1. yle.fi
  2. Uutiset
  3. natsi-Saksa

Metsässä 42 kätkettyä sirpalesuojaa ja mielissä vaiettuja sodanaikaisia ihmissuhteita – saksalaisten aika Porissa avataan vihdoin tutkimalla

Tutkimushanke Feldluftpark Pori selvittää saksalaisten kaupunkiin jättämiä jälkiä.

Arkeologi Teemu Väisänen metsän siimeksessä entisen asevaraston perustuksilla

Syyskuun 15. päivä vuonna 1944 on jäänyt Porin historiaan Porin pamauksen päivänä.

Saksan ilmavoimien joukko-osasto oli edellisenä päivän lähtenyt kaupungista ja seuraavana päivänä jysähti. Ajastetut räjähteet tuhosivat lentokentän kiitoradat ja ympäristön rakennuksia. Ikkunoita meni säpäleiksi kilometrien päässä lentokentältä.

Kukaan ei loukkaantunut, sillä lähtökuopissa olleet saksalaiset olivat etukäteen kertoneet lentokentän alueen olevan miinoitettu. Yli kolme vuotta kestänyt porilaisten ja saksalaisten yhteiselo oli päättynyt näyttävästi.

Vaiettu aihe

Porin pamaus oli pitkään ainoa asia, jonka kautta porilaiset saksalaisten aikaa muistelivat. Siitäkin huolimatta, että parhaimmillaan pienehkössä rannikkokaupungissa vaikutti jopa 3 000 saksalaissotilasta. He majailivat Porin lentokentällä toimineessa Saksan ilmavoimien kenttälentovarikko Feldluftpark Porissa.

Suomen ja Saksan sotilaallisen yhteistyön taustoja ja käytännön toimia on tutkittu hyvinkin tarkkaan. Siviiliväestön ja saksalaissotilaiden kanssakäyminen on jäänyt vähemmälle huomiolle. Saksalaisten aika esimerkiksi Porissa on ollut erittäin arka aihe etenkin sodan jälkimainingeissa.

– Porillakin on ollut hieman menneisyyttä teollisena, vasemmistolaisena kaupunkina. Suomalaisten ja saksalaisten aseveljeys on ollut muutenkin Suomessa aihe, josta ei ole paljon sodan jälkeen puhuttu, kertoo arkeologi Teemu Väisänen.

Mikä aiheesta tekee niin aran?

– Tähän liittyy varmasti sellaisia kysymyksiä, että ollaan oltu ystäviä saksalaisten kanssa. Sitten sodan jälkeen on pohdittu, ollaanko osallisia saksalaisten tekoihin Keski-Euroopassa ja itärintamalla, Väisänen arvioi.

Tutkimushanke käynnistymässä

Nyt 2020-luvulla sota-ajan tapahtumista aiotaan vihdoinkin puhua. Sitä varten on perustettu tutkimushanke Feldluftpark Pori, joka selvittää saksalaisten Poriin jättämiä jälkiä.

Teemu Väisänen on tutkijana hankkeessa, joka toteutetaan yhteistyössä Satakunnan museon kanssa. Monivuotinen hanke on vasta alkutekijöissä.

– Tavoitteena on tutkia monitieteellisesti sota-ajan Porin lentokenttää, suorittaa arkeologisia kaivauksia ja tehdä arkistotutkimusta. Aikomus on myös haastatella henkilöitä, jotka vielä muistavat sota-ajasta tai jotka ovat kuulleet kertomuksia vaikka omilta vanhemmiltaan, kertoo Väisänen.

Tässä vaiheessa kaikki kertomukset Porin sota-aikaan, lentokenttään ja saksalaisiin liittyen kiinnostavat tutkija Teemu Väisästä. Kuva: Jari Pelkonen / Yle

Saksan kieli yleistyi

Kolmella tuhannella saksalaissotilaalla oli eittämättä vaikutusta porilaiseen katukuvaan.

– Monet kertovat saksalaisten univormuista, jotka vilahtelivat katukuvassa. Muistetaan saappaiden kolke. Monilla on omakohtaisia kokemuksia saksalaisista joko ohimennen tai kasvotusten, Väisänen sanoo.

Monet muistelevat, että opettelivat saksaa itsekin pystyäkseen sanomaan edes kiitos ja hei.

Teemu Väisänen

Feldluftpark itsessään oli ulkopuolisilta suljettu, mutta siellä työskenteli jonkin verran suomalaista työvoimaa.

Saksalaisten läsnäolo tuli porilaisille tutuksi lähinnä lentokentän kasvaneen melun ja saksan kielen yleistymisen myötä.

– Nuoret miehet lähtivät mielellään iltaisin ja viikonloppuisin kaupungille viettämään aikaa. Monet muistelevat, että opettelivat saksaa itsekin pystyäkseen sanomaan edes kiitos ja hei.

Tiilirakennuksen peltiovesta löytyi mielenkiintoinen päiväys vuodelta 1941. Kuva: Jari Pelkonen / Yle

Suomen ja Saksan suhteisiin sota-aikana perehtynyt historioitsija Markku Jokisipilä sanoo, että suomalaiset pitivät tarkasti huolen siitä, että täällä ei käyttäydytä kuin miehitetyissä maissa.

– Se oli huomattavasti tasavertaisempaa. Se saksalaisuus, mikä Suomessa näyttäytyi, oli hyvin toisenlaista kuin Belgiassa tai Ranskassa – Itä-Euroopasta puhumattakaan.

Jälkeläiset jäivät

Porin tutkimushankkeessa on tarkoitus perehtyä muun muassa saksalaisten ja suomalaisten välisiin ihmissuhteisiin sodan varjossa.

Saksalaissotilaiden Poriin jättämien jälkeläisten määrästä ei ole tutkimustietoa, mutta heitä tiedetään olevan.

Sotien jälkeen omasta saksalaisisästä ei kannattanut juuri puhua tai siitä joutui kuulemaan koulussa, jopa opettajien toimesta.

Monet kertovat saksalaisten univormuista, jotka vilahtelivat katukuvassa. Muistetaan saappaiden kolke.

Teemu Väisänen

Teemu Väisäsen mukaan tabu on osin jo rauennut. Silti osa haastateltavista lähestyy aihetta edelleen varoen.

–Toisaalta monille on helpotus, kun vuosikymmenien jälkeen asiasta voi keskustella ja kertoa kokemuksia.

Markku Jokisipilä nostaa esiin Marianne Junilan väitöskirjassaan tekemän huomion.

– Monta sataa lasta jäi Rovaniemelle ja Lappiin saksalaisten seurauksena. Haluaisin, että tutkimusta tehtäisiin tällaisesta inhimillisestä kanssakäymisestä, jota vuosina 1941-44 tapahtui.

Suomalaiset hyötyivät rahallisesti

Paikallisten ja saksalaisten suhteiden lisäksi luvassa on myös lisätutkimusta saksalaisten taloudellisesta vaikutuksesta sijaintipaikalleen.

Palveluntarve kasvoi merkittävästi, kun kolme tuhatta miestä asteli kaupunkiin ja kaikki halusivat iltaisin syömistä ja juomista.

Teemu Väisänen

Olemassa olevien kuittien perusteella voidaan päätellä, että saksalaisten rahat olivat merkittävä asia myös Porissa.

– Suomalaismiehet olivat rintamalla ja saksalaiset paikkasivat tätä puutetta. Palveluntarve kasvoi merkittävästi, kun kolme tuhatta miestä asteli kaupunkiin ja kaikki halusivat iltaisin syömistä ja juomista, Teemu Väisänen sanoo.

– Niin Porissa kuin Rovaniemellä, suomalaiset suorastaan hyötyivät tilanteesta rahallisesti. Saksalaisilla oli resursseja, tarvetta saada näitä palveluita suomalaisilta ja he olivat valmiita niistä maksamaan, jatkaa Markku Jokisipilä.

Tämä loppui kuin seinään, kun saksalaiset ajettiin pois osana Suomen ja Neuvostoliiton välistä rauhansopimusta. Suhteet katkaistiin kertaheitolla.

– Kun puhutaan ihmissuhteista, joita saksalaisten kanssa muodostui, niin olihan se yhtäkkinen muutos järkyttävä myös yksilön tasolla, Väisänen tarkentaa.

Parakkeja ja sirpalesuojia

Porin metsä lentokentän ja Satasairaalan läheisyydessä kätkee monenmoista rakennelmaa, joista paikalliset eivät tiedä.

Metsässä on esimerkiksi 42 sirpalesuojaa, joita käytettiin lentokoneiden piilottamiseen. Sen lisäksi on löydetty erilaisia parakkeja, jotka ovat jääneet pitkälti maankäytön alle.

Löydetty lentokoneiden aseiden kohdistusammuntapaikka on ainutlaatuinen löytö niin Suomen kuin Euroopan mittakaavassa. Vaikka on kyse merkittävästä löydöstä, sen huono kunto viestii, ettei paikan suojeluun ole ollut kiinnostusta.

Yhteensä alueella on ollut 300 rakennelmaa, pääasiassa nykyisen sairaalan ympäristössä. Nelisenkymmentä näistä tuhottiin Porin pamauksen aikana.

Metsän siimeksessä seisoo pieni tiilirakennus, jonka sodanaikaisesta käyttötarkoituksesta ei ole tarkkaa tietoa. Kuva: Jari Pelkonen / Yle

Hankkeessa aiotaan selvittää, mitä kaikkea rakennuksille on tapahtunut ja mitä niistä on vielä jäljellä maan alla.

Rakennusprojekti oli massiivinen paitsi saksalaisille, myös venäläisille sotavangeille.

Sotavangit eivät näkyneet Porin katukuvassa, vaikka porilaisilla oli heihin yhteyksiä. Heille toimitettiin ruokaa ja myös veitsiä ruokapakettien kätköissä. Se ei ollut sallittua ja siksi saksalaiset kiristivät turvatoimia.

Nykyään Porin metsä on suosittua ulkoilumaastoa. Rakennelmat sen uumenissa on onnistuttu kätkemään hyvin katseilta.

Uutta tietoa odotettavissa

Feldluftpark Pori -hanke jatkuu arkistotutkimuksella, arkeologisilla kaivauksilla ja talven aikana toteutettavilla haastatteluilla. Teemu Väisänen toivoo, että tutkimuksia päästään tekemään myös Saksassa.

Uutta tietoa on odotettavissa paljon: tietoa aiemmin kerätty varsin niukalti ja vain pelkästään Kansallismuseon arkistossa on paljon kuitteja ja asiakirjoja läpikäymättä.

Markku Jokisipilä toivoo tutkimuksen leviävän kansainväliseksi.

– Saisimme sävyjä siihen, että Saksan armeija pystyi halutessaan käyttäytymään sivistyneesti. Saksalaisten taloudellista ja sosiaalista vaikutusta voisi tutkia.

Teemu Väisänen seisoo 15x7 metriä suuren betonilaatan päällä. Se toimi jatkosodan aikana ammusvaraston lattiana. Kuva: Jari Pelkonen / Yle

Opiskelijat mukaan kaivauksiin

Tietoa saksalaisajasta jaetaan jatkossa ahkerasti myös porilaiskouluissa.

Porin suomalaisen yhteislyseon lukio aloittaa syksyllä lukiolaiskaivaukset, jossa opiskelijat osallistuvat kenttätyöhön ja kaivauksiin.

– Tämä sukupolvi on ehkä ensimmäisiä, joilla ei ole mitään henkilökohtaista linkkiä sotahistoriaan, tarkentaa arkeologi Teemu Väisänen.

Hän toivoo, että tämän myötä nuoret ajattelevat sotaa muutenkin kuin rintamataisteluiden kautta. Sota vaikutti paljon myös kotirintaman oloihin, vaikka taisteluja käytiin Porista katsoen kaukana idässä.