellyttävä, mutta nopea toimenpide
Toimittaja Pekka Viinikka kävi koronatestissä, joka on epämiellyttävä, mutta nopea toimenpide

Testaaminen ja jäljittäminen ovat avainasioita Suomen koronastrategiassa. Siitä huolimatta osa kunnista on jättänyt ulkopaikkakuntalaisia ja ulkomaalaisia testaamatta, ja lähettänyt nämä kotipaikkakunnalleen koronatestiin.

Esimerkiksi Rovaniemellä hoivakodissa vieraillut nuori henkilö oli hakeutunut oireiden vuoksi terveyskeskukseen koronatestiin, mutta näytteenotto ei onnistunut. Keskussairaalassa henkilöä kehotettiin hakeutumaan oman kuntansa terveyskeskukseen, jossa koronatesti lopulta otettiin.

Vastaavaa on esiintynyt muuallakin Suomessa, varsinkin viikonloppuisin. Viranomaisia ja infektioalan asiantuntijoita tämä huolestuttaa.

– Tässä säästetään väärässä kohtaa ja se voi kostautua. Ohje on, että testiin pääsisi mahdollisimman nopeasti, painottaa THL:n terveysturvallisuusosaston johtaja Mika Salminen.

Mika Salminen hallituksen tiedotustilaisuudessa Helsingissä.
Mika Salmisen mukaan nopea testaaminen on yksi tärkeimmistä Suomen strategian kulmakivistä koronapandemian toisen aallon ehkäisyssä.Tiina Jutila / Yle

Riski kasvaa moninkertaiseksi, jos oireinen henkilö passitetaan kotipaikkakunnalleen koronatestiin, sillä matkalla on useita mahdollisuuksia, joissa muut voivat altistua koronavirukselle.

Sairaanhoitopiireissä ensisijainen vastuu testaamisesta on kunnilla ja testiin täytyy päästä missä päin Suomea tahansa, kotipaikasta huolimatta.

– Yksittäisissä kunnissa on ollut tilanteita, joissa ei ole oltu ihan ajan tasalla, kun on ohjattu henkilö omalle paikkakunnalleen testiin. Lähtökohta on, että testeihin pitäisi päästä siellä, missä oireet ilmaantuvat, Lapin sairaanhoitopiirin infektioylilääkäri Markku Broas sanoo.

Broaksen mukaan koronaoireisen käännyttäminen voi lisätä tartuntariskiä senkin vuoksi, että henkilö ei yksinkertaisesti enää jaksa oireiden vuoksi mennä testiin.

Koronavirusnäyte pöydällä
Koronatestin tuloksen saa nykyisin nopeasti, jopa alle puolessa tunnissa, jos oireet ovat vakavat.Pasi Takkunen / Yle

Testit ilman kynnystä ja nopeasti, muuten riskit kasvavat moninkertaiseksi

Tampereella nuori henkilö oli hakeutunut viikonloppuna koronatestiin, mutta päivystävästä puhelimesta ilmoitettiin, että testiin ei pääse. Ohjeeksi annettiin, että hänen täytyy hakeutua Tampereen yliopistolliseen sairaalaan, ja sielläkin testi otetaan ainoastaan, jos on “pää kainalossa”.

– Tällaista kokemusta meillä ei pitäisi tulla. Jos on paikkakunnalla ja oireilee, niin kaupungin terveystoimen ohjeen mukaan ulkopaikkakuntalainen testataan kuten kaupungin omat asukkaat, kertoo Tampereen kaupungin hallintoylilääkäri Arto Lemmetty.

Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin apulaisylilääkäri Eeva Ruotsalainen painottaa, että testauskapasiteettia täytyy ylläpitää, jotta vältytään mahdolliselta toiselta aallolta.

– Jos ihmiset eivät hakeudu testeihin, eikä varotoimia pidetä, niin toisen aallon riski on erittäin, erittäin suuri. Testataan, ei matalalla kynnyksellä, vaan ilman kynnystä kaikki oireiset potilaat, Ruotsalainen toteaa.

Suomen koronastrategia on testaus, jäljittäminen, hoitaminen ja eristäminen. Testiin täytyisi päästä kaikkina viikonpäivinä, asuinpaikkakuntaan tai kansalaisuuteen katsomatta.

Ulkomaalaisten kohdalla olisi huomattava apu, jos he saisivat palvelua englanniksi puhelimessa tai kuntien sekä yksityisten palveluntuottajien verkkosivuilla. Haasteena on myös tavoitettavuus.

– Ulkomaalaiselle on varmasti kieliongelma löytää suomalaisilta verkkosivuilta paikat, missä pääsee koronatestiin ja silloin velvoite kaatuu majoituspaikoille, jossa pyritään auttamaan turistia, muistuttaa HUSin apulaisylilääkäri Ruotsalainen.

Eeva Ruotsalainen

Tapauksia, joissa ulkomaalainen tai ulkopaikkakuntalainen on jäänyt testaamatta löytyy ympäri Suomea. Esimerkiksi Inarissa ulkopaikkakuntalainen oli pyytänyt oireiden vuoksi koronatestiä, mutta häntä oli pyydetty palaamaan asiaan seuraavana päivänä. Tässä tapauksessa koronatesti oli jäänyt lopulta ottamatta.

THL: Nykyinen testikapasiteetti on koetuksella, jos epidemia pahenee syksyllä

Suomessa koronatestikapasiteetti on tällä hetkellä noin 13 000 koronatestiä päivässä ja noin 90 000 viikossa. Loppukesällä ja syksyllä kapasiteetin rajoja voidaan kolkutella, kun koulut alkavat, turisteja ilmaantuu mahdollisesti enemmän ja ihmiset palaavat työpaikoilleen.

Terveyden ja hyvinvointilaitoksella myönnetään, että epidemian pahentuessa syksyllä voi esiintyä ongelmia kapasiteetissa.

– Kapasiteetti riittää tällä hetkellä oikein hyvin. Kysymysmerkki on sitten, että riittääkö, jos epidemia tästä voimistuu, jota ei voi poissulkea. Silloin ehkä joudutaan tähän asiaan palaamaan, laskee THL:n terveysturvallisuusosaston johtaja Mika Salminen.

Koronan toinen aalto ei ole ainoa asia, joka viranomaisia huolestuttaa. Syksyn flunssa- ja influenssakausi kuormittaa huomattavasti laboratorioita ja testaustarve kasvaa niin sanottujen perinteistenkin virusten osalta.

Testaaminen on kaikille kallista, mutta lasku voi olla vieläkin suurempi

Koronatestaus on kallista. Esimerkiksi Lapin sairaanhoitopiirin alueella koronatestien kuukausikustannukset ovat nykyisellä testimäärällä noin 400 000-600 000 euroa kuukaudessa.

Yhteiskunnan sulkeminen tulisi kuitenkin vielä huomattavasti kalliimmaksi. Pelkästään harvaan asutussa Lapissa kustannukset olisivat viikossa jopa kymmeniä miljoonia euroja.

Elinkeinoelämän aiempien laskelmien mukaan pandemian kärjistymisen lasku olisi koko Suomessa noin 1,2 miljardia euroa viikossa, jos yhteiskunta jouduttaisiin jälleen sulkemaan.

– Laajassa tautitilanteessa rahan ohella on myös inhimillinen näkökulma. Kuolleisuus kasvaa ja terveydenhuollon kyky vastata tarpeisiin heikkenee, kun henkilökunta sairastuu, infektioylilääkäri Markku Broas sanoo.

Markku Broas
Markku Broas Kaisa Siren / Lehtikuva

HUSin apulaisylilääkäri Eeva Ruotsalainen puolestaan painottaa, että kaikilla olisi yhteinen tahtotila epidemian estämiseksi.

Kevään käsihygieniaa ja turvavälejä korostanut kampanja oli onnistunut, mutta syksyllä olisi paikallaan uusi kampanja. Siinä tulisi korostaa myös koronatesteihin hakeutumista ilman kynnystä ja nopeasti sillä paikkakunnalla, jossa oireet ilmaantuvat.

– Uusi kampanja olisi tärkeä, kun viimeisetkin rajoitustoimet puretaan Suomessa 1.8. mennessä. Selkeän viestin vieminen eteenpäin on tärkeää, Ruotsalainen sanoo.

31.7. klo 14.30 lisätty Tampereen terveystoimen kommentti, 31.7. klo 14.38 korjattu noin 90 000 testiä viikossa.

Keskustele aiheesta 1.8. kello 23:een asti.

Lue myös:

Epidemiatilanne Suomessa yhä vakaa - STM: Uusien koronatartuntojen määrä miltei ennallaan

Suomi aloittaa maahan saapuvien lentomatkustajien koronavirustestaukset lähipäivinä – tauti aiotaan pysäyttää myös Helsingin satamissa

Koronatestien määrä jopa viisinkertaistunut viime kuusta – nyt pohditaan, riittääkö testauskapasiteetti enää syksyllä

Uusimmat tiedot koronaviruksesta

Tilaa uutiset koronaviruksesta

Saat Ylen tärkeimmät koronavirusuutiset sähköpostiisi kerran päivässä.

Siirry tilaamaan

Luotettavia koronauutisia nopeasti suoraan puhelimeesi

Lataa Yle.fi-sovellus