1. yle.fi
  2. Uutiset
  3. työelämä

Ennen flunssaisuus työpaikalla oli arkea, kunnes yskimisestäkin tuli pelottavaa: Tutkijan mukaan räkäisenä työskennellään kuitenkin myös tulevaisuudessa

Muuttaako korona tapojamme tulla töihin "pienessä köhässä"? Asiantuntijat ovat epäileväisiä.

työelämä
Nainen niistää nenäliinaan.
Jopa yskimisestä julkisessa paikassa on tullut kevään mittaan sosiaalisesti tuomittava teko, mutta jatkuuko ajattelumalli työpaikoilla myös tulevaisuudessa?Henrietta Hassinen / Yle

Noin viikko sitten moni siirtyi takaisin työpaikalle, kun hallituksen etätyösuositus päättyi.

Ennen sorvin ääreen on raahauduttu kovemmassakin flunssassa, nyt yskivä työkaveri herättää vähintäänkin epäilyjä.

Terveyssosiologian professorin Piia Jallinojan mukaan työskentely niin sanotusti "pää kainalossa" juontaa juurensa protestanttisesta työetiikasta. Kunnon kansalainen tekee velvollisuutensa, eikä turhasta valiteta.

Mutta voisiko pandemia muuttaa yleistä suhtautumista sairaana työskentelyyn?

Terveyskäyttäytymistä Tampereen yliopistossa tutkinut Jallinoja on epäileväinen.

– Voi olla, että jatkossa on yleisesti hyväksytympää olla pienemmistäkin oireista etätöissä, mutta protestanttista työmoraalia ja pinnistelyä korona ei tule poistamaan.

Pandemia on kuitenkin tuonut esiin sairaana puurtamisen kielteiset seuraukset.

– Nyt ihmisten täytyy tasapainoilla sen välillä, onko oma velvollisuus työntekijänä tärkeämpi kuin se, että suojaa kanssaihmisiä taudilta, Jallinoja toteaa.

Kipeänä työskentelevät eivät halua jättää kollegoitaan pulaan

Työlääketieteen erikoislääkärin Kari-Pekka Martimon mukaan suomalaisten työskentelyä sairaana on tutkittu paljon.

– Flunssaisena työskentelemiseen vaikuttavat muun muassa se, ettei halua jättää työkavereita, asiakkaita tai pomoa pulaan. Esimerkkinä tästä ovat muun muassa lääkärit ja opettajat.

Ilmiö vaihtelee kuitenkin aloittain.

Lähes joka viides vuorotyöläinen kertoi kesäkuussa julkaistussa kyselyssä menneensä kipeänä töihin myös koronavirusepidemian aikana. Sairaudella tarkoitettiin tässä tapauksessa lyhytaikasta poissaoloa vaativia tauteja, kuten esimerkiksi flunssaa tai vatsatautia.

"Tässä on kuitenkin se riski, että ajaudutaan ojasta allikkoon ja töitä painetaan edelleen kipeänä kotoa käsin. Koronakriisi on pohdinnan paikka työyhteisöissä, jossa voitaisiin miettiä näitä kysymyksiä:"

Sosiologian yliopistolehtori Pasi Pyöriä, Tampereen yliopisto

Kipeänä työskenneltiin muun muassa sijaispuutteen tai ansiomenetyksen vuoksi. Vastaajat työskentelivät esimerkiksi vähittäiskaupan alalla, elintarviketeollisuudessa, kuljetus- ja logistiikka-alalla, terveydenhuollossa ja hotelli- ja majoitusalalla.

Vuorotyöläisten arki 2020 (siirryt toiseen palveluun) -kyselyyn vastasi Suomesta 600 täysi-ikäistä, jotka kokevat itsensä vuorotyöläisiksi. Kyselyn teetti työvoimanhallintasovellus Quinyx.

Pandemia ei tule tulevaisuudessa vähentämään kipeänä työskentelyä

Kuumeetonta flunssaa ei ole aiemmin pidetty työnteon esteenä, sillä tautia on pidetty huonosti tarttuvana. Tästäkin on kuitenkin monia näkemyksiä.

Esimerkiksi kansanterveystieteen professori Jouni Jaakkola on aiemmin kertonut mallista, jossa hän rohkaisee oman yksikkönsä työntekijöitä jäämään pois työpaikalta heti ensimmäisten flunssaoireiden ilmaantuessa.

Käytäntöä Jaakkola perusteli taudin nopeammalla paranemisella ja terveydenhuollon vähemmällä kuormituksella.

– Suomalaiset ovat tunnetusti tunnollista kansaa ja töihin mennään yleisesti pienessä lenssussa. Tiedämme kuitenkin kausi-influenssankin tarttuvan helposti. Olisi koko työyhteisön etu, että sairaana jäätäisiin kotiin, sanoo sosiologian yliopistolehtori Pasi Pyöriä Tampereen yliopistosta.

Yle uutisoi maaliskuussa kyselystä, jonka mukaan moni raahautuu töihin puolikuntoisena huonon omatunnon vuoksi.

Monet vastaajat kertoivat kulttuurista, jossa töitä painamista sairaana jopa ihannoidaan.

Useilla aloilla etätyömahdollisuus vähentää konttorissa pärskimistä.

– Tässä on kuitenkin se riski, että ajaudutaan ojasta allikkoon ja töitä painetaan edelleen kipeänä kotoa käsin. Koronakriisi on pohdinnan paikka työyhteisöissä, jossa voitaisiin miettiä näitä kysymyksiä, Pyöriä kertoo.

Voitaisiinko Suomessakin siirtyä jatkossa aasialaistyyppiseen malliin?

Koronan myötä suuri osa maailman maista on ottanut käyttöön joko maskisuosituksia tai -pakkoja.

Maailman terveysjärjestö WHO on antanut myös suosituksen maskin käytöstä julkisilla paikoilla, Suomessa niiden tehosta on kiistelty aimo tovi.

Aasiassa maskeja on käytetty taudeilta suojautumiseen jo pitkään. Ensin niillä suojauduttiin ilmansaasteita vastaan, nyt maskeista on tullut kohtelias väline suojata esimerkiksi metron kanssamatkustaja kausi-influenssalta.

Myös THL aikoo suosittaa Suomeen maskisuositusta julkisiin tiloihin ja joukkoliikenteeseen.

– Aiemminkin flunssassa ollaan pyritty olemaan kättelemättä ja pysytty kauempana. Jatkossa voitaisiin mahdollisesti hyödyntää nenä- ja suusuojusta ja huolehdittaisiin hygieniasta nykyisten ohjeiden mukaan, erikoislääkäri Martimo pohtii.

"Nopeasti käyttäytymisessä palataan vanhaan. Keväällä ensin varoitettiin vaarasta ja kaikki pelästyivät sekä jäivät kotiin. Sitten huomataankin, ettei saanutkaan koronaa, eikä ei tunne ketään sairastunutta, mikä on johtanut ohjeiden seuraamisen löystymiseen."

Terveyssosiologian professori Piia Jallinoja, Tampereen yliopisto

Professori Jallinojan mukaan aasialaistyyppiseen normaaliin on vielä matkaa. Pandemia voisi silti Jallinojan mielestä muuttaa normaaliksi koettuja käyttäytymismalleja – esimerkiksi kättelyä.

– Työpaikoilla on erinäisiä kohtaamisia helpottavia tapoja, kuten uusien tuttavuuksien kättely. Juuri nyt emme kuitenkaan tiedä automaattisesti, onko kohtaamamme ihminen kättelijä vai kyynärpäällä tervehtijä.

Pandemia on pakottanut ihmisiä suuntamaan huomiotaan omasta terveydestään myös kanssaihmisiin. Ajattelun jatkumisesta ei ole takuita.

Jallinoja nostaa esiin viime aikaisen uutisoinnin varovaisuuden löystymisestä. Kauppakeskuksissa ei käytetä käsidesiä, yöelämässä ja risteilylaivoilla "parveillaan".

– Nopeasti käyttäytymisessä palataan vanhaan. Keväällä ensin varoitettiin vaarasta ja kaikki pelästyivät sekä jäivät kotiin. Sitten huomataankin, ettei saanutkaan koronaa, eikä ei tunne ketään sairastunutta, mikä on johtanut ohjeiden seuraamisen löystymiseen. Näin ollen en usko pandemialla olevan suuria vaikutuksia flunssassa työskentelyyn vielä vuosienkin kuluttua, hän sanoo.

Oletko käynyt flunssaisena töissä? Aiheesta voi keskustella 12.8 klo 23:een saakka.

Lue lisää:

Onko sinua "kytätty"? Yskäisystä julkisella paikalla on tullut paheksuttava teko, mutta tutkijan mukaan syyllistämisessä on myös hyviä puolia

Syyllisyyden tunne saa raahautumaan kipeänä töihin, vaikka oikeasti moni haluaisi jäädä peiton alle

Lue seuraavaksi