Haluaisitko omistaa kallioluolan, kasarmin tai saaren? Valtio myy kiinteistöjään ennätystahtiin – Hypon ekonomisti: voi johtaa siihen, että myydään liian halvalla

Valtion kiinteistöistä huolehtivan Senaatti-kiinteistöjen mukaan rakennukset ja maa-alueet myydään markkinahintaan.

kiinteistöt
Kasarmikortteli Kuopiossa.
Kasarmikortteli rakennettiin vuosina 1900–1916.Toni Pitkänen / Yle

Kuopion keskustan liepeillä seisoo rivi punatiilisiä taloja, esimerkki sata vuotta vanhasta venäläisestä rakentamisesta.

Entisissä kasarmirakennuksissa työskentelee Digi- ja väestötietovirasto. Sen vieressä oleva rakennus toimii parhaillaan Pohjois-Savon käräjäoikeuden väistötilana, mutta kolmas talo on tyhjillään.

Senaatti-kiinteistöt on nyt laittamassa kasarmikorttelia myyntiin. Tarjouskilpailu alkaa syksyllä.

Valtio on myynyt kiinteistöomaisuuttaan ennätystahtiin viime vuosina. Valtion kiinteistöomaisuutta hallinnoivan Senaatti-kiinteistöjen myynnistä vastaavan johtajan Mauri Sahin mukaan tarpeettomista tiloista ja maa-alueista luovutaan valtion omistajapolitiikan mukaisesti.

Kasarmikorttelin remonttia.
Pohjois-Savon käräjäoikeudelle remontoidaan lisää tiloja.Toni Pitkänen / Yle

Nykyisellään valtion kiinteistöjä myydään noin sadalla miljoonalla eurolla vuodessa. Huippuvuosina 2016 ja 2017 rikottiin ennätyksiä, kun kauppoja tehtiin jopa yli 200 miljoonalla eurolla vuodessa.

– Tarpeettomista kiinteistöistä luopuminen on järkevää, koska ylläpito on kallista. On myös veronmaksajien etu, että valtio pääsee turhista kiinteistökuluista eroon, Sahi sanoo.

Sahi korostaa, että valtio pyrkii luopumaan nimenomaan kiinteistöistä, joille sillä ei ole enää omaa käyttöä ja joista aiheutuu vain turhia kuluja. Hänen mukaansa historiallisesti suojelluille kohteille pyritään saamaan omistaja, joka rahoittaa kiinteistöjen kunnostuksen.

– Pyritään vaalimaan historiallisia arvoja ja saamaan kiinteistöt hyötykäyttöön.

Myynnissä erikoisempiakin kohteita

Historialliseen ja suojeltuun Kuopion kasarmikortteliin kaavaillaan monipuolista palvelukeskusta. Keskustakorttelin uusi kaavaluonnos mahdollistaa muun muassa liike-, toimitila- ja asuntorakentamisen.

– Huolellisella kaavoituksella ja kiinteistöjä kehittämällä puhalletaan rakennuksiin uusia henki, Sahi sanoo.

Kasarmikortteli kohosi Kuopioon vuosina 1900–1916. Venäläisten joukkojen rakentamat kasarmit ovat olleet muun muassa punakaartin miehittäminä sisällissodassa ja myöhemmin puolustusvoimien käytössä.

Pieni kyltti seinässä kertoo, että presidentti Martti Ahtisaarikin asui siellä lapsuudessaan.

Jykevien tiilitalojen käytävillä on hiljaista. Valtiolla ei yksinkertaisesti ole kasarmikorttelille enää käyttöä, sanoo Senaatti-kiinteistöjen Itä-Suomen aluepäällikkö Jyrki Reinikainen.

– Enää ei tarvita niin paljon toimistotiloja kuin joskus on tarvittu. Silloin on valtion kannalta edullista luopua vajaakäytöllä tai tyhjillään olevista tiloista ja saada ne rahat muuhun käyttöön.

Kasarmikorttelin remonttia.
Kasarmikorttelin sisätiloja.Toni Pitkänen / Yle

Todennäköisesti Digi- ja väestötietovirasto sekä käräjäoikeus jäävät uudelle omistajalle vielä joksikin aikaa vuokralle kasarmirakennuksiin. Reinikaisen mukaan rakennusten myynti kannattaa silti käynnistää nyt eikä sitten, kun talot ovat täysin tyhjillään.

– Rakennukset vaativat ylläpitoa ja niihin menee energiakuluja, kiinteistöverot ynnä muuta. Kaikki nämä kulut ovat turhia, jos rakennuksella ei ole valtion kannalta käyttöä.

Reinikainen uskoo, että kasarmirakennukset voivat löytää uuden omistajan arviolta ensi keväänä.

– Minulla on luottamusta siihen, että tähän löytyy ostaja. Tämä on kuitenkin näin hieno paikka, sanoo Reinikainen.

Kasarmikorttelin lisäksi Senaatti-kiinteistöillä on myynnissä myös erikoisempia kohteita. Tälläkin hetkellä kaupan on toimistotilojen ja kasarmien ohella esimerkiksi syvä kallioluola Turussa ja kokonainen saari Helsingin edustalla.

Sahi kuvaa markkinatilannetta hyväksi.

– Tämän vuoden tavoitteena on myydä sata kiinteistöä.

Senaatin hallinnassa on noin 9 000 rakennusta, joista viitisen sataa on suojeltuja. Sen hallinnoiman kiinteistöomaisuuden arvo on noin neljä miljardia euroa.

Ekonomisti: voi olla kyse enemmän tuurista kuin taidosta

Valtiovarainministeriö asetti valtion kiinteistöjä hallinnoivalle Senaatti-kiinteistöille 100 miljoonan euron vuosittaisen säästötavoitteen vuosille 2015–2022.

Liikelaitos on onnistunut saavuttamaan kiinteistöille asetetut säästötavoitteet, jopa tavoiteltua aikataulua kaksi vuotta nopeammin.

Kiinteistöjä koskeva strategia päivitettiin ja säästötavoitetta korotettiin 118 miljoonaan euroon vuodelle 2022. Vuosille 2023–2029 asetettiin 50 miljoonan euron lisäsäästötavoite.

Asuntorahoitukseen erikoistuneen luottolaitoksen Hypon ekonomistin Juhana Brotheruksen mukaan viime vuodet ovat olleet otollista aikaa kiinteistökaupoille. Hän toteaa, että tätä ovat tukeneet suhdanteen ja matalien korkojen lisäksi ulkomaisen kiinteistösijoitusrahan saapuminen Suomeen.

– Siinä, että ollaan päästy etuajassa tavoitteeseen voikin olla kyse enemmän tuurista kuin taidosta, Brotherus lataa.

Brotherus sanoo, että markkinaympäristö on ollut poikkeusellisen vahva kiinteistösijoittamiselle.

Kasarmikortteli Kuopiossa.
Kasarmikortteli on yksi Senaatti-kiinteistöjen vielä hallinnoimista kohteista.Toni Pitkänen / Yle

Brotheruksen mukaan valtion kiinteistöomaisuutta hallinnoivalle Senaatti-kiinteistöille asetettu euromääräinen säästötavoite ei suinkaan ole ongelmaton.

– Tämä voi johtaa siihen, että heikommassa suhdanteessa, jossa kiinteistöt eivät samalla tavalla käy kaupaksi, myydään liian halvalla. Ja valtiollahan ei pitäisi olla kiire myydä, Brotherus sanoo.

Brotheruksen mukaan euromääräinen tavoite voi kannustaa myös siihen, että myydään helposti kaupaksi käyviä ja tuottavia kohteita sen sijaan, että pyrittäisiin toden teolla eroon haastavimmista ongelmakohteista, josta on perusteltua hankkiutua nopeasti eroon.

Brorheruksen mukaan on ymmärrettävää, että liikelaitokselle halutaan asettaa selkeitä tavoitteita ja pyrkiä saamaan näkyviä tuloksia aikaan.

– Yksiselitteisiä nämä euromääräiset myyntitavoitteet eivät kuitenkaan ole.

Brotherus sanoo, että jos kohteet ovat tuottavassa käytössä niin nykyisessä korkoympäristössä on järkevämpää otta lainaa kuin myydä hyvä kohde.

– Tämä pätee myös pörssiosakkeisiin, Brotherus selventää.

Senaatti-kiinteistöjen johtaja: kohteita ei myydä alihintaan

Senaatti-kiinteistöjen myynnistä vastaavan johtajan Mauri Sahin mukaan kiinteistöjä ei myydä alihintaan, vaan niistä on saatava markkinatilannetta vastaava käypä arvo.

– Meillähän on luonnollisesti velvollisuus tehdä näin. Ja aina tarvittaessa käytämme ulkopuolista arvioitsijaa., Sahi sanoo.

Sahin mukaan parhaiten kaupaksi menevät rakennukset, joilla on hyvä sijainti ja jotka soveltuvat hyvin uuteen käyttötarkoitukseen.

– Tällaisia ovat esimerkiksi Helsingin keskustassa sijaitsevat historialliset arvokiinteistöt, jotka ovat muunneltavissa asunnoiksi tai hotelleiksi.

Sahin mukaan haastavimpien kohteiden joukosta löytyy hyvin erityyppisiä kiinteistöjä.

– Suuren virastotalon tai kasarmin tyhjillään pitäminen on kallista ja se vaikuttaa kauppahintaan.

Sahin mukaa joskus on järkevintä purkaa koko rakennus, jotta kuluista päästäisiin eroon, mutta lähtökohtaisesti kiinteistö pyritään myymään.

Kaikki Senaatti-kiinteistöjen rakennukset myydään julkisella tarjouskilpailulla, joten ostajana voi periaatteessa olla kuka tahansa.

Sahi toteaa Senaatti-kiinteistöjen selvinneen vilkkaasta kaupanteosta huolimatta hyvin, vaikka kiinteistösijoittamisen suosio on houkutellut markkinoille monenlaisia toimijoita. Sahin mukaan Senaatti-kiinteistöt ei ole menettänyt kaupparahoja kumppaneiden konkursseissa tai hämäräperäisissä arvon määrityksisssä.

Voit keskustella aiheesta 7.8.2020 kello 23:een saakka.

Lue myös:

Ostaisitko käytetyn vankilan 370 hehtaarin rantatontilla? Senaatti-kiinteistöt myy sellaisen syksyllä

Oletko aina haaveillut omasta linnasta? Upea keskiaikainen kartanolinna on majoittanut aatelissukuja, ja nyt sille etsitään uutta omistajaa

Kritiikkiä valtion vuokranantajalle: poliisit eivät päässeet ajoissa terveisiin tiloihin, rajavartijoita pelottaa potkut kasvavien vuokrien takia