Suomen pienimmässä koulussa on kuusi oppilasta, suurimmassa 1 500 – koulujen määrä vähenee jatkossa selvästi, erityisesti pienet vaarassa

Opetushallituksen tuoreen selvityksen mukaan peruskoulujen määrä saattaa lähes puolittua seuraavan 20 vuoden aikana.

koulut
aapinen ja penaali
Pienten koulujen lakkauttamista perustellaan usein säästösyillä, vaikka vaikutuksista on melko vähän tutkimusta.Marja Väänänen / Yle

Ensi viikolla Suomen pienimpään kouluun Utössä palaa kuusi alakoululaista.

– Sählyn pelaaminen onnistuu tänäkin vuonna, kolme kolmea vastaan, iloitsee Utön koulun ainoa opettaja Joonas Kokkoniemi.

Moni lapsi tulee laivalla ympäröiviltä saarilta, monet usean tunnin matkan päästä.

– Jos tuulee liian kovaa, järjestämme etäopetusta.

Peruskoulujen määrä on laskenut merkittävästi 2000-luvulla. Vuonna 2018 kouluja oli 42 prosenttia vähemmän kuin vuosituhannen alussa.

Utön koulun kaltaiset pienet koulut ovat nykyään Suomessa yhä harvemmassa. Koulujen raju väheneminen on kohdistunut 2000-luvulla erityisesti alle 50 oppilaan kouluihin.

Opetushallituksen tuoreesta selvityksestä ilmenee, että jos Suomen peruskoulujen väheneminen jatkuu samanlaisena, koulujen määrä lähes puolittuu vuoteen 2040 mennessä.

Peruskoulujen määrä on melkein puolittunut vuosina 2000–2018

Koulujen määrä voi lähes puolittua

Opetushallitus on laatinut kolme erilaista laskelmaa peruskouluverkon kehityksestä. Laskelmat pohjautuvat Tilastokeskuksen väestöennusteeseen ja vuosina 2000–2018 kouluverkossa tapahtuneisiin muutoksiin.

Vuonna 2018 perusopetuksessa oli noin 550 000 oppilasta. Väestöennusteen mukaan vuonna 2040 peruskoululaisia olisi enää noin 425 000.

Kouluja on Suomessa tällä hetkellä 2 300. Kolmesta laskelmasta jyrkimmän mukaan vuoteen 2040 mennessä määrä laskisi 1 300 kouluun, eli 46 prosenttia. Tässä laskelmassa koulujen väheneminen jatkuu samaa tahtia kuin 2000-luvun alkupuolella.

Jyrkän skenaarion toteutuminen aiheuttaisi koulujen keskimääräisen oppilasmäärän kasvamisen 236 oppilaasta 336 oppilaaseen. Joissain tapauksissa myös koulumatkat saattaisivat pidentyä huomattavasti.

Opetushallituksen opetusneuvos Kari Nyyssölä ei usko näin rajuun koulujen vähenemiseen jatkossa.

– Tämä jyrkin skenaario ei välttämättä sellaisenaan toteudu. Uskoisin, että se väheneminen jää sellaiseen runsaaseen kolmannekseen, Nyyssölä kommentoi.

Tällä hän viittaa opetushallituksen toiseen skenaarioon, jossa koulujen määrän vähenemistä hillittäisiin kansallisesti tai alueellisesti erilaisilla toimilla. Tässä laskelmassa koulujen määrä vähenisi noin 37 prosentilla.

Kolmannessa laskelmassa koulujen keskimääräinen oppilasmäärä pysyisi nykyisellään ja koulujen määrä laskisi noin neljänneksellä.

Tulevaisuudessa yhä useampi opiskelee isossa koulussa

– Jos haluaisi järjestää koko koulun tapahtuman, pitäisi vuokrata Oulun jäähalli, Oulun Ritaharjun koulun rehtori Pertti Parpala naurahtaa.

Suomen suurimmassa koulussa opiskelee tulevanakin lukuvuonna noin 1 500 oppilasta.

Jos tämän koulun oppilaat pelaavat keskenään sählyä, kaikkien turnausten järjestämiseen menee viikko.

2000-luvulla suurten koulujen määrä on lisääntynyt: vuonna 2018 Suomessa oli 100 yli 700 oppilaan kouluja, kun vuonna 2000 niitä oli vain 13.

Samaan aikaan koulun keskimääräinen koko on kasvanut 145:stä oppilaasta 236:n.

Keskimääräinen koulukohtainen oppilasmäärä on kasvanut roimasti.

Opetushallituksen Nyyssölän mukaan koulun koko ei vaikuta suoranaisesti oppimistuloksiin, vaikka vaikeuksia voi ilmetä siirryttäessä pienistä kouluista suurempiin.

– Kokoon ei kannata kiinnittää huomiota, vaan toimintatapoihin ja siihen, että koulua kehitetään.

Myös rehtori Pertti Parpala on sitä mieltä, että koulun koko ei vielä sinällään kerro paljon.

– Tietysti se, mitä sanotaan pienistä kouluista, että kaikki tuntee kaikki, ei toteudu täällä.

Hän kuitenkin korostaa, että koulun oppilaat eivät juuri koskaan itse havaitse opiskelevansa niin suuressa koulussa.

Ritaharjun koulussa opetus on järjestetty viiteen rakennukseen, joista kukin on keskikokoisen suomalaiskoulun kokoinen, noin 200–300 oppilaan yksikkö.

– Jos kysyt, muistaako rehtori kaikkien oppilaiden nimet ja kasvot, niin ei muista. On työmaata, että muistaa kaikkien 109 opettajan nimet.

Hän kuitenkin lisää, että näillä 109 opettajalla on paljon osaamista. Suuret koulu mahdollistaakin oppilaille enemmän valinnanvaraa.

Ritajärven koulussa kahdeksasluokkalaisista muodostuu joka vuosi useampia alkeisespanjan ryhmiä.

Kouluja lakkautetaan usein säästösyistä

Suomessa kunnat ovat vastuussa opetuksen järjestämisestä ja kouluverkon suunnittelusta.

Yksi suuri syy koulujen lakkauttamiselle liittyykin kuntien taloudelliseen tilanteeseen.

– Kyllähän se edullisempaa on. Oulussakin pienemmillä yksiköillä voi olla jopa kaksinkertaiset kustannukset oppilasta kohden, toteaa Pertti Parpala.

– 2000-luvulla yhteiskunnallisena trendinä on ollut, että palveluverkostot harvenevat ja haetaan suurempia yksiköitä, Nyyssölä toteaa.

Vaikka koulujen lakkauttamista usein perustellaan säästösyillä, seurantatutkimusta saavutetuista säästöistä ei todellisuudessa ole juuri tehty.

Utön koulun ainoa opettaja Joonas Kokkoniemi toivoisi lisää luovuutta pienten koulujen suunnitteluun.

– Tällaisia yksiopettajaisia kouluja voisi harkita, ne voivat olla kustannustehokkaampia. Tai vaikka se, että yhtenä päivänä viikossa mennään bussikuljetuksella koulukeskukseen.

Kaupunkimaantieteen apulaisprofessori Venla Bernelius arvioi, että kustannusarvioissa koulun tarkoitus myös nähdään liian kapeasti.

– Koulu ei tähtää yksin oppilaiden kouluttamiseen, vaan se vaikuttaa keskeisesti koko paikkakunnan vetovoimaan.

Utössä opettava Joonas Kokkoniemi on samaa mieltä.

– Moni turisti on tänä kesänä sanonut, että nyt kun etätyöt lisääntyy, voisi harkita muuttoa tänne. He ovat ilahtuneita siitä, että täällä on koulu.

– Koulu mahdollistaa ympärivuotisen asumisen myös lapsiperheille. Ilman koulua ulkosaaristossa asuisi pelkästään lapsettomia.

Juttua päivitetään Opetushallituksen tiedotustilaisuuden jälkeen 4.8.2020.

Aiheesta voi keskustella keskiviikkoiltaan klo 23.

Lue lisää:

Suomi on jo tyhjä kyläkouluista, mutta kukaan ei tunnu tietävän koulujen sulkemisen vaikutuksia lasten hyvinvointiin ja oppimistuloksiin

Lapsiasiavaltuutettu: Valtion pitäisi saada päättää koulujen lakkauttamisesta, koska kunnat eivät huomioi lasten oikeuksia – "Harhaisesti hoetaan, että säästetään seinistä"

Kyläkoulua ei tarvitse enää edes lakkauttaa – kouluista voidaan luopua kaikessa hiljaisuudessa

Koulut varautuvat lähiopetuksen alkamiseen – Opetushallituksen pääjohtaja: "Voi olla, että joudutaan poikkeuksellisiin opetusjärjestelyihin"