Brasiliassa Amazonin sademetsissä palaa taas, ja tuhoista ennustetaan jopa viimevuotistakin pahempia

Brasilian presidentti myöntyi metsänpolttokieltoon heinäkuun puolivälissä, mutta palot ovat vain kiihtyneet.

metsäpalot
Tenharin alkuperäiskansan muodostama vapaaehtoispalokunta sammutti viime syyskuussa paloa Humaitassa, Amazonin alueella.
Tenharin alkuperäiskansan muodostama vapaaehtoispalokunta sammutti viime syyskuussa paloa Humaitassa, Amazonin alueella.Fernando Bizerra Jr. / EPA

– Merkit ovat karmeat. Elokuusta on odotettavissa jo vaikeaa kuukautta ja syyskuusta vielä sitäkin pahempaa, sanoo Brasilian Amazonin ympäristötutkimuksen instituutin, IPAM:in tieteellinen johtaja Ane Alencar.

Hän kommentoi viikonloppuna julkaistuja metsäpalolukuja. Brasilian avaruustutkimuslaitoksen INPE:n mukaan Amazonilla riehui heinäkuussa 6 803 tulipaloa, mikä on yli neljännes enemmän kuin viime vuoden heinäkuussa. Viime vuoden metsätuho oli pahin yli vuosikymmeneen.

Myös kesäkuussa lyötiin viime vuoden luvut roimasti.

Ja tämä siitä huolimatta, että Amazonin alueen hakkuihin ja hyödyntämiseen kannustava Brasilian presidentti Jair Bolsonaro taipui heinäkuun puolivälissä kansainvälisen painostuksen edessä määräämään alueelle metsänpolttokiellon neljäksi kuukaudeksi. Jopa armeija on komennettu taistelemaan metsäpaloja vastaan.

Metsää palaa kuitenkin kovaa vauhtia.

Esimerkiksi viime viikon torstaina roihusi yli tuhat metsäpaloa. Se on Brasilian Greenpeacen mukaan suurin päiväkohtainen määrä heinäkuussa sitten vuoden 2005.

Ensin hakataan puut, sitten poltetaan

Luonnon metsäpalot ovat Amazonin alueella harvinaisia.

Yleensä metsää poltetaan niin, että ensin sademetsästä hakataan arvopuut myyntiin. Sitten metsänpohja poltetaan, jotta maa saadaan karjan laitumeksi tai viljeltävään kuntoon tai jotta alueelle voidaan perustaa kaivostoimintaa.

Lue Ylen toimittajan Mika Mäkeläisen raportti Amazonin alueen metsänraivauksesta tästä.

Tänäkin vuonna prosessi on riippumattoman Amazonin suojelujärjestön mukaan edennyt juuri edellä kuvattuun tapaan. Järjestö oli havainnut heinäkuun loppuun mennessä 62 isoa metsäpaloa, joista monet olivat syttyneet heinäkuun puolivälin polttokiellon jälkeen.

Yksikään metsäpaloista ei iskenyt neitseelliseen sademetsämaastoon, vaan valtaosa havaittiin äskettäin hakatussa metsämaastossa.

Bolsonaro kannustaa sademetsän hyödyntämiseen

Ympäristöjärjestöjen mielestä syypää metsäpalojen lisääntymiseen on Brasilian oikeistopopulistinen presidentti Jair Bolsonaro. Hän on kannustanut laittomasti toimivia puunhakkaajia, kaivosyrittäjiä ja pellonraivaajia tuhoamaan metsää, jotta siitä saadaan irti mahdollisimman nopeasti rahaa ja taloudellista kasvua.

Brasilian presidentti Jair Bolsonaro.
Brasilian presidentti Jair Bolsonaro.Joedson Alves / EPA

Bolsonaron ajatus on nostaa alue köyhyydestä maanviljelyn ja kaivosteollisuuden avulla. Lue Mika Mäkeläisen raportti Bolsonaron toiminnasta ja alkuperäiskansojen tilanteesta tästä.

Amazonin alueella on suuri merkitys Brasilian taloudelle. Sieltä saadaan noin seitsemän miljardin euron vuotuinen tuotto puun ja kumin myynnistä.

Alue on tärkeä myös biodiversiteetin ja ilmaston kannalta. Nyt arvioidaan, että Amazonin sademetsästä on 50 vuodessa tuhottu jo 17 prosenttia.

Tutkijoiden mukaan 20-25 prosenttia on käännekohta, jonka jälkeen (siirryt toiseen palveluun) metsäkato jatkuisi ilman kulotustakin, koska kuivuus lisääntyisi ja muuttaisi sademetsää cerradoksi, trooppiseksi savanniksi. Se tietäisi valtavaa lajikatoa ja ilmaston muuttumista Etelä-Amerikassa, ja hiilidioksidin lisääntymisen myötä koko maapallollakin.

Metsien poltolla voi siten olla aivan toinen vaikutus (siirryt toiseen palveluun) maan talouteen kuin mitä Bolsonaro toivoisi.

Kielto ei tehoa, koska valvonta mättää

Vaikuttaa siltä, että heinäkuun puolivälissä annetun metsänpolttokiellon tarkoitus oli lähinnä rauhoittaa kansainvälisiä sijoittajia. Presidentti Bolsonaron muu toiminta on kertonut päinvastaisista aikeista.

Hallinto on purkanut ympäristövalvontaa ja irtisanonut virkamiehiä. Ympäristövirasto IBAMA:n laittomista hakkuista ja metsänpoltosta langettamien sakkojen määrä on alimmillaan (siirryt toiseen palveluun) 24 vuoteen.

Lisämausteensa tilanteeseen antaa se, että Bolsonaron hallinnon mielestä metsäpalot johtuvat sekavista maanomistusoloista. Sen sijaan, että maan valtaus ja alkuperäiskansojen alueiden hyväksikäyttö estettäisiin, hallitus on helpottanut maata vallanneiden mahdollisuuksia (siirryt toiseen palveluun)rekisteröidä alueita itselleen.

Koronapandemia koettelee pahasti Amazonin alueen alkuperäisväestöä. Yanomameihin kuuluva mies piteli kesäkuussa kasvomaskia, kun Brasilian armeija vieraili Alto Alegressa valistamassa väestöä koronasta ja tekemässä koronatestejä.
Koronapandemia koettelee pahasti Amazonin alueen alkuperäisväestöä. Yanomameihin kuuluva mies piteli kesäkuussa kasvomaskia, kun Brasilian armeija vieraili Alto Alegressa valistamassa väestöä koronasta ja tekemässä koronatestejä.Joedson Alves / EPA

Bolsonaron asenteesta kertovat hänen kommenttinsa 16. heinäkuuta, metsänpolttokiellon astuttua voimaan. Hänen mielestään kansainvälinen painostus on epäreilua kauppasotaa:

– Brasilia on maatalouden suurvalta ja Eurooppa on ympäristönsuojelun lahko. Eivät he suojele mitään. He ottavat meidät tähtäimeensä koko ajan epäreilusti. Miksi? Tuo on kaupallista taistelua.

Alueella on tavallista kuivempaa

Oman osansa luontokatastrofiin tuo kuivuus. Amazonin alueen kuiva kausi alkaa heinä–elokuussa ja jatkuu marraskuuhun.

Tuli riehui viime syyskuussa Porto Velhossa, Rondônian osavaltiossa Amazonin alueella.
Tuli riehui viime syyskuussa Porto Velhossa, Rondônian osavaltiossa Amazonin alueella.Fernando Bizerra Jr. / EPA

Yhdysvaltain avaruushallintovirasto Nasa arvioi heinäkuussa (siirryt toiseen palveluun), että Atlantilla meriveden pintalämpötila on tavallista korkeampi ja lisääntyneen haihtumisen vuoksi merelle kulkeutuu kosteutta Amazonin alueelta. Ilmiö lisää hurrikaaneja – ja metsäpaloja Amazonin alueella.

– Tämän seurauksena eteläinen Amazonin alue muuttuu kuivemmaksi ja herkemmin syttyväksi, ja sen seurauksena ihmisten maataloutta ja metsänraivausta varten sytyttämät tulipalot riistäytyvät herkemmin hallinnasta ja leviävät, sanotaan Nasan tiedotteessa.

Palot lisääntyvät myös Amazonin lounaisosiin yhteydessä olevalla Pantanalin kosteikkoalueella. Avaruustutkimuslaitos INPE laskee, että siellä riehui heinäkuussa kolme kertaa enemmän metsäpaloja kuin viime vuonna, kaikkiaan 1 684.

Määrä on suurin sen jälkeen, kun paloja alettiin vuonna 1998 tilastoida.

Voit keskustella aiheesta keskiviikkoon klo 23 saakka.

Lue lisää:

Brasilia kieltää kaskeamisen Amazonian sademetsässä määräajaksi, kun kansainväliset sijoittajat uhkasivat vetää rahansa maasta

Ylen erikoisreportaasi vie näivettyvälle Amazonialle: Näin sademetsät pistetään lihoiksi, terassilaudoiksi ja soijaksi, joita ahnehditaan niin Suomessa kuin muissa maissa

Brasiliassa puhutaan jo historiallisesta tragediasta – Korona leviää nyt Amazonin alkuperäiskansojen parissa

Laittomat metsurit ja kaivostyöläiset uurastavat Amazonin sademetsässä koronaviruspandemiasta huolimatta

Brasiliassa leviää tuhoisa kultakuume – Yle vieraili Amazonin sademetsään raivatulla laittomalla kultakaivoksella

Yle lähti intiaanien mukaan tutkimaan Amazonin metsien laittomia hakkuita – "Tropiikin Trumpin" kehityshankkeet repivät alkuperäiskansoja erilleen

Lähteet: Reuters