1. yle.fi
  2. Uutiset

Etätyö on monen toive, mutta useat jäävät ilman toimivaa nettiä – Etätyökonkari: Työpaikka on Rovaniemellä, mutta yhtä hyvin se voisi olla Turussa tai Barcelonassa

Onko laajakaista perusoikeus vai luksusta? Tänäkin kesänä valokuituverkkoa rakennetaan ympäri Suomen, mutta suuri joukko jää vielä kiinteiden yhteyksien ulkopuolelle.

Valokuituverkot
Janne Okkonen tekee Rovaniemen työpaikan työt Tervolasta ja Helsingistä
Janne Okkonen tekee Rovaniemen työpaikan työt Tervolasta ja Helsingistä

Janne Okkonen on asettunut työkoneensa kanssa keittiön pöydän ääreen Tervolassa. Okkonen on tehnyt etätöitä vuodesta 2012, mutta vasta keväästä asti kokoaikaisesti.

Okkonen toimii projektipäällikkönä Lapin sairaanhoitopiirin tietohallinnossa ja suunnittelee rakentavansa kotiin erillisen työhuoneen.

Tällä hetkellä Okkonen viettää osan ajasta naisystävänsä luona Helsingissä, joten etätyö on ollut elinehto nykyisessä elämäntilanteessa, ja tärkeä kriteeri työpaikkaa valitessa. Aloittaessaan hän oli Lapin sairaanhoitopiirin ensimmäinen etätyöntekijä.

Muistissa on vielä hyvin aika, jolloin Tervolan kodissa oltiin 3G-verkon varassa.

Janne Okkonen etätöissä kotonaan Tervolan Paakkolassa
Kyösti Vaara / Yle

– Varsinkin talvella oli haasteellista, kun asun vaarojen välissä ja oli paljon lunta. Esimerkiksi videokokouksessa ei ollut mitään takeita, että pääsi osallistumaan.

Helsingissä yhteydet toimivat hyvin ja Tervolan kotiinsa Okkonen sai kiinteän laajakaistan, kun kunta rakensi valokuituverkon neljä vuotta sitten.

Okkosen tapauksessa kunta oli aktiivinen toimija laajakaistahankkeessa, mutta käytännöt ja rahoitusmallit ovat Suomessa kirjavia.

Laajakaistarakentamisen pirstaleisuus

Operaattoreiden markkinaehtoinen rakentaminen tapahtuu yleensä vain siellä, missä asuminen on tiivistä ja vedettävän kaapelin välimatkat lyhyitä. Verkon rakentajina voivat toimia myös kaupungit ja kunnat.

Pienissä kunnissa ja kylissä tällaista taloudellista mahdollisuutta ei kuitenkaan usein ole. Silloin toteuttajana toimii yleisimmin paikallinen osuuskunta tai kyläyhdistys, joka anoo hankkeelleen valtiollista tai EU-tukea (siirryt toiseen palveluun).

Tuen saaminen ei ole itsestäänselvää, vaan vaatii laajakaistaan liittyviltä omarahoitusosuuden, joka usein tällaisissa tapauksissa katetaan kyläläisten talkootyönä.

Esimerkiksi Keminmaan Itä-ja Länsikosken kylissä valokuitua on toivottu jo vuosia. Edellisellä kerralla tukirahat jäivät saamatta, mutta tänä vuonna onnisti ja rakennustyöt ovat siinä vaiheessa, että kuitu on jo kaivettu maahan ja seuraavaksi on edessä yhteyksien kytkeminen taloihin.

Keminmaalainen Tuula Eilittä iloitsee kotipihallaan loppukesästä valmistuvaa kuituverkkotyömaata
Keminmaalaisella Tuula Eilittällä on hymy herkässä, kun kylään viimein saadaan valokuituyhteys.Kyösti Vaara / Yle

– Me olemme Keminmaan kunnan ensimmäinen kylä, jolla on valokuituyhteys, hankkeen parissa alusta asti touhunnut keminmaalainen kyläaktiivi Tuula Eilittä sanoo.

Koronakevät lisäsi kyläläisten kiinnostusta ja loppumetreillä mukaan tuli vielä neljä uutta liittyjää. Valokuitu vedetään alueella lähes neljäänkymmeneen talouteen.

Vastaavissa hankkeissa kyläläisten aktiivisuus on tärkeää paitsi talkootyön ja omarahoitusosuuden vuoksi, myös siksi, että tukirahoja jaettaessa talkoot katsotaan aluetta aktivoivaksi ja yhdistäväksi tekijäksi, joka voi helpottaa tuen saamista.

Eilittän mukaan toimivat verkkoyhteydet ovat syrjässä sijaitsevan kylän tulevaisuuden kannalta erittäin tärkeät.

– Tällaisen haja-asutusalueen elävänä säilyminen edellyttää yhteyksiä ja mahdollisuuksia. Pankissa emme juurikaan enää käy, ja verohallinnot ja muut palvelut ovat verkossa.

Valmisteilla oleva laajakaistalaki saa kritiikkiä

Suomessa laajakaistarakentamiseen on saanut valtiontukea vuodesta 2010. Valmisteilla olevan laajakaistalain (siirryt toiseen palveluun) maksukriteerien muutokset aiheuttavat huolta Lapin kaltaisilla harvaan asutuilla alueilla.

Ensi vuoden budjettia moititaan niin ikään riittämättömäksi. Koko Suomen laajakaistarakentamiseen on luvassa viisi miljoonaa euroa.

– Voi sanoa vähän kärjistäen, että se on vitsi. Esimerkiksi Inarin kunnan verkon rakentaminen maksaa sen verran, jos se kokonaisuudessaan rakennettaisiin. Kaksi nollaa perään kuulostaisi realistisemmalta ja toivomme, että valtio aidosti panostaisi tähän, Lapin liiton maakuntajohtaja Mika Riipi sanoo.

Lapin liiton maakuntajohtaja Mika Riipi Rovaniemen Koskenrannassa
Mika Riipin mielestä laajakaistarakentaminen ei kuulu kunnille, vaan valtiolle.Antti Mikkola / Yle

Riipi ehdottaa toiseksi maksuväyläksi EU:n tulevassa ohjelmakaudessa Pohjois- ja Itä-Suomelle korvamerkittyä yli 400 miljoonan euron tukipakettia.

– Tämä olisi koronaelvytystä parhaimmillaan. Se mahdollistaisi uutta yrittäjyyttä, paikkariippumattoman työskentelyn ja paljon sellaista, joka on uutta normaalia, johon meidän pitäisi yhdessä kansallisesti mennä.

Riipin mielestä laajakaistarakentamisessa kuntien omarahoitusosuudesta tulisi luopua kokonaan.

– Yksittäisen kunnan rooli ei minun mielestä ole rahoittaa tällaisia investointeja, vaan kyllä kunnat vastaavat paikallisesta toiminnasta, peruspalveluista ja infrasta pitäisi taas vastata valtion.

Korona jättää pysyvän jäljen työelämään

Tulevaisuudentutkija Ilkka Halavan mukaan korona-ajan voi nähdä harjoituksena, jossa päästään testaamaan millä tavalla yhteiskunta toimii, kun sen päätoimintatapa on digitaalinen.

Halava uskoo, että 2030-luvulla esimerkiksi opiskelun pääpaino on verkko-opinnoissa ja siihen on lisänä kasvokkain saatavaa lähiopetusta. Työelämäkin muuttuu.

Vaikka koronakevään jälkeen noin puolet työväestöstä on ollut etätöissä, Halava uskoo ettei se vielä jää pysyväksi käytännöksi ainakaan kaikkien osalta. Merkkejä tulevaisuuden trendeistä on kuitenkin jo havaittavissa.

Tulevaisuustutkija ja yritysvalmentaja Ilkka Halava, Kauklahti, Espoo, 7.4.2020.
Ilkka Halava uskoo tulevaisuuden verkkoyhteyksien koostuvan valokuidun ja satelliittipohjaisten yhteyksien yhdistelmästä.Jari Kovalainen / Yle

– Meillä on valtava määrä yrityksiä, siis todella suuria globaaleja yrityksiä, jotka ovat tehneet päätöksen siitä, että valtaosa työstä tapahtuukin kotoa käsin ja vain murto-osa nykyisestä työvoimasta tulee palaamaan takaisin työpaikalle.

Halavan mielestä nopeat ja vakaat yhteydet ovat elinehto alueilla, jotka halutaan pitää asuttuina. Katvealueet saataisiin hänen mukaansa nopean ja vakaan verkon piiriin kuluvan vuosikymmenen aikana. Hyväksi yhdistelmäksi hän näkee valokuiturakentamisen lisäksi tulevaisuuden satelliittipohjaiset verkkoyhteydet.

– 2020-luvun puolivälin paikkeilla eletään aikaa, jolloin satelliittipohjaiset verkkoyhteydet alkaa kilpailla laajakaistan kanssa. Kun puhutaan Suomesta ja muista alueista, joissa asutus on kohtuullisen harvaa, niin nämä ovat nimenomaan niitä alueita, jotka voittavat huomattavasti, kun kilpailu ja tarjonta täydentyy.

Laajakaista - perusoikeus vai luksusta?

Etätyökonkarin Janne Okkosen mielestä laajakaistarakentamista tulisi muuttaa haja-asutusalueita tukevampaan suuntaan.

– Ei julkinen infra voi olla minkään talkootyön takana. Pitäisi lähteä siitä, että kuten vesiverkostot, sähköverkot kuin tiestö, niin myöskin tietoliikenneverkot on yhteiskunnan rakentamia ja toteuttamia. Ne ovat peruspalveluita.

Okkonen arvostaa maalla asumista. Tietotekniikan parissa työskentelevänä hän tietää, kuinka tärkeä vakaa yhteys on. Hänen mielestään kiinteä laajakaista on tulevaisuudessa valtti, jos haja-asutusalueella haluaa myydä talonsa.

– Ne uudet ostajat voivat olla nuoria, jotka tekevät töitä kauaskin, mutta haluavat asua maalla. Valokuituyhteys saattaa olla silloin se tarvittu juttu.

Janne Okkonen etätöissä kotonaan Tervolan Paakkolassa
Janne Okkonen arvostaa paikkariippumatonta työntekoa, mutta muistuttaa työyhteisön tuen tärkeydestä myös etätöissä.Kyösti Vaara / Yle

Okkonen mainitsee myös verotukselliset ja ympäristöasiat: etätöiden mahdollistuessa yhä useammalle työmatka-ajot jäisivät vähemmälle. Suurella osalla suomalaisista työmatka on pitkä ja näin ollen työntekijä säästäisi polttoainekustannuksissa, valtio kilometrikorvauksissa ja valtava määrä polttomoottorikäyttöisellä ajoneuvolla päästeltyjä kilometrejä jäisi ajamatta.

– Voi olla aika iso määrä vuodessa, minkä verran jää mullakin päästöjä tupruttelematta, kun en aja joka päivä 170 kilometrin työmatkaani. Työpaikkani on Rovaniemellä, mutta yhtä hyvin se voisi olla Turussa, Tampereella tai vaikka Barcelonassa.

Okkonen kertoo suuntaavansa työpäivän jälkeen kohti etelää. Seuraavan työpäivän hän aloittaa toisessa kodissaan Helsingissä.

Lue myös:

Pääsisipä jo konttorin kahvikoneelle – Ylen kysely: Suurin osa haluaa palata etätöistä työpaikoille, mutta etätyöt ovat tulleet jäädäkseen

Etätyösuositus kumotaan viikonloppuna – Selvitimme 10 työnantajalta, onko aika palata töihin vai jatketaanko joustavaa työntekoa

Lue seuraavaksi