1. yle.fi
  2. Uutiset

Lasten ruoka-allergiat ovat vähentyneet viime vuosina

Etenkin maito, kananmuna ja viljat aiheuttavat lapsille oireita.

ruoka-allergia
Lapsi syö ravintolassa ruokaa.
Yle / Kaisu Nevasalmi

3–9 prosentilla suomalaislapsista on diagnosoitu ruoka-allergia. Kuitenkin yli kolmannes vanhemmista epäilee lapsellaan ruoka-allergiaa, eli allergioita tutkitaan selvästi enemmän kuin todetaan, kertoo Terveystalon lasten allergologi Erkka Valovirta.

– Lasten yleisimmät ruoka-allergeenit ovat maito, kananmuna sekä viljat. Suurin osa allergioista on lieviä ja vain muutama prosentti on vaikeita, Valovirta sanoo.

Valovirran mukaan lasten ruoka-allergiat ovat vähentyneet viime vuosina. Taustalla on useita syitä. Viimeisimmän tutkimustiedon mukaan kiinteiden ruokien antaminen vauvalle tulisi aloittaa jo 4–6 kuukauden ikäisenä. Tällä tavalla eri ruoka-aineiden sietokyky lähtee parhaiten kehittymään. Rintamaidon tai korvikkeen antamista suositellaan edelleen yhteen ikävuoteen asti.

Aiemman tiedon valossa kiinteiden ruokien antamista suositeltiin vasta lähempänä yhtä ikävuotta.

– Tällä muutoksella lasten ruoka-allergioiden määrä on vähentynyt selvästi, Valovirta kertoo.

Myös asennoituminen ruoka-allergioihin on Valovirran mukaan muuttunut. Vielä noin kymmenen vuotta sitten suositeltiin allergeenin täydellistä välttämistä oireista riippumatta. Nykyään lapset usein syövät allergiaa aiheuttavaa ruokaa oireiden sallimissa rajoissa ja vain vaikeissa allergioissa allergeeneja pitää välttää täysin. Tällä tavalla kehitetään allergeenin sietokykyä ja usein päästään allergiasta eroon.

Valovirran mukaan nykyään suositellaan myös, että lapsen allergiaruokavalion tarpeellisuus tarkistetaan vuosittain.

– Kunnissa, joissa on alettu toimia näin, allergioista johtuvien erityisruokavalioiden määrä on pudonnut kymmenillä prosenteilla.

Suurin osa pikkulasten allergioista, kuten myös yleisimmät maito-, kananmuna- ja vilja-allergia, katoavat ennen kouluikää. Pähkinä-, siemen-, kala- ja äyriäisallergiat sen sijaan jatkuvat usein aikuisuuteen asti.

Ruoka-allergiat ovat vahvasti perinnöllisiä

Valovirta kertoo viimeaikaisten tutkimusten vahvistaneen, että äidin raskauden ja imetyksen aikaisella ruokavaliolla ei pystytä estämään allergioita.

– Joskus tulee vastaan äitejä, jotka ovat epäilleet lapsellaan esimerkiksi ”rintamaitoallergiaa” ja ryhtyneet omaehtoisiin dieetteihin. Tällaiset asiat tulee aina käydä läpi lääkärin kanssa. Ruokien raju karsiminen saattaa pahimmassa tapauksessa aiheuttaa lapselle huomattavan ravitsemushäiriön, Valovirta painottaa.

Allergia-, iho- ja astmaliiton asiantuntijan Kaisa Toikon mukaan ruoka-allergiat ovat vahvasti perinnöllisiä. Yksittäisen lapsen kohdalla allergioiden kehittymiseen vaikuttaa kuitenkin moni asia.

Toikko kertoo, että ruoka-allergia voi aiheuttaa iho-, hengitystie ja suolioireita. Pahimmillaan seurauksena voi olla hengenvaarallinen anafylaktinen reaktio, johon voi liittyä muun muassa hengenahdistusta.

Siitepölyjen aiheuttamat ristiallergiat puhkeavat yleensä aikaisintaan neljän vuoden iässä. Ristiallergiassa etenkin kypsentämättömien hedelmien ja juuresten syöminen aiheuttaa usein suuoireita, kuten kutinaa ja turvotuksen tunnetta.

Lievissä allergioissa suositaan totutteluhoitoa

Ruoka-allergioita tutkitaan verikokeilla ja ihotesteillä. Yksittäinen verikoe- tai ihotestitulos ei kuitenkaan kerro suoraan allergiasta, vaan allergiadiagnoosi varmistuu vasta altistuskokeilla, kertoo Toikko.

Altistuskokeessa lapselle annetaan kerrallaan hyvin pieniä määriä niitä allergeeneja, joille allergiaa epäillään.

– Altistuskokeet voivat tuntua vanhemmista raskailta, mutta asia on kuitenkin tärkeä selvittää, jotta tiedetään, milloin on toteutettava tarkkaa välttämisruokavaliota, milloin lapsi voi syödä pieniä määriä oireita aiheuttavaa ruokaa ja milloin oireita ei tule lainkaan, Toikko perustelee.

Toikko kertoo, että Allergia-, iho ja astmaliiton neuvontaan on tullut enenevissä määrin yhteydenottoja huolestuneilta vanhemmilta. Yleinen keskustelu siedätyshoidosta on herättänyt vanhemmissa pelkoa siitä, että päiväkodeissa siedätetään antamalla lapselle allergisoivaa ruoka-ainetta. Toikko muistuttaa, että ruokasiedätys on aina yliopistosairaaloissa toteutettavaa kokeellista hoitoa ja päiväkodeissa allergisten lasten kohdalla noudatetaan lääkärin määräämää ruokavaliota.

Valovirran mukaan siedätyshoidolla pyritään helpottamaan etenkin vaikeampia allergioita.

– Lievissä allergioissa suositaan niin sanottua totutteluhoitoa, jossa vanhemmat itse antavat lääkärin ohjeen mukaan lapselle pieniä määriä allergisoivaa ainetta. Pikkuhiljaa määriä kasvatetaan, kunnes lopulta oireita ei enää tule lainkaan.

Valovirran mukaan antihistamiinilääkehoitoa suositellaan etenkin iho-oireita aiheuttavien allergioiden hoidossa. Vaikeissa allergisissa reaktioissa keskeinen lääke on adrenaliinipistos.

Lue seuraavaksi