Venäjä siirsi Kaspianmeren hirviön museoon – katso video lentävän sotalaivan viimeisestä matkasta

Ohjuksilla varustettu laivan ja lentokoneen risteytys oli aluksi mysteeri Yhdysvaltain tiedustelulle.

Venäjä
Kaspianmeren hirviö hinataan museoon
Kaspianmeren hirviö hinataan museoon

Kaspianmerellä nähtiin heinäkuun lopussa erikoinen saattue: hinaaja veti kahdeksalla suihkumoottorilla ja kuudella ohjusten laukaisuputkella varustettua, lentokonetta muistuttavaa laitetta. Sen runko oli kuin lentoveneessä, mutta siivet lyhyet ja perän ohjainpinnat suuret.

Ja lentokoneen ja laivan risteytys oli iso, yli 90 metriä pitkä.

Saattue oli lähtenyt Venäjän laivaston tukikohdasta Kaspijskista ja sen määränpää oli Derbentin kaupunki, etelämpänä Kaspianmeren Venäjänpuoleisella rannikolla.

Hinattava alus oli MD-160, Lun-luokan ekranoplaani. Ekranoplaani on suomeksi maaefekti- tai pintaliitoalus. Sellainen taittaa matkaa lentämällä muutaman metrin korkeudella merenpinnasta – aerodynaamisen maavaikutus-ilmiön avulla. Nopeutta saattaa kertyä noin 400 kilometriä tunnissa.

Alus on luokkansa ainoa, eikä se ollut enää sotakelpoinen. MD-160 oli ruostunut Kaspijskin tukikohdassa kolmattakymmentä vuotta.

Neuvostoidea joka ei toteutunut

Ekranoplaanit viehättivät Neuvostoliiton sotilasjohtoa 1960-luvulta lähtien. Niistä piti tulla nopeita, merimaaliohjuksin varustettuja sota-aluksia, joita oli vaikea havaita tutkalla ja joilla voitaisiin hyökätä Yhdysvaltain lentotukialuksia vastaan.

MD-160 jäi ainoaksi palveluskäytössä olleeksi taistelu-ekranoplaaniksi. Se ehti valmistua Kaspianmeren laivaston vahvuuteen vuonna 1991 – juuri ennen kuin Neuvostoliitto samana vuonna hajosi, ja asevoimien määrärahat romahtivat.

Rahoitus ekranoplaanien kehittämiseen oli loppunut jo aiemmin. Neuvostoliiton poliittinen johto oli menettänyt kiinnostuksena niihin, ja prototyyppi, MD-160:n edeltäjä oli tuhoutunut koeajoissa. Neuvostoliiton romahdus oli lopullinen niitti projektille.

Prototyyppi oli tosin osoittanut, että ekranoplaani toimi, kertoo muun muassa Tekniikan Maailma (siirryt toiseen palveluun). Mutta samalla paljastuivat sen huonot puolet: se oli kallis ja työläs ylläpitää, sitä oli lähes mahdoton kääntää eikä se sietänyt myrskyistä säätä.

MD-160 siirtyi Venäjän laivastolle, joka ajoi sillä muutaman kerran, kunnes pani aluksen seisomaan joskus 1990-luvun lopulla.

Lentolaite museossa.
Kuljetuskäyttöön suunniteltu A-90 Orlyonok -ekranoplaani museoituna Moskovan lähellä.Maxim Shipenkov / EPA

Amerikkalaiset keksivät nimen

Venäläisten ekranoplaanien historiasta ja toiminta-ajatuksesta kertovat tarkemmin esimerkiksi amerikkalaiset The Drive (siirryt toiseen palveluun)- ja Forbes (siirryt toiseen palveluun)-sivustot. Ensinmainitulla sivustolla on myös vanhoja videoita ja amerikkalaisten satelliittikuvia aluksesta.

Lännessä laite on tunnettu Kaspian merihirviön nimellä. Sen keksivät aikoinaan Yhdysvaltain tiedusteluvirkailijat, jotka ihmettelivät satelliittikuvista, mikä tuo ennen tuntematon laite oli. Siiventyngissä oli kirjaimet KM.

Oikeasti KM tarkoitti vain prototyyppialusta.

Kaspian merihirviö ei ollut ainoa ekranoplaani Neuvostoliitossa. Neuvostolaivastolle valmistettiin muun muassa kolme A-90-ekranoplaania, jotka oli tarkoitettu kuljetustehtäviin. Nekin poistettiin käytöstä 1990-luvulla.

Maavaikutusilmiötä hyödyntäviä meri- tai lentokulkuneuvoja on rakennettu muuallakin maailmassa.