1. yle.fi
  2. Uutiset

Valtaosa valitsee edelleen varusmiespalveluksen - Heikki Ikonen vaihtoi sivariin nilkkavaivan vuoksi: "Se oli tosi iso pettymys"

Noin puolet siviilipalvelukseen hakeutuvista on keskeyttänyt armeijan.

siviilipalvelus
Siviilipalvelusvelvollinen Heikki Ikonen koulun pihalla.
Jyväskyläläinen Heikki Ikonen suorittaa siviilipalvelustaan Kuokkalan yhtenäiskoululla.Petri Aaltonen / Yle

– Kun selkänsä kääntää, jätkillä on kännykät käsissä, vaikka puhelimet pitäisi olla repussa.

Jyväskyläläinen Heikki Ikonen aloitti siviilipalveluksen Kuokkalan yhtenäiskoulussa elokuun lopussa. Ikonen palasi sivarin myötä yläkoululaisten pariin, vaikka hänen omasta yläkouluajastaan on kulunut useita vuosia.

Heikki Ikonen, 20, aloitti asepalveluksen Parolan panssariprikaatissa heinäkuussa 2019. Lisäksi hänet oli valittu erikoisjoukkoihin elektronisen sodankäynnin koulutukseen Riihimäen varuskuntaan.

Alokasaika kului Parolassa ja sen jälkeen Riihimäen varuskunnassa oli tarkoitus olla tämän vuoden kesäkuuhun asti.

Toisin kävi. Ikonen oli armeijassa kaikkiaan kaksi ja puoli kuukautta. Tuona aikana hänen vanha nilkkavammansa ehti kipeytyä niin pahasti, ettei jalka sietänyt kävelyä.

Elektronisen sodankäynnin koulutus tapahtuu paljolti metsässä, mutta sitä Ikosen nilkka ei kestänyt. Puolustusvoimat tarjosi Ikoselle vaihtoehtoisen palveluspaikan.

– Olisin palvelut varustevarastolla yhdeksän kuukautta, mutta siinä ei ollut mitään järkeä. Halusin vaihtaa siviilipalvelukseen, kertoo Ikonen.

Ikonen palasi kotiinsa Jyväskylään. Armeijan keskeytys oli miehelle pysähdyksen paikka.

– Oli tosi iso pettymys, että jouduin jättämään armeijan kesken. Viime syksy oli todella kovan pettymyksen aikaa, kun jouduin tulemaan armeijasta pois.

Siviilipalvelus oli tosin Ikosen pohdinnassa jo kutsuntavaiheessa.

– Paineita ei ollut perheenkään puolelta, että pitäisi mennä armeijaan. Siviilipalvelus oli kyllä mielessäni jo aiemmin, joten se ei ollut kynnyskysymys.

2000 siviilipalvelushakemusta vuosittain

Kutsuntaikäisistä nuorista kaikkiaan noin seitsemän prosenttia valitsee siviilipalveluksen. Se tarkoittaa vuosittain noin 2000 siviilipalvelushakemusta.

Erikseen syytä siviilipalvelukseen hakeutumiseen ei selvitetä vaan siviilipalvelushakemuksessa on lause: vakuutan vakaumukseen perustuvien syiden estävän minua suorittamasta asevelvollisuuslaissa säädettyä palvelusta.

.

Kuokkalan koulu ulkoa.
Kuokkalan yhtenäiskoululla on aiemminkin ollut sivareita suorittamassa palvelustaan.Petri Aaltonen / Yle

Vuosi 2019 oli hakijamäärissä poikkeus, sillä silloin siviilipalvelukseen hakeutui yli 2400 henkilöä. Tuolloin Jehovan todistajia koskeva erivapauslaki poistui, joten siviilipalvelukseen hakeutui poikkeuksellisen suuri määrä.

– Jehovan todistajat valitsevat useimmin siviilipalveluksen, he eivät mene armeijaan vakaumuksensa vuoksi, kertoo Siviilipalvelukeskuksen siviilipalvelusjohtaja Mikko Reijonen.

Koronavirus on aiheuttanut muutoksia myös siviilipalvelusvelvollisten koulutusjaksoon.

– Osa koulutusjaksosta toteutetaan etänä. Viime kevään keskeytyneen koulutusjakson jälkeen siirryimme enemmän etäpainotteiseen koulutukseen, sanoo Reijonen.

Neljän viikon koulutusjaksoon sisältyy seitsemän päivän lähijakso Siviilipalveluskeskuksessa Lapinjärvellä.

Sivareilla on usein kokemusta armeijasta

Reijosen mukaan monella siviilipalvelukseen tulevalla on kokemusta armeijasta, sillä noin puolella siviilipalvelukseen hakeutuvista velvollisista on takanaan jonkin verran varusmiespalvelusta.

Terveyden kannalta siviilipalvelusta ja varusmiespalvelusta koskevat samat palveluskelpoisuusohjeistukset. Siviilipalveluksen palveluskelpoisuusarviointi perustuu puolustusvoimien terveystarkastusohjeeseen.

– Varusmiespalveluksesta vapauttavan päätöksen syyt jakautuvat siten samansuuntaisesti siviilipalveluksessakin, sanoo Reijonen.

Yleisin vapautusperuste niin varusmies- kuin siviilipalveluksesta ovat mielenterveyden ja käyttäytymisen häiriöt. Varusmiespalveluksesta vapauttavista päätöksistä noin 45 prosenttia kuuluu tähän ryhmään.

Muut yleisimmät vapautusperusteet ovat tuki- ja liikuntaelinten sairaudet, joita on noin 17 prosentilla vapautetuista. Erilaisia vammoja ja hengityselinsairauksia on puolestaan lähes joka viidennellä vapautetuista.

Reijosen mukaan monet siviilipalveluksen valitsevat haluavat työpalvelupaikan sellaista alalta, jota aikovat myöhemmin opiskella. Monet nuoret myös hakevat työkokemusta siviilipalveluksen kautta.

Siviilipalvelusta suoritti elokuussa työpalveluksessa noin 750 velvollista ja koulutusjaksolla oli kerrallaan noin 150 velvollista.

Siviilipalveluksen kesto on kaikkiaan 347 vuorokautta.

Koronavirus vaikuttaa myös siviilipalveluspaikkoihin

Kun Heikki Ikonen soitteli paikkoja siviilipalveluksen suorittamiseen, kerrottiin Jyväskylän kaupungilta, että kannattaa hakea sosiaali- ja terveyspalveluihin tai kouluihin.

– Koulu tuntui itselleni omimmalta, joten päädyin koulunkäynninohjaajaksi Kuokkalan yhtenäiskouluun, kertoo Ikonen.

Siviilipalvelusvelvollisia työskentelee myös muun muassa Keski-Suomen sairaanhoitopiirissä.

Kun Ikonen joutui keskeyttämään armeijan palveluksen viime syksynä, aikaisin palveluserä siviilipalvelukseen olisi ollut tarjolla tämän vuoden tammikuussa, mutta sinne Ikonen ei vielä mennyt.

– Halusin korottaa ylioppilastutkinnon arvosanoja ja lukea pääsykokeisiin viime keväänä.

Opiskelupaikka varmistui Kajaanin ammattikorkeakoulusta e-sports business managementin englanninkieliseltä linjalta. Siellä Heikki Ikonen aloittaa vuoden kuluttua syksyllä.

Siviilipalvelusvelvollinen Heikki Ikonen koulun pihalla.
Heikki Ikonen hankki itse siviliipalveluspaikan soittamalla Jyväskylän kaupungin liikuntapalveluihin ja kouluihin.Petri Aaltonen / Yle

Kaverit eivät ihmetelleet sivariin siirtymistä

Ikoselle siviilipalvelukseen ei liittynyt kavereiden tai lähipiirin kummasteluja.

– Kaveripiirissäni on myös yksi tyyppi, joka siirtyi armeijasta siviilipalvelukseen vakaumuksen takia. Monet menevät armeijaan katsoakseen, onko se oma juttu. Jos ei tunnu omalta, siirrytään usein siviilipalvelukseen.

Ikäviä kommentteja siviilipalveluksesta Ikonen ei toistaiseksi ole kuullut ensimmäistäkään. Kaverit ymmärtävät Ikosen vaikean nilkkavaivan.

– Sivareihin liittyy varmasti stereotypioita: omat ennakkoluuloni karisivat koulutusjakson aikana. Tapasin monia hyviä tyyppejä Lapinjärvellä, kertoo Ikonen.

Miehen nilkka kestää jalkapallon tuomarointitehtävät. Jalkapallon tuomarina Ikonen onkin toiminut korona-aikana sen jälkeen, kun sarjat alkoivat.

Kutsuntaikäisille nuorille miehille Heikki Ikonen antaa vinkin.

– Kannattaa miettiä, kuinka paljon varusmiespalvelus kiinnostaa. On hyvä tutustua myös siviilipalvelukseen, sillä sivarista saa selvästi vähemmän tietoa kuin varusmiespalveluksesta esimerkiksi sosiaalisesta mediasta.

Lue seuraavaksi