VR:n työntekijät kustantavat maskinsa itse, koska THL:n virallinen suositus puuttuu – Näin työnantajien maskilinjaukset eroavat toisistaan

VR:n työntekijät kustantavat maskinsa itse ainakin siihen asti, kunnes THL:n maskisuositus tulee julki. Eristeratkaisuja valmistavan Parocin työntekijät alkoivat käyttää maskeja jo huhtikuussa.

koronavirus
Kasvomaskein suojautuneita HSL:n lipuntarkastajia raitiovaunupysäkillä Lasipalatsin edessä Helsingissä 27. toukokuuta.
Maskisuositus koskisi julkisia tiloja ja julkista liikennettä.Emmi Korhonen / Lehtikuva

Terveyden ja hyvinvoinnin laitos THL valmistelee parhaillaan maskien käyttöä koskevaa suositusta. Suositus koskisi tiettävästi julkisia tiloja ja julkista liikennettä.

Suosituksen tarkasta sisällöstä ei vielä ole tietoa. THL aikoo kertoa maskisuosituksen etenemisestä lisätietoa torstaina.

Suositus tulee joka tapauksessa vaikuttamaan näkyvästi suomalaisten arkeen ja työhön.

Esimerkiksi VR:n junahenkilökunnan pitäisi todennäköisesti suosituksen myötä alkaa käyttää maskeja. Tällä hetkellä VR:n työntekijöiden maskin käyttö perustuu vapaaehtoisuuteen ja edellyttää sitä, että työntekijä hankkii kasvosuojaimen itse.

Toiset työnantajat ovat suosittaneet maskin käyttämistä jo paljon ennen Terveyden ja hyvinvoinnin laitosta. Näin on tehnyt esimerkiksi eristeratkaisuja tuottava Paroc, jonka tehdastiloissa ja konttoreissa maskeja on käytetty jo huhtikuusta lähtien.

Yle kysyi viideltä työnantajalta, miten THL:n maskisuositus vaikuttaisi heidän toimintaansa. Lisäksi kysyttiin siitä, käytetäänkö maskeja työpaikoilla jo nyt, ja kenen vastuulla niiden kustantaminen on.

Kysymyksiin vastasivat VR:n ja Parocin lisäksi myös S-ryhmä, Kesko ja Helsingin kaupunki.

Matkustajia tulossa lähijunasta asemalla.
VR aikoo tehdä linjauksia maskien käytöstä THL:n suositusten perusteella.Emmi Korhonen / Lehtikuva

VR on varautunut maskien käyttöön, mutta odottaa vielä suositusta

VR:llä maskin käyttö töissä perustuu vapaaehtoisuuteen, eikä erillistä maskipakkoa ole. Jos työntekijä haluaa käyttää maskia töissä, pitää hänen kustantaa se itse.

– Osalla niitä näkyy käytössä, mutta suurimmalla osalla ei, VR:n palvelujohtaja Piia Tyynilä kertoo.

VR:llä odotetaankin nyt maskisuosituksen julkaisua. Sen perusteella yhtiö tekee linjauksia maskien käytöstä jatkossa.

Jos THL:ltä tulee vahva maskisuositus julkisiin liikennevälineisiin, käyttää myös VR:n henkilökunta jatkossa maskeja. Siinä tapauksessa työnantaja myös kustantaisi maskit.

Tyynilä kertoo, että VR on jo etukäteen varautunut henkilökunnan suojaamiseen maskeilla, mutta niitä ei ole vielä otettu käyttöön. Junissa on maskeja mahdollisia tartuntaepäilyjä varten, ja myös junamatkustajat voivat niitä ostaa.

VR on käynyt alustavaa keskustelua työmatkoilla käytettävistä maskeista. Tarkka päätös niistäkin tehdään maskisuosituksen antamisen jälkeen.

– Tällä hetkellä ajatus on se, että kustannamme nimenomaan työtehtävissä käytettävät maskit. Kodin ja työpaikan välinen matka ei kuulu työtehtävään suoranaisesti, eli niitä maskeja emme kustantaisi, Tyynilä sanoo.

Paroc otti maskipakon käyttöön jo huhtikuussa

Eristeratkaisuja valmistava Paroc teki maskien käytöstä pakollista jo huhtikuun puolessa välissä. Maskipakko koskee sellaisia tilanteita tehdasympäristössä ja konttorissa, joissa suositeltua kahden metrin turvaetäisyyttä ei pystytä pitämään. Esimerkiksi toimiston kokoushuoneissa on maskipakko.

Maskien käytössä on Parocin toimitusjohtaja Anders Dahlblomin mukaan loppupeleissä kyse turvallisuudesta.

– Me halutaan, että jokainen työntekijä pystyy menemään töihin ja palaamaan sieltä turvallisesti.

Dahlblom kertoo, että monessa työtehtävässä maskia pidetään joka päivä.

– Mutta se ei tarkoita sitä, että maskia pidetään päällä kahdeksan tuntia päivässä. Suuri osa ihmisistä pitää maskia päällä 1–2 tuntia päivässä silloin, kun he ovat sellaisissa tehtävissä, missä ei pystytä takaamaan kahden metrin etäisyyttä.

Turvatoimenpiteiden käyttöönottoa helpotti se, että Paroc on kansainvälinen konserni. Se ehti kokea koronan ensimmäisen aallon Aasiassa jo tammi-helmikuussa, ja pystyi siten valmistautumaan turvatoimenpiteisiin jo ennen koronan rantautumista Eurooppaan.

Maskien käyttöönotossa oli kuitenkin haasteena se, ettei Suomi erikseen suosittele niiden käyttöä.

Työpaikalla on siksi pitänyt käydä keskustelua siitä, miksi Parocissa käytetään maskeja, vaikkei valtio sitä suosittele.

– Ainahan on yksittäisiä henkilöitä, jotka eivät halua käyttää, tai haluavat keskustella siitä, miksi pitäisi käyttää, kun ei ole maatasolla suositusta. Mutta me ollaan perusteltu, että miksi niin tehdään. Kaikki lähtee turvallisuusvinkkelistä.

Kertakäyttömaski henkilön kasvoilla.
Parocin toimitusjohtaja Anders Dahlblom pohtii, että suomalaisessa kulttuurissa kasvomaskien käyttö ei ole yhtä normaalia kuin esimerkiksi Aasian maissa. Alussa maskiin voi olla vaikea sopeutua ja se saattaa tuntua epämiellyttävältä.Emmi Korhonen / Lehtikuva

S-ryhmä turvautuu mieluummin suojaplekseihin ja visiireihin

S-ryhmän toimipaikoissa on tähän asti suojauduttu pääsääntöisesti suojapleksien ja -visiirien avulla. Työntekijät käyttävät kasvomaskeja vain tilanteissa, joissa näiden suojavarusteiden käyttö ei ole mahdollista, kertoo S-ryhmän riskienhallintayksikön päällikkö Mikko Koskinen.

Kasvomaskia tarvitaan tilanteissa, joissa työntekijä on toimenpiteen aikana hyvin lähellä asiakkaan kasvoja. Tilanteita tulee vastaan esimerkiksi parturikampaamoissa.

Toimistotyöntekijät eivät käytä työpaikalla suojamaskeja. Työntekijä voi kuitenkin joutua käyttämään maskia työmatkoilla, esimerkiksi lentokoneissa tai käydessään sellaisessa maassa, jossa maskien käyttö on yleistä tai pakollista.

S-ryhmän suojakäytännöt otettiin käyttöön jo epidemian alkuvaiheessa.

– Kaupan osalta tilanne on hyvä, tartuntatapauksia ei siellä ole ollut, Koskinen toteaa.,

THL:n maskisuositus koskisi myös julkista liikennettä, jonka avulla moni työntekijä hoitaa työmatkat.

S-ryhmällä ei vielä ole linjauksia siitä, miten maskisuosituksen suhteen toimitaan. Koskisen mukaan nyt odotetaan maskisuosituksen tarkempaa sisältöä, jonka pohjalta sitten voidaan arvioida nykytilannetta. Työnantaja seuraa myös sitä, miten toimialalla ylipäätään reagoidaan suositukseen.

S-ryhmällä ei tällä hetkellä ole työntekijöilleen erillistä suositusta maskin käyttämisestä työmatkojen aikana. Koskisen mukaan työntekijöitä on kuitenkin muistutettu siitä, miten omasta turvallisuudesta voi matkojen aikana huolehtia. Yksi keino työmatkoilla on ruuhkavuorojen välttäminen julkisessa liikenteessä.

Kesko: Jos arvioidaan, että käytöstä on hyötyä, maskit maksetaan

K-ryhmän työntekijät käyttävät suojamaskeja lisäsuojina vain tietynlaisissa tilanteissa. Muut turvatoimet, kuten turvaetäisyydet ja tehostettu siivous, ovat kuitenkin ensisijaisessa asemassa maskeihin nähden.

Keskon hyvinvointijohtaja Katriina Ahtee kertoo, että maskeja käytetään silloin, kun niiden käytöstä on riskiperusteisen arvion mukaan hyötyä. Työnantaja kustantaa näissä erityistilanteissa käytettävät suojavarusteet.

– Kun työnantaja on arvioinut, että käytöstä on hyötyä, niin ne on maksettu, Ahtee tarkentaa.

Maskien käytöstä voi olla hyötyä tilanteissa, joissa yhdistyvät pidempikestoinen lähikontakti ja se, ettei turvaetäisyyttä voi pitää. Esimerkiksi kauppojen itsepalvelukassoilla työntekijät käyttävät suojavisiiriä tai -maskia.

Tyhjä hylly kaupassa.
Kasvomaskit olivat loppuneet Ruoholahden K-Citymarketissa Helsingissä tiistaina 4. elokuuta. Antti Aimo-Koivisto / Lehtikuva

Nykyisten turvatoimien toimivuutta puoltaa se, että K-ryhmässä ei ole tiedossa yhtäkään työperäistä tartuntaa.

Ahtee ei vielä tarkemmin arvioi, miten THL:n maskisuositus tulee vaikuttamaan Keskoon. Tilannetta voidaan arvioida vasta, kun linjaukset on päästy lukemaan.

Ahtee korostaa, että Keskon työntekijät voivat jo halutessaan vapaasti hankkia lisäsuojaimia kodin ja työpaikan välisiin matkoihin, mikäli heistä tuntuu siltä, että turvaetäisyyden ylläpitäminen ei ole mahdollista.

Helsingin kaupunki on tarjonnut maskit monille

Helsingin kaupunki on tähän mennessä tarjonnut maskit kaikille työntekijöille, jotka toimivat tehtävissä, joissa suojautuminen maskilla on tarpeen.

Tällaisissa tehtävissä toimivat sosiaali- ja terveysalla työskentelevät, jotka hoitavat koronavirusta sairastavia tai sille mahdollisesti altistuneita asiakkaita. Mikäli työntekijä joutuu käymään eri työyksiköissä tai osastoilla, hän käyttää myös silloin maskia.

Asiakaspalvelutehtävissä, kuten jalkautuvassa nuorisotyössä, käytetään maskia, mikäli työtehtävissä täytyy olla lähikontaktissa esimerkiksi riitojen selvittely- ja ensiaputehtävissä. Myös kirjastotyöntekijät, jotka vievät aineistoja koteihin iäkkäille ja sairaille tai sairaalapotilaille, käyttävät maskia.

– Maskit ovat yksi suojautumisen keino. Yhtä tärkeitä ovat muut suojautumistoimenpiteet, kuten turvavälit, käsihygienia. Asiakaspalvelupisteissä on myös muita suojautumisen menetelmiä, kuten esimerkiksi suojapleksejä, Helsingin kaupungin viestintäjohtaja Liisa Kivelä avaa.

Kivelän mukaan kaupunki arvioi uudelleen, missä tehtävissä maskien käyttö on tarpeellista, kun THL antaa maskisuosituksen.

Kaupunki ei ole tällä hetkellä suunnittelemassa maskien kustantamista työntekijöilleen, jotka saapuvat töihin julkisilla kulkuneuvoilla.

Pitäisikö työnantajan maksaa työntekijöiden maskit? Voit keskustella aiheesta 5.8. klo 23:een asti.

Lue lisää:

Kierros Helsingin keskustassa kertoo, että tiukennusta maskisuositukseen odotetaan – "Kun ei ole suoraan suositeltu, niin ei olla hankittu"

Maskisuositusta odotetaan – Katso, millaisia kasvosuojia on saatavilla ja kuinka käytät niitä oikein

Maskisuosituksen odottaminen vilkastuttaa kysyntää – yrittäjän mukaan tiedusteluissa kuuluu vastuullisuus, ei huoli

Maskihamstraus on alkanut: Myynnissä on monenhintaisia maskeja – Hintaa pudottaa kertakäyttömaskeilla pakkauskoko, kankaisilla toistokerrat

Tilaa uutiset koronaviruksesta

Saat Ylen tärkeimmät koronavirusuutiset sähköpostiisi kerran päivässä.

Siirry tilaamaan

Luotettavia koronauutisia nopeasti suoraan puhelimeesi

Lataa Yle.fi-sovellus