Yksinäisyyttä ja mielenterveysongelmia – puoli miljoonaa suomalaista pelkää syrjäytyvänsä, koska heillä ei ole varaa digilaitteisiin tai taitoa käyttää niitä

Digitaalista eriarvoisuutta kokevat erityisesti vähävaraiset lapsiperheet, ikäihmiset ja kielivähemmistöt.

älypuhelimet
lapsi pelaa pädillä
Lapsi jää helposti kaveripiirin ulkopuolelle, jos hänellä ei ole tarvittavia laitteita esimerkiksi pelaamista varten.Marja Väänänen / Yle

Suomalaiset ostavat yli 2 miljoonaa puhelinta vuosittain, arvioi kansainvälinen tutkimusyhtiö GFK. Samaan aikaan noin puoli miljoonaa ihmistä kokee jäävänsä digitaalisten palveluiden ulkopuolelle tai pelkää jäävänsä eriarvoiseen asemaan niiden käytössä, selviää tietoliikennekonserni DNA:n teettämässä tutkimuksessa (siirryt toiseen palveluun).

DNA:n viestintäjohtaja Vilhelmiina Wahlbeck määrittelee eriarvoisuuden tunteeksi, jossa ihminen kokee jäävänsä paitsi jostakin, koska tämä ei kykene käyttämään digitaalisia palveluita. Esimerkiksi älylaitteiden ja osaamisen puute ovat digitaalista eriarvoisuutta.

Vuonna 2019 julkaistuun Digitaalinen yhdenvertaisuus Suomessa -tutkimukseen osallistui yli tuhat suomalaista. Tutkimuksen toteutuksessa mukana ollut Wahlbeck kertoo, että tutkimus on ensimmäinen laatuaan, ja sen avulla haluttiin saada tarkka kuva siitä, kuinka suuri osa suomalaisista kokee digitaalista eriarvoisuutta.

Poikkeuksellinen kevät herätti ajattelemaan

Digitaalista eroarvoisuutta kokevat erityisesti vähävaraisten perheiden lapset, ikääntyneet ja kielivähemmistöt. Noin 110 000 lapsiperhettä elää köyhyydessä Suomessa. Vähävaraisissa perheissä on yleistä, että älylaitteisiin ei aina ole varaa.

– Nykyään on vaikea kuvitella maailmaa, jossa ei ole digitaalisuutta. Automaattisesti ajatellaan, että kyllähän kaikilta löytyy älypuhelin, sitä suorastaan vaaditaan, kuvailee Pelastakaa Lapset ry:n asiantuntija Aino Sarkia.

Kevään aikana herättiin siihen, ettei kaikilla ole yhdenvertaisia mahdollisuuksia suorittaa etäopintoja tai hoitaa henkilökohtaisia asioita verkkopalveluissa.

Vähävaraisten lapsiperheiden lapsilla ei aina ole tarvittavia laitteita osallistua etätunneille tai tehdä kotitehtäviä. Myös perheiden, joissa on monta lasta, on ollut vaikeaa hankkia jokaiselle lapselle omaa älylaitetta. Kielivähemmistöt ovat joutuneet eriarvoiseen asemaan, jos kotitehtävät ja ohjeet on annettu vain suomeksi.

– Kouluarjessa viestintä on keväällä tapahtunut lähinnä verkossa. Kielivähemmistöön kuuluva vanhempi ei aina ymmärrä ohjeita, jotka tulevat koulusta. Se vaikuttaa suoraan myös lapsen elämään ja pärjäämiseen opinnoissa, Sarkia kertoo havainnoistaan työssään.

Tietokone on pöydällä, käsi käyttää hiirtä
Toimivien laitteiden tärkeys korostui kevään aikana.Laura Mainiemi / Yle

DNA:n tutkimuksessa korostuivat ikäihmiset, jotka kokivat, ettei heillä ole tarvittavaa osaamista digiympäristöihin. Yli puolet 55 vuotta täyttäneistä koki olevansa digitaalisesti eriarvoisessa asemassa muihin suomalaisiin verrattuna.

Pitkäaikaiset vaikutukset

Digitaalinen eriarvoisuus voi lisätä ulkopuolisuuden tunnetta. Vähävaraisten lapsiperheiden parissa työskentelevä Aino Sarkia muistuttaa, että koululaiset keskustelevat yhä useammin sähköisten kanavien välityksellä. Keskustelu tapahtuu myös pelaamisen yhteydessä.

Jos lapsella ei ole tarvittavia laitteita, hän jää sosiaalisten piirien ulkopuolelle. Lapselle sosiaalinen ympäristö ja kaverisuhteet ovat erittäin tärkeitä. Joukosta erottuva voi joutua myös kiusaamisen kohteeksi. Lisäksi Sarkia mainitsee häpeäntunteen, jota vähävaraisissa perheissä saatetaan kokea.

– Häpeä on lapselle valtava taakka. On todettu, että köyhien vanhempien lapsella on suurempi todennäköisyys päätyä köyhäksi aikuiseksi.

Jatkuva huoli tulevaisuudesta voi näkyä pitkälle aikuisuuteen. Pitkäaikaisesta köyhyydestä voi seurata esimerkiksi mielenterveysongelmia. Mielenterveysongelmat ovat usein seurausta pitkäaikaisesta köyhyydestä.

Töitä digitaalista eriarvoisuutta vastaan

Vaikka digitaalista eriarvoisuutta on tutkittu vähän, Sarkia korostaa, että aihe aiheuttaa huolta Pelastakaa Lapset ry:n toiminnassa. Kansalaisjärjestön mukaan kaikilla tulisi olla yhdenvertaiset mahdollisuudet toimia täysivaltaisina yhteiskunnan jäseninä. Tämä ei Sarkian mukaan toteudu, jos digitaalista yhdenvertaisuutta ei ole.

Lähikuva suomi.fi nettisivun logosta
Palveluiden käyttäminen tapahtuu pääsääntöisesti netissä.Ilkka Klemola / Yle

Wahlbeckin mielestä vastuu yhdenvertaisuudesta on kaikilla. Töitä tulisi tehdä yhteiskunnan ja koulutuksen tasolla. DNA:n tutkimuksen mukaan 40 prosentilla vastaajista on lähipiirissään joku, jonka pelkää jäävän digitaalisten palveluiden ulkopuolelle. Wahlbeck muistuttaa, että vanhempien vastuulla on opettaa lapsia huomioimaan, että ihmisillä on erilaiset mahdollisuudet hankkia älylaitteita.

– Mielestäni on tärkeää, että varsinkin nuorten keskuudessa unohdettaisiin ajatus, että puhelimesta tarvitsisi olla uusinta ja kalleinta mallia. Kyseessä ei ole mikään kilpavarustelu.

Erilaisia toimia digitaalista eriarvoisuutta vastaan tehdään koko ajan. Pelastakaa Lapset ry tekee aktiivista työtä lasten oikeuksien turvaamiseksi digitaalisessa ympäristössä hankkeilla ja ohjelmilla.

DNA on tehnyt yhteistyökampanjoita hyväntekeväisyysjärjestö Hope ry:n ja SOS-Lapsikylän kanssa. Viimeisimmän kampanjan aikana suomalaiset lahjoittivat DNA:lle vanhoja puhelimia 15 000 euron edestä. Hope ry ostaa rahasummalla uusia puhelimia vähävaraisille perheille.

Yle on tehnyt neljä vuotta digitasa-arvoon auttavia Digitreenejä.

Oletko kokenut digitaalista eriarvoisuutta? Voit keskustella aiheesta 4.8. klo 23:een asti.

Lue lisää:

Peruskoulun pitäisi taata samat lähtökohdat köyhien ja varakkaiden lapsille, mutta repikö korona tasa-arvon kappaleiksi?

Maksullisen lisäopetuksen suosio kasvanut kovasti koronan jälkeen – etenkin keskitason koululaiset hakevat lisäoppiin