Analyysi: EU:n liittovaltiomörkö tuo jännitystä keskustan johtajakisaan

Keskusta on ajanut EU-politiikassa kaksilla rattailla, kirjoittaa politiikan toimittaja Pekka Kinnunen.

politiikka
Kuvassa Helsingin keskustassa on Keskustan Annika Saarikko, joka on parhaillaan perhevapaalla. Saarikko palaa työhönsä tiede- ja kulttuuriministeriksi elokuussa.
Keskustan puheenjohtajaksi pyrkivä Annika Saarikko on sitoutunut hallituksen EU-päätöksiin.Silja Viitala / Yle

Puheenjohtajan paikastaan taisteleva Katri Kulmuni (kesk.) on luvannut, että keskustan tuleva puoluekokous saa päättää puolueen linjasta EU:n tulevaan talouspolitiikkaan.

Kulmunin kannattajat uskovat, että puoluekokouksen EU-keskustelu sataa ääniä Kulmunin laariin.

Kulmuni kirjoitti tiistaina Suomenmaan blogissaan (siirryt toiseen palveluun), että keskustelu Euroopan taloudenpidon pelisäännöistä on välttämätöntä, koska velkaisille jäsenmaille ei saa syntyä käsitystä, että EU:n yhteiset hartiat ovat aina käytettävissä.

Kulmuni: Puoluekokous päättää EU-linjasta

Kulmuni korosti, että elvytysrahastopäätöksellä luodusta toimintatavasta ei voi tulla pysyvää. Hän moitti, että kriisien kautta luovimisessa tulee reuna jossain vaiheessa vastaan, samoin sääntöjen venyttämisessä.

– Siksi on käytävä laaja kansalaiskeskustelu liittovaltiokehityksestä, yhteisistä vastuista ja yhteisestä finanssipolitiikasta. Keskustalaisille tähän tarjoutuu mahdollisuus Oulun puoluekokouksessa, Kulmuni lupasi.

Katri Kulmuni, Helsinki, 10.07.2020
Keskustan puheenjohtaja Katri Kulmuni haluaa puoluekokouksen päättävän Suomen EU-linjasta.Antti Haanpää / Yle

EU-liittovaltiomörön nostaminen pöydälle takaa sen, että syyskuun alussa Oulussa järjestettävän keskustan puoluekokouksen EU-keskustelusta tulee värikäs.

Saarikko: Olen sitoutunut hallituksen EU-päätöksiin

Ei ollut yllätys, että Kulmunin puheenjohtajakisassa haastanut Annika Saarikko (kesk.) joutuikin torstaina kisaan lähtiessään kertomaan omasta EU-linjastaan.

Saarikko korosti myönteistä suhtautumistaan Suomen EU-jäsenyyteen ja muistutti EU-eron Britannialle tuomista ongelmista ja taloudellisista menetyksistä.

– Suomen paikka on osana EU:n arvoyhteisöä, ja olen sitoutunut niihin ratkaisuihin, joita hallituksen ja EU:n puitteissa viime viikolla tehtiin, Saarikko puolusti pääministeri Sanna Marinin (sd.) neuvottelutulosta.

Vanhanen: EU:n elpyminen on Suomen etu

Valtiovarainministeri Matti Vanhanen (kesk.) asettui vahvasti pääministerin tueksi jo viime viikolla. Suomenmaan blogissaan (siirryt toiseen palveluun) Vanhanen korosti, että Euroopan nopea elpyminen on Suomen viennille elintärkeää.

Vanhanen palasi usein toistettuun kysymykseen siitä, kannattaako alue- ja maatalousrahoja kierrättää Brysselin kautta vai olisiko parempi maksaa tuet suoraan Suomen omasta budjetista.

– Tässä me kuitenkin häviäisimme. Maaseudun ja alueiden rahoitus sekä elinvoima riippuisi täysin hallitusten poliittisesta väristä. Ilman asian politisointia EU tuo kriteereihin perustuvan rahanjaollisen vakauden vuodesta toiseen, Vanhanen puolusti EU:n yhteistä päätöksentekoa.

Vanhanen arvioi, että tällä neuvottelukierroksella ja osittain myös elpymistuen kautta maatalous- ja aluetuet saivat edelleenkin vahvan ”oikeutuksen” ja vahvistuvat Euroopan unionissa.

– Tästä meidän keskustalaisten pitää olla hyvin tyytyväisiä, Vanhanen evästi keskustan sisäistä EU-keskustelua.

EU-politiikan jakolinjat elävät keskustan sisällä

Keskustan pitkäaikaiset, sisäiset jakolinjat EU-politiikassa tulivat esille Ylen Euroopan parlamentin suomalaisille jäsenille tekemässä kyselyssä.

EU-johtajien sopu 750 miljardin euron elvytysrahastosta jakoi keskustan euroedustajat kahteen leiriin.

Mauri Pekkarinen (kesk.) torjui 390 miljardin euron suoran avustuksen liian suurena, mutta Elsi Katainen (kesk.) puolusti pääministeri Marinin ja hallituksen neuvottelutulosta.

Keskustan puheenjohtajaehdokkaista Katri Kulmuni oli 7-vuotias ja Annika Saarikko juuri täyttänyt 11 vuotta, kun eduskunta marraskuussa 1994 äänesti Suomen liittymisestä Euroopan unioniin.

Eduskunnan äänestyksessä silloisen pääministeripuolueen, keskustan, eduskuntaryhmästä 31 edustajaa tuki Suomen EU-jäsenyyttä ja 24 vastusti.

Keskustan puoluekokous oli käynyt kesällä 1994 repivän keskustelun Suomen EU-jäsenyydestä. Pääministeri Esko Ahon (kesk.) EU-jäsenyyttä kannattanut linja voitti entisen keskustajohtajan Paavo Väyrysen vetämän EU-vastaisen rintaman.

Keskustassa EU-jäsenyyden vahvoihin puolustajiin kuului jo tuolloin myös tuleva EU-komissaari ja Suomen Pankin nykyinen pääjohtaja Olli Rehn. Väyrysen ja Olli Rehnin mahtuminen samaan puolueeseen oli melkoinen poliittinen taidonnäyte – molemmilta.

Paavo Väyrynen keräsi EU-kriittisten äänet keskustalle

Väyrynen jatkoi EU- ja eurokriittistä toimintaansa myöhemmin muun muassa Euroopan parlamentissa vuosina 1995–2007 ja 2014–18.

Väyrynen ja hänen tukijansa kanavoivat EU-kriittisten äänet keskustan laariin monissa eduskunta- ja eurovaaleissa vuosina 1995–2007.

Poliittiset asetelmat muuttuivat, kun Väyrynen palasi keväällä 2007 neljäksi vuodeksi ministeriksi ja perussuomalaisten Timo Soini pääsi hallitsemaan EU:n arvostelua.

Kun Väyrynen on ollut yksi Suomen johtavia EU-kriitikkoja, niin Suomen EU-politiikkaa ovat samaan aikaan johtaneet monet keskustalaiset pääministerit: Esko Aho (1991–95), Anneli Jäätteenmäki (2003), Matti Vanhanen (2003–10), Mari Kiviniemi (2010–11) ja Juha Sipilä (2015–19).

Väyrysen ja Sipilän sukset menivät lopulta niin pahasti ristiin, että Väyrynen kokeili siipiään myös keskustan ulkopuolella.

Harharetkiltään keskustaan palannut Väyrynen tukee nyt Kulmunin jatkoa keskustan johdossa.

Oulun puoluekokouksessa punnitaan Väyrysen suosituksen tämän päivän arvo.

Keskustan puoluekokoukselle avautuu samalla mahdollisuus ottaa selkeä kanta EU:n tulevaisuuden suuntaan.

Lue myös:

Keskustan kansanedustajat puheenjohtajakamppailusta: "Tästä tulee tiukkaa", "Katri kantoi vastuun virheistä, jotka eivät ole hänen"

Annika Saarikko haastaa Katri Kulmunin ja pyrkii keskustan puheenjohtajaksi: ”En halua olla ihminen, joka jää nurkkapöytään jupisemaan”

Analyysi: Keskustalaiset pelkäävät repivää puheenjohtajakisaa – ehdokkaan uskottavuus ratkaisee vaalin