Tulonmenetyksiä, koulupudokkuutta ja teiniraskauksia – korona loi koulutuskriisin, joka lyö leiman kokonaiseen sukupolveen

Mitä koulutuskriisi tarkoittaa ja miten se vaikuttaa koululaisten tulevaisuuteen? Asiantuntijat vastaavat neljään kysymykseen.

Koulutus ja kasvatus
Koululaiset oppitunnilla ulkona Jammussa, Intiassa. Koronaviruksen takia kaikki koululaitokset on suljettu, ja opiskelu tapahtuu etäopetuksena.
Koululaiset osallistuivat heinäkuussa ulkona pidettävälle oppitunnille Sanasarin kylässä pohjoisessa Intiassa. Koronaviruksen takia kaikki koululaitokset on maassa suljettu.Jaipal Singh / EPA

16 000 dollaria eli 13 600 euroa.

Keskimäärin sen verran maailman jokainen 6–17-vuotias peruskoululainen saattaa menettää tulevaisuuden tulojaan, jos Maailmanpankin arvioon (siirryt toiseen palveluun) on uskominen.

Syynä on koronapandemia ja sen vaikutus lasten ja nuorten koulunkäyntiin.

Maailmanpankin arvioiden mukaan tulonmenetysten summa on jopa 10 biljoonaa dollaria eli 10 000 miljardia. Suuruusluokkaa kuvaa se, että summa vastaa seitsemää prosenttia koko maailman bruttokansantuotteesta.

– Nämä menetykset koskevat juuri sitä sukupolvea, joka joutuu maksamaan pandemian vuoksi eri puolilla maailmaa otetun velan, Maailmanpankin koulutussektorin kansainvälinen johtaja Jaime Saavedra sanoo Ylen haastattelussa.

Koulutta vietetyt kuukaudet heikentävät myös lasten ja nuorten terveyttä ja turvallisuutta.

Käsillä on koulutuksen kriisi, jollaista ei ole koettu sataan vuoteen.

Mitä on tapahtunut ja miten tästä selvitään? Kokosimme koulutuksen asiantuntijoiden avulla vastaukset keskeisimpiin kysymyksiin.

Intialainen opettaja tallentaa matematiikan tuntia puhelimella tyhjässä luokassa oppilaiden käyttöön.
Opettaja taltioi matematiikan tuntia oppilailleen Delhissä Intiassa. Harish Tyagi / EPA

1. Miten koulutauko vaikuttaa nykyisten koululaisten aikuisuuteen ja tulevaisuuden tienesteihin?

Koulussa rakennetaan pohjaa kokonaisen sukupolven elämälle. Joihinkin oppilaisiin tauko opetuksesta ja rutiineista ei välttämättä vaikuta mitenkään, joillekin se voi olla loppuelämän kannalta ratkaiseva.

Maailmanpankki arvioi, että koronakriisi voi heikentää opetuksen laatua ja oppimista jopa seitsemän kuukauden ajalta.

Ajatuksissa oppimisvajeen korjaaminen on helppoa: oppilaan piti päästä peruskoulusta 16-vuotiaana, mutta nyt se onnistuu vasta 17-vuotiaana.

Monilla perheillä ei kuitenkaan ole varaa maksaa ylimääräisestä kouluvuodesta.

– Näiden perheiden lapsilla tulee olemaan vuoden vähemmän koulutusta läpi elämänsä. Se tarkoittaa taloudellisten mahdollisuuksien ja tuotteliaisuuden merkittävää vähenemistä ja vaikuttaa hyvinvointiin tulevaisuudessa, Saavedra sanoo.

Pieneneviä tuloja voi yrittää hahmottaa esimerkiksi näin: Mitä pidempään oppilas on poissa laadukkaan opetuksen ääreltä, sitä todennäköisemmin hänen oppimisensa häiriintyy. Mitä vähemmän oppilas oppii ja kouluttautuu, sitä todennäköisemmin hän päätyy matalapalkkaisiin töihin.

Tai: Jos oppilas joutuu opiskelemaan ekstravuoden, hän todennäköisesti aloittaa työelämässä vuotta myöhemmin. Siten hän myös ansaitsee tulevaisuudessa vähemmän.

Tilastografiikka pandemian vaikutuksista tuloihin.
Miku Huttunen / Yle

Maailmanpankin ennuste siitä, että korona-ajan koulunkäynti vähentää oppilaiden tuloja keskimäärin 16 000 dollarilla, on vain keskitien arvio.

Saavedran mukaan kaikki näyttää tällä hetkellä siltä, että pitäisi jo alkaa varautua pessimistisempään arvioon. Sen mukaan tulonmenetykset voisivat olla miltei 25 700 dollaria

Eurooppalaisen koululaisen tulevaisuuden tulot voivat pelkän keskitien ennusteen mukaan kutistua jopa 27 000 dollarilla eli 23 000 eurolla.

Jokainen voi miettiä, mitä tulonmenetys merkitsisi omalle taloudelle. Se voisi tarkoittaa esimerkiksi, että asuntolainan maksaminen kestää pidempään. Tai sitä että 20 vuoden ajan lomabudjetti olisi tonnin pienempi.

Mutta näkyykö koulutauko todella myös suomalaisten palkkapussissa tulevaisuudessa?

– Uskon, että meillä pystytään kuromaan umpeen kuilua, joka etäopetuksen aikana joillekin koululaisille tietyissä tiedoissa ja taidoissa on syntynyt. Suomen osalta olen itse enemmän huolissani jo valmiiksi heikossa asemassa olevista oppilaista ja kasvaneesta koulupudokkuusriskistä, Opetushallituksen pääjohtaja Olli-Pekka Heinonen muotoilee.

Tilastografiikka pandemian vaikutuksista tuloihin.
Miku Huttunen / Yle

Sillä, ettei lapsi tai nuori pääse kouluun, voi olla vaikutusta aivan kaikkeen (siirryt toiseen palveluun).

Kouluruoka on monille lapsille päivän tärkein ateria, jota ilman moni jää nälkäiseksi. Rutiinien puute johtaa helposti yleiseen rauhattomuuteen ja rikollisuuteen. Kotiväkivalta ja tyttöihin kohdistuva seksuaalinen hyväksikäyttö lisääntyvät.

Esimerkiksi Perussa katoaa tällä hetkellä kahdeksan naista päivässä, kun aiemmin lukema oli viisi naista.

– Jos meillä on isoja määriä koulupudokkaita, paljon teiniraskauksia ja seksuaalista hyväksikäyttöä, lopputuloksena on pysyviä arpia. Koulutusjärjestelmä yksin ei pysty niitä korjaamaan. Se on paljon monimutkaisempaa, Maailmanpankin Saavedra muistuttaa.

Raymunda Charca auttaa hänen lapsiaan sillä välin kun he hakevat signaalia, jotta he pääsisivät osallistumaan puhelimen välityksellä etäopetukseen Perun andeilla.
Perun Andeilla Raymunda Charcan (oik.) lapset käyvät etäkoulua puhelimen välityksellä. Kuvanottohetkellä yhteys takkuaa. Carlos Mamani / AFP

2. Koulut ovat olleet kiinni vain muutamia kuukausia. Miksi vaikutukset ovat niin suuria?

Vyyhtiä voi purkaa ainakin kolmesta vinkkelistä: Pandemia pani koulumaailman kerralla uusiksi, ja syvä taloudellinen taantuma pahensi kaaosta. Lisäksi koulutus oli jo ennen koronaakin kriisissä.

Koronapandemian vuoksi kouluja on suljettu väliaikaisesti miltei kaikissa maailman maissa. Huhtikuun alussa 1,6 miljardia opiskelijaa ei voinut mennä kouluun viruksen vuoksi. Toukokuun lopussa osa kouluista palasi opetukseen, mutta yhä 1,2 miljardia koululaista pysyi kotona.

Koulujen sulkemiseen ja etäopetukseen siirtymiseen ei ollut varauduttu juuri missään. Tosin yksittäisiä poikkeuksia on.

Esimerkiksi Sierra Leone joutui sulkemaan kouluja pitkiksi ajoiksi vuosien 2014–2016 ebolaepidemian yhteydessä. Kokemuksesta saattoi olla hyötyä myös koronapandemian yhteydessä.

Pandemia sai aikaan maailmanlaajuisen taloudellisen taantuman. Sen vuoksi perheillä ei ehkä ole varaa maksaa lasten koulunkäyntiä. Voi myös olla, että lapsen pitää opiskelun sijaan ryhtyä tekemään töitä.

Maailmanpankin Saavedran ja Opetushallituksen Heinosen mukaan pandemian vaikutuksia lisää se, että maailmanlaajuisesti koulutus oli kriisissä jo ennen koronaa.

Lapsilla ja nuorilla ei ole yhtäläistä pääsyä laadukkaan opetuksen pariin. Viimeisen 15 vuoden aikana yhä useampi lapsi on päässyt kouluun, mutta koulussa ei välttämättä opita edes perustaitoja.

Ennen koronaa yli puolet matalan ja keskitulon maiden 10-vuotiaista lapsista ei pystynyt lukemaan ja ymmärtämään helppoa tekstinpätkää.

Maailmanpankki ennustaa, että koronan myötä jopa puolet maailman yläkouluikäisistä oppilaista jää taidoissaan minimitason alle. Aiemmin 40 prosenttia oppilaista oli vastaavassa tilanteessa.

Infografiikka pandemian vaikutuksista koululaisiin.
Miku Huttunen / Yle

3. Mutta kouluthan siirtyivät monissa maissa etäopetukseen. Miksi se ei riittänyt?

On hyvä, ettei opetus loppunut kuin seinään koulujen sulkeuduttua. Etäopetus toi kuitenkin mukanaan myös ongelmia, sillä sitä ei ollut harjoiteltu. Yhteysongelmat ja laitteiden riittämättömyys ovat varjostaneet oppimista.

Etäopetukseen siirtyminen aiheutti päänvaivaa koulutuksen mallimaissa Suomea myöten. Ongelmat olivat moninkertaisia maissa, joissa ammattitaitoisia opettajia on vain vähän.

– Joillekin opettajille etäopetuksen järjestäminen oli helppoa, joillekin se oli iso ponnistus. Mitä huonommat resurssit ja digitaaliset taidot opettajalla on, sitä vaikeampi siirtymä on ollut, Maailmanpankin Saavedra toteaa.

Monissa kouluissa on kuitenkin korona-aikana päädytty hyvinkin innovatiivisiin ratkaisuihin.

Ugandalainen poika opiskelee radion välityksellä.
Charles Muragwa osallistuu matematiikan tunnille Ugandassa. Kirkon Ulkomaanapu on jakanut pakolaiskeskuksiin radioita, joiden avulla opettajat voivat pitää oppitunteja myös korona-aikaan. Hugh Rutherford / Kirkon Ulkomaanapu

Esimerkiksi ugandalaisessa Rwamwanjan pakolaisasutuskeskuksessa on opiskeltu lapsille jaetun kotiopiskelumateriaalin avulla toukokuun lopusta lähtien. Opettajat ovat pitäneet oppitunteja radion välityksellä.

– Etäopettaminen on ollut helppoa, koska oppilaat ovat motivoituneita. Haastavaa on kuitenkin se, etteivät oppilaat ole fyysisesti lähellä. Opettajan on vaikea arvioida, meneekö opetus perille, ugandalainen opettaja Ivan Turinawe Nkoma C.O.U:n alakoulusta kertoo Ylelle videopuhelun välityksellä.

Kambodžassa puolestaan syrjäkyliä kiertää tuktuk, jonka kyydissä matkustava opettaja pitää muutaman tunnin mittaisia pienryhmätunteja koululaisille.

Intiassa opettajat ovat lähettäneet syrjäkyliin WhatsAppilla kuvia tehtävistä, joita oppilaat ovat tehneet yhden kännykän ympärillä.

Perun opetusministerinäkin toiminut Maailmanpankin Saavedra kertoo, että hänen kotimaassaan käyttöön on otettu käyttöön niin sanottu monen alustan strategia: opetusta on tarjolla televisiossa, radiossa, kännykän välityksellä ja sosiaalisessa mediassa. Perussa (siirryt toiseen palveluun) koulut suljettiin keväällä, eikä lähiopetukseen palata ennen joulukuuta.

– Myös meillä Perussa on digikuilu, emmekä saa kaikkia oppilaita välineillä kiinni. Onko lapsella pääsy omalle laitteelle? Saako koulutehtäviä tehdä rauhassa? Saavedra kertaa etäopetuksen kipupisteitä.

Ei ole olemassa tarkkaa tietoa siitä, miten moni maailman koululaisista pääsee opiskelemaan etäyhteyksien päähän. Se tiedetään, että esimerkiksi älypuhelinkattavuus on myös matalan tulon maissa Afrikassa, Latinalaisessa Amerikassa ja Etelä-Aasiassa jo lähellä 90 prosenttia.

Luvut eivät välttämättä kerro juurikaan koululaisten tilanteesta. Voi olla laite, muttei yhteyttä. Voi olla myös, että perheellä on älylaite, mutta se on vanhemman mukana töissä.

Sama pätee myös radio- ja televisio-opetukseen. Ugandassa Kirkon ulkomaanapu jakoi 1500 radiota perheille, joilla ei ollut laitetta ennestään. Moni jäi ilman, eikä radiosta olisi kaikille oppilaille hyötyäkään.

– Kuurot lapset ovat täysin opetuksen ulkopuolella tällä hetkellä, opettaja Ivan Turinawe murehtii.

Jaime Saavedra
Jaime SaavedraKuvakaappaus videopuhelusta

4. Ennusteet tuntuvat katastrofaalisilta. Voidaanko tästä kriisistä selvitä?

Kyllä voidaan, eikä pahimpien ennusteiden tarvitse käydä toteen. Silti asiantuntijoiden pelkona on, että koronan aiheuttama kriisi saa varsinkin kehittyvät maat leikkaamaan koulutusbudjettiaan.

Maailmanpankin Saavedra toivoo, että koronapandemia olisi maailmalle oppimisen paikka. Tulevaisuudessa uusi pandemia voi sulkea koulut uudelleen. Lasten pitää pystyä oppimaan sekä kotona että koulussa.

Se tarkoittaa sekä digitaitoja että laitteita ja vakaita yhteyksiä koteihin ja kouluihin. Tärkeää on myös, että opetusmateriaalin lataaminen on oppilaille ilmaista.

– Digikuilu on pakko kuroa umpeen. Opettajien pitää tietää, että digitaitojen on oltava hanskassa. Tämä on se maailma, jossa nyt eletään, Saavedra sanoo.

Myös Opetushallituksen Heinonen korostaa digitaitojen merkitystä, mutta alleviivaa että digiloikka on viisainta tehdä oppimisen ehdoilla. Kouluissa pitää pohtia, mitkä ratkaisut todella edistävät oppimista.

Suomessa koulutusjärjestelmä oli maailman mittakaavassa hyvissä kantimissa jo ennen koronaa. Vaikka koulut menivät kiinni, oppiminen jatkui toisissa olosuhteissa.

– Etäoppiminen ei välttämättä ollut yhtä laadukasta kuin koulua käydessä, mutta opettajien pedagogiset taidot auttoivat siinä merkittävästi. On myös hyvä, että koulut aukesivat keväällä pariksi viikoksi. Kun koulut taas alkavat, tiedämme, mitä oppilaiden tuen tarpeet ovat, Heinonen kertoo.

Koulujen on pandemian jälkeen rakennettava opetussuunnitelmat niin, että koronan aikana menetetyt opit saadaan kurottua kiinni.

Muutokset vaativat rahaa, ja monissa maissa etäopetukseen on jo investoitu. Pelkona on kuitenkin, että valtiot päätyvät tulevaisuudessa leikkaamaan koulutuksesta koronan aiheuttaman talouspaineen vuoksi.

Maailmanpankin Saavedra uskoo, että muutos on mahdollinen, jos kaikki sitoutuvat siihen.

– Se on polku ylämäkeen joka puolella maailmaa. Köyhemmissä valtioissa polku kulkee jyrkempää mäkeä, koska aloitetaan matalammalta tasolta. Koronakriisi tarjoaa kuitenkin suuren mahdollisuuden mennä kohti koulutusjärjestelmää, joka on oikeudenmukainen ja kestävämpi, Saavedra lupaa.

Voit keskustella aiheesta 16.8. klo 23 asti.

Korjaus 18.9.2020 klo 9.55: Korjattu Jaime Saavedran titteli.

Lisää aiheesta:

Syntyykö uusi “kadotettu sukupolvi”, jonka startti työelämässä viivästyy? Yli 50 000 nuorta ja nuorta aikuista jäi vaille töitä edellisvuoteen verrattuna

Varakkaat vanhemmat perustavat "koulukapseleita", opettajat metsästävät maskeja: koronakriisi jakaa koululaiset eri todellisuuksiin USA:ssa

Tilaa uutiset koronaviruksesta

Saat Ylen tärkeimmät koronavirusuutiset sähköpostiisi kerran päivässä.

Siirry tilaamaan

Luotettavia koronauutisia nopeasti suoraan puhelimeesi

Lataa Yle.fi-sovellus