Median kuva seksuaali- ja sukupuolivähemmistöistä on dosentin mukaan monipuolisempi kuin ennen – tosielämässä on yhä paljon eriarvoisuutta

Erityisesti transsukupuolisten sekä bi- ja panseksuaalien asema on edelleen hankala.

seksuaalivähemmistöt
Sateenkaaripari Milla ja Tuure kulkevat käsi kädessä rauhallisin mielin
Sateenkaaripari Milla ja Tuure kulkevat käsi kädessä rauhallisin mielin

Suomessa seksuaali- ja sukupuolivähemmistöjen asema on kehittynyt paljon viime vuosien aikana. Monet lakimuutokset ovat menneet läpi, ja yhä useampi elää avoimesti omana itsenään.

Sukupuolentutkimukseen erikoistunut Tampereen yliopiston dosentti Tuula Juvonen näkee sateenkaariväestön aseman paljon valoisampana kuin menneinä vuosikymmeninä.

– Samaa sukupuolta olevat kumppanit kävelemässä käsi kädessä tai suutelemassa julkisesti on jo rutiininomaista. Näin ei ollut vielä 1990-luvun lopulla, Juvonen sanoo.

– Koen oloni turvallisemmaksi kuin 15 vuotta sitten, mutta sateenkaari-ihmiset kokevat edelleen vihapuhetta ja syrjintää. Kaikilla ei ole helppoa, Turun seudun Seta ry:n puheenjohtaja Taija Ahlstedt jatkaa.

Turun Setan puheenjohtaja Taija Ahlstedt sohvalla koira sylissä.
Turun Seta ry:n puheenjohtaja Taija Ahlstedtin mukaan valitettavan usein kuulee harhaluuloja, että seksuaalisuus tarttuu tai että sateenkaariperheen lapsista kasvatetaan samanlaisia.Saana Sjöblom-Hasselblatt / Yle

Eriarvoisuutta yhä paljon

Lakimuutosten läpi meneminen ei kuitenkaan tarkoita, että ilmapiiri olisi kauttaaltaan hyväksyvä. Eriarvoisuutta on yhä paljon.

– Ihmisten on usein helppo ajatella mustavalkoisesti: joku on homo, joku hetero. Mutta sitten jotkut ovat bi- tai panseksuaaleja. Kansainväliset tutkimukset osoittavat, että heidän asemansa on edelleen hankala. Heitä syrjitään kahdesta suunnasta, Juvonen toteaa.

Mikä seksuaalivähemmistöjen osalta on mennyt eteenpäin, on vielä osittain työn alla varsinkin sukupuolivähemmistöjen kohdalla.

– Translaki on isoin asia, jota halutaan työstää. Se loukkaa tällä hetkellä ihmisoikeuksia. Siitä pitäisi poistaa hedelmättömyysvaatimus ja tosielämän koe, Taija Ahlstedt tarkentaa.

"Tosielämän kokeessa" ihmisen tulee elää haluamansa sukupuolen mukaista elämää reilun vuoden ajan entisen sukupuolen paperein. Tämän jälkeen asiantuntija arvioi, onko elämä toivotussa sukupuolessa onnistunut. Vasta sitten voi anoa uuden sukupuolen mukaista henkilötunnusta.

Yhä nuoremmat pohtivat omaa suuntautumistaan

Tuula Juvonen uskoo nuorten aikuisten tietämyksen seksuaalivähemmistöjen asioista olevan keskimäärin hyvä.

Televisio tai suoratoistopalvelut ovat pullollaan ohjelmia, joissa esiintyy homoja ja transsukupuolisia. Se on vaikuttanut siihen, että yhä nuoremmat alkavat pohtia omaa seksuaalista suuntautumistaan.

Sateenkaaripari Tuure Minkkinen ja Milla Välke uskaltavat pitää kädestä julkisella paikalla.
Sateenkaaripari Milla Välke ja Tuure Minkkinen kertoo, että heidät on otettu aina todella hyvin vastaan.Saana Sjöblom-Hasselblatt / Yle

Vanhemmilla ikäpolvilla taas saattaa olla paljon epätietoisuutta aiheesta sekä selvää torjuntaa. Ajatuksia, että tytöt ovat tyttöjä, pojat poikia ja kaikki ovat heteroita. Nuoren ihmisen asema tällaisessa ympäristössä on vaikea.

"Homot ja lesbot olivat vitsejä"

Sateenkaariväestön esittäminen eri mediamuodoissa on muuttunut herjallisen huumorin lähteistä vakavasti otettaviksi päähenkilöiksi.

Tuula Juvonen ei ole kuitenkaan varma, riittääkö 10–20 vuoden aikavälin tarkastelu näkemään selkeitä muutoksia.

– Varhaisessa homokuvastossa homot ja lesbot olivat vitsejä, loppukevennyksen omaisia hahmoja. Tällä kontrastoitiin sankarin ylivertaista heteroseksuaalisuutta. Tällaiset karkeat stereotypiat alkavat olla mennyttä.

Nykyään median välittämä kuva on ainakin monivivahteisempi.

– Seksuaali- tai sukupuolivähemmistöön kuuluva voi olla sarjan päähahmo ja hänelle käy onnellisia asioita. Hahmot ovat esitetty ihmisinä siinä missä muutkin eikä vain satiirina sivussa, Taija Ahlstedt lisää.

– Edelleen on kuitenkin harvinaista, että päähenkilö vain olisi homo tai lesbo, jonka elämässä sattuu kaikenlaista, ja joka ei tee seksuaalisesta suuntautumisesta varsinaista ongelmaa, Juvonen huomauttaa.

Homoviha maineriski tekijöille

Sateenkaariväestö on julkisesti protestoinut sarjoja ja elokuvia vastaan, joissa ilmaisutapa on mennyt heidän mielestään överiksi.

Juvonen toivoo, ettei televisiossa esitettäisi enää sarjoja, jotka levittävät tarkoituksella homovastaista agendaa.

– Tällainen yleisön paine tulee muuttamaan mediakenttää monimuotoisemmaksi, Juvonen sanoo.

Mutta samaan aikaan on tapahtunut polarisoitumista. On myös yleisöjä, joiden mielestä suuntautumiseen keskittyvä herja on hauskaa huumoria. On mahdollista, että eri sisältöä ruvetaan tekemään eri yleisöille.

Sateenkaaripari Tuure Minkkinen ja Milla Välke ovat pitäneet yhtä viisi vuotta.
Milla Välke ja Tuure Minkkinen kokevat, että seksuaali- ja sukupuolivähemmistöjen asema on parantunut, vaikka paljon on vielä kehitettävää.Saana Sjöblom-Hasselblatt / Yle

Monelle tekijälle homoviha voi olla maineriski. Näyttelijät tuskin lähtevät herkästi mukaan tuotantoihin, jotka voivat vaikeuttaa hyvien roolien saamista tulevaisuudessa.

– Viime aikoina useat näyttelijät ovat perääntyneet transsukupuolisia henkilöitä käsittelevistä rooleista, koska he saivat niin paljon painetta sosiaalisen median kautta siitä, että transrooleja pitäisi näytellä transihmisten eikä cis-sukupuolisten, Juvonen lisää.

Ryhmätoiminta jäissä korona-aikana

Turun seudun Seta ry jakaa tietoa seksuaalisen suuntautumisen ja sukupuolen moninaisuudesta ja tarjoaa yhteisölle vertaistukea. Yhdistys järjestää ryhmätoimintaa ja tapahtumia sekä kouluttaa aiheen tiimoilta muun muassa kahdeksasluokkaisia.

Järjestö viettää ensi vuonna 50-vuotisjuhlavuotta. Toiminta aloitettiin aikana, jolloin homoseksuaalisuus oli vielä rikos ja sairaus.

– Yhdistyksen historiassa on pätkiä, jolloin viestintää hoidettiin Maariankadun kukkakaupan kautta. Kun ikkunassa oli tietty kukkamainos, niin tiedettiin kysyä ”missä homobileet ovat”. Keskiviikkoiltaisin saatiin viedä kiinni olevaan kukkakauppaan puhelin ja pitää päivystystä, puheenjohtaja Taija Ahlstedt kertoo.

Turun Seta muuttaa isompiin ja esteettömämpiin tiloihin. Muuttolaatikoiden keskellä puheenjohtaja Taija Ahlstedt.
Turun seudun Seta ry muuttaa 6. elokuuta entistä isompiin ja esteettömiin tiloihin. Uudet tilat takaavat enemmän ryhmätoimintaa samanaikaisesti.Saana Sjöblom-Hasselblatt / Yle

Poikkeusvuonna Setan näkyvin muutos on ollut ryhmätoiminnan puuttuminen maaliskuun puolivälistä alkaen.

Ahlstedtin mukaan ryhmätoiminta on monille tärkeä sosiaalinen kontakti.

– Varsinkin nuorille tämä on tietynlainen turvasatama ja ehkä ainoa paikka, jossa voi olla avoimesti oma itsensä.

Hänhaluaa TuSetan puheenjohtajana tuoda varsinkin nuorille tietoisuutta siitä, että tukea tarjotaan sitä tarvitseville.

Lue lisää:

Sukupuolenkorjaukset uhkaavat viivästyä, nuoret ahdistuvat ymmärtämättömien vanhempien nurkissa, ja Pridetkin peruttiin - näin korona iski sateenkaariväkeen

Pirkanmaan Setan toiminnanjohtaja sateenkaarinuorille: Korona-aikana ei kannata tulla ulos kaapista