Tallinna-tunneli jäissä: Suomen liikenne- ja viestintäministeriö kiistää virolaisministerin puheet valtiovetoisesta tunnelihankkeesta

Viron julkishallintoministeri Jaak Aab tyrmää liikemies Peter Vesterbackan Tallinna-tunnelin, mutta kertoo tukevansa valtioiden välistä hanketta.

Tallinna-tunneli
juna tunnelissa
Peter Vesterbackan luotsaaman FinEst Bay Arena Helsinki -hankkeen havainnekuva.FinEst Bay Area Helsinki

Suomen ja Viron välille suunnitteilla olevan Tallinna-tunnelin rakentaminen saa jälleen uusia käänteitä.

Viron julkishallintoministeri Jaak Aab aikoo ehdottaa maan hallitukselle (Ärileht) (siirryt toiseen palveluun), ettei se aloita liikemies Peter Vesterbackan vetämän tunneliyhtiön Finest Bay Area Developmentin Tallinna-tunnelihankkeen suunnittelua.

Aab kertoo sen sijaan tukevansa hanketta, jonka takana ovat Viron ja Suomen julkiset viranomaiset. Asiasta Suomessa kertoi ensimmäisenä Taloussanomat (siirryt toiseen palveluun).

Suomen liikenne- ja viestintäministeriön ylijohtaja Sabina Lindström toteaa Ylelle, että Suomessa ei ole sellaista edes vireillä.

– Julkisrahoitteista hanketta ei ole tällä hetkellä vireillä, Lindström sanoo.

Viron julkishallintoministeri Jaak Aab kertoo Ärileht talouslehden haastattelussa, että rajat ylittävän yhteyden luominen on mahdollista vain kahden maan välisellä yhteishankkeella ja kummankin maan yhteisestä tahdosta.

Aabin mukaan Vesterbackan hankkeesta on löytynyt puutteita. Ministerin mukaan tunnelihankkeen turvallisuuspuoli on jäänyt hyvin epäselväksi. Hakemuksessa esitetyt matkustaja- ja rahtimäärät Aab näkee liian optimistisina.

Ylijohtaja: Suomessa ei ole vireillä kilpailevaa hanketta

Liikenne- ja viestintäministeriön johtajan Sabina Lindströmin mukaan virolaisministeri tarkoittanee valtioiden välisellä hankkeella virkamiesten parisen vuotta sitten tekemää esiselvitystä.

Suomen ja Viron liikenneministeriöt, Suomen väylävirasto, Helsingin ja Tallinnan kaupungit sekä Uudenmaan liitto tekivät parisen vuotta sitten tunnelia koskevan esiselvityksen.

Lindströmin mukaan tuolloin johtopäätös oli, että tunnelihanke on mielenkiintoinen, mutta ei ajankohtainen.

– Tämän jälkeen viranomaispuolella asian kanssa ei ole edetty millään tavalla, Lindström sanoo.

Hänen mukaansa Suomessa ei siis ole vireillä tunneliyhtiö Finest Bay Area Developmentin Tallinna-tunnelihankkeen kanssa kilpailevaa projektia.

Lindströmin mukaan aiempien hallitusten aikana maiden välisissä keskusteluissa on todettu, että valtioiden olisi tärkeää olla jollakin tavalla hankkeessa mukana. Tunneli on kuitenkin suuri ja kallis, joten se voisi mahdollisesti olla yksityisen ja julkisen sektorin yhteishanke.

– Suomen nykyinen hallitus ei ole antanut linjausta tunnelihankkeesta, Lindström toteaa.

Tunneliyhtiö: OIemme toimittaneet kattavat dokumentit

Finest Bay Area Developmentin tunnelihankkeen johtajan Kustaa Valtosen mukaan virolaisministerin ulostulo yllätti täysin.

– Tavanomaisempi tapa olisi, että ministeri kertoo ensin näkemyksensä kahdenvälisissä keskusteluissa meille ja neuvottelee kanssamme ja pitää sitten tiedotustilaisuuden.

Valtonen hämmästelee sitä, että ministeri Aab ei usko Finest Bay Area Developmentin toimittamia dokumentteja, mutta kannattaa hanketta, jota ei edes ole.

Tunneliyhtiö kertoo toimittaneensa kattavat selvitykset hankkeen turvallisuudesta ja kannattavuudesta Viron valtiolle

– Mihin perustuu näkemys, että julkinen hanke on kannattavampi, Valtonen ihmettelee.

Tunnelin rakentaminen työllistäisi 30 000 ihmistä

Vesterbackan vetämän tunneliyhtiön mukaan Tallinna-tunnelin rakentaminen työllistäisi jopa 30 000 ihmistä kuuden vuoden ajan. Tunneliyhtiön mukaan jättihankkeen työllisyysvaikutus olisi jopa 24 000 henkilötyövuotta Suomessa ja 6 000 Virossa joka vuosi koko kuusi vuotta kestävän rakennusajan.

Tunneli rakennettaisiin yksityisellä rahoituksella. Viime vuonna tunneliyhtiö ja kiinalainen yhteistyökumppani Touchstone Capital Partners solmivat 15 miljardin aiesopimuksen rahoitukselle. Tunnelihankkeen rakennustöistä on solmittu suunnittelusopimus kiinalaisen maailman suurimman rakennusyhtiön CREC kanssa.

Tunneliyhtiön mukaan Tallinna-tunneli voisi valmistua vuoden 2025 alussa, jos reittivaihtoehto saadaan vielä tänä vuonna valittua. Varsinaisten poraustöiden on arvioitu vievän runsaat kaksi vuotta.

– Yhteistyö liikenne- ja viestintäministeriön ja ympäristöministeriön kanssa on toiminut Suomen puolella varsin hyvin, Valtonen kiittelee.

Useiden asiantuntijoiden mukaan tunneliyhtiön esittämä aikataulu on epärealistinen. Myös Uudenmaan maakuntahallituksen puheenjohtaja Markku Markkula (kok) on sanonut pitävänsä aikataulua liian optimistisena.

Lue lisää:

Vesterbackan yksityisen tunneliyhtiön johto antaa tänään lisäselvityksiä Tallinna-tunnelista Viron päättäjille Tallinnassa

Finest Bay Area Development on solmimassa aiesopimuksen maailman suurimman rakennusfirman, kiinalaisen CREC:n kanssa.

Kiinasta miljardipotti Helsingin ja Tallinnan väliselle tunnelille

Kokiko Vesterbackan visio takaiskun? Poliitikot: Tallinna-tunnelin pitää kulkea Helsingin päärautatieaseman kautta

Jos Helsinki–Tallinna-tunneli toteutuu, Suomesta tulee osa Kiinan arktista silkkitietä – Peter Vesterbacka toivoo rahoitusta myös länsimaista