Pienessä kunnassa tapahtui ei-toivottu asia, ja nyt kouluvuosi alkaa ristiriitaisissa tunnelmissa – rehtori lomautuksista: "Toiminta ontuu suurimman osan vuotta"

OAJ:n kehityspäällikön mielestä kuntien talousvaikeudet valutetaan lasten ja opettajien niskaan – opetuksen lainmukaisuus ei täyty.

Koulutus ja kasvatus
Kuvassa tyttö juoksee ylös portaita pitkin.
Espoo, Vantaa ja Helsinki saivat valtiolta yhteensä noin 16,3 miljoonaa euroa esi- ja perusopetukseen koronaviruksen aiheuttamien poikkeusolojen vaikutusten tasoittamiseksi ensi viikolla alkavalle lukuvuodelle.Silja Viitala / Yle

Myrskylän ainoan koulun rehtorilla on ristiriitaiset tunnelmat alkavasta kouluvuodesta. Myrskylän kunnassa käytiin 200 muun kunnan tavoin keväällä yhteistoimintaneuvottelut, ja kunnanhallitus päätti silloin lomauttaa Kirkonkylän alakoulun opettajat syksyn 2020 ja kevään 2021 aikana viikoksi ja kunnan muun henkilökunnan kahdeksi viikoksi.

Myrskylä ja Lapinjärvi ovat ainoita kuntia Uudellamaalla, jotka ovat päättäneet lomauttaa opettajiaan alkavana lukuvuonna.

– Lisätyötä syntyy kaikille; ennen lomautusta suunnitellaan ja lomautuksen jälkeen pyritään paikkaamaan vahinkoja. Koulun toiminta ontuu suurimman osan vuotta, rehtori Vesa Karjalainen toteaa.

Karjalainen kertoo, että opettajien lomautusviikot on ripoteltu tasaisesti aina helmikuulle 2021 saakka. Lomautus koskee kuutta luokanopettajaa ja yhtä esiopettajaa. Opettajista on muodostettu työparit, joista toinen huolehtii toisen luokan opetuksesta tämän lomautusjakson aikana.

Karjalainen myöntää, että lainmukaiset perusasiat, kuten turvallisesta oppimisympäristöstä vastaaminen ja opetussuunnitelman opetuksen järjestäminen sekä oppimisen ja koulunkäynnin tuen järjestäminen, ovat lomautuksien vuoksi hankala toteuttaa.

Myrskylän Kirkonkylän koulun rehtori Vesa Karjalainen
Rehtori Vesa Karjalainen kertoo, että viime kevät oli erityisen raskas opettajille ja työtä tehtiin jo silloin uupumuksen rajamailla.Vesa Karjalainen

Poikkeuksellinen kevät oli Kirkonkylän koulussa raskas, kun vielä päälle tuli kunnan yt-neuvottelut.

– Viime kevään jälkeen oppilaat ja henkilökunta kaipaisivat työrauhaa ja mahdollisimman normaalia arkea. Henkilökunta ja opettajat kokivat varmasti kevään yt-neuvottelupäätöksen jollain tavalla epäoikeudenmukaisena ja raskaana. Yt-neuvottelujen aikana tehtiin poikkeusajan työtä – kohtuuttomia työmääriä, paineessa ja uupumuksen rajalla, Karjalainen sanoo.

Valtion erityisavustuksella paikataan kevään aikana syntynyttä oppimisvajetta

OAJ selvitti (siirryt toiseen palveluun) loppukeväästä verkkokyselyllä peruskoulun ja lukion opettajien ja rehtorien kokemuksia poikkeusjärjestelyistä ja paluusta lähiopetukseen. Kyselyyn vastasi 1 663 opettajaa ja rehtoria. Vastaajista neljännes arvioi etäjakson vaikutuksen oppimiseen olleen kielteinen useille oppijoille. 70 prosenttia opettajista kertoi, että seuraukset olivat haitalliset yksittäisille oppijoille.

Vesa Karjalainen arvioi, että myös Kirkonkylän koulussa on syntynyt jonkin verran oppimisvajetta. Rehtori on hakenut Myrskylän kunnan puolesta valtiolta erityisavustusta (siirryt toiseen palveluun) poikkeusolojen vaikutusten tasoittamiseksi. Sitä on myönnetty reilu 25 000 euroa. Avustuksella aiotaan vahvistaa tukiopetusresurssia ja lisätä resurssiopettajien ja koulunkäynninohjaajien tuntimääriä.

Opetusministeri Li Andersson totesi eilen, että kunta ei voi samaan aikaan lomauttaa opettajiaan ja varhaiskasvatuksen työntekijöitään ja saada koronasulun takia annettua lisärahoitusta.

– Sillä tavalla se on ristiriitaista, että tukea tulee siihen, että saadaan paikattua viime kevättä ja samalla lomautetaan kuitenkin opettajia, Karjalainen myöntää.

Ohjeet ovat kuitenkin Karjalaisen mielestä tulkinnanvaraiset. Avustuspäätöksessä lukee, että mikäli kunta lomauttaa varhaiskasvatus- ja/tai opetushenkilökuntaa, tulee rahoitus palauttaa opetus- ja kulttuuriministeriöön siltä osin, kun lomautuksen vaikutukset kohdistuvat valtion erityisavustuksena haettuihin toimintoihin.

– Itse tulkitsen, että näitä meille suunniteltuja toimenpiteitä voidaan toteuttaa, hän lisää.

Lähes puolet lomauttavista parista kymmenestä kunnasta on ilmoittanut lomauttavansa opettajansa juuri koulujen alkaessa. Suunnittelupäivät ovat Vesa Karjalaisen mielestä lukuvuoden ja työn aloittamisen kannalta tärkeitä ja siksi Kirkonkylän koulussa on päätetty lomauttaa opettajat vasta myöhemmin syksyllä ja talvella.

– Lomautusviikko sijoitetaan sinne kohtaan, kun on kouluvuosi saatu hyvin alkuun. Ylempien luokkien opettajia lomautetaan ensin, sillä heidän oppilaansa ovat itseohjautuvampia sekä hallitsevat digitaalisia laitteita ja oppimisympäristöjä paremmin kuin pienemmät oppilaat. Alempien luokkien opettajat lomautetaan vasta talvella, Karjalainen sanoo.

OAJ:n kehityspäällikkö Niku Tuomiston mielestä kuntien järjestämän opetuksen lainmukaisuus ei täyty, vaikka lomautuspäivät olisi ripoteltu pitkin lukuvuotta. Pisimmät lomautukset on luvassa Kivijärvellä, jossa opettajat lomautetaan kolmeksi viikoksi.

– Opettajien kolmen viikon lomautuksen takia koulu on sekaisin vähintään kaksi kuukautta tai vielä pidempäänkin riippuen siitä, miten järjestelyt menevät, Tuomisto sanoo.

Tuomisto uskoo, että kunnilla olisi keinot tehdä myös arvopohjaisia päätöksiä järkevästi.

– Nyt osa kunnista asettaa vastakkain kunnan talouden lasten oikeuksien ja Suomen perustuslain kanssa. Kyse on silloin vain huonosta politiikasta, tekemättä jätetyistä päätöksistä, joilla harmi valutetaan lasten ja henkilökunnan niskaan, Tuoimisto sanoo.

Pääkaupunkiseudun kunnat saivat noin 16,3 miljoonan euron lisätuen

Pääkaupunkiseudun kunnille valtio myönsi opetuksen lisätukitoimiin (siirryt toiseen palveluun) käynnistyvälle lukuvuodelle esi- ja perusopetukseen yhteensä noin 16,3 miljoonaa euroa: Vantaalle 4,3 miljoonaa, Espoolle noin 5 miljoonaa ja Helsinkiin 7 miljoonaa euroa.

Vantaan perusopetuksen johtaja Ilkka Kalon mukaan tarkkaa kokonaiskuvaa kevään aikana syntyneestä oppimisvelasta on kuitenkin vielä mahdotonta arvioida. Se saadaan selville ensimmäisten kouluviikkojen aikana.

– Keväällä Vantaan rehtorit arvioivat, että yksilöllisiä eroja on paljon. Todella monen oppilaan kohdalla opinnot ovat edenneet hyvin, toisaalta valitettavasti myös useiden oppilaiden osalta opinnot ovat edistyneet vain vähän, Kalo sanoo.

Kalon mukaan tulevana lukuvuotena Vantaalla on hyvin resursseja palkata lisää laaja-alaisia erityisopettajia, resurssiopettajia ja jakaa opetusryhmiä normaalia pienempiin ryhmiin. Lisäksi tukiopetusta on mahdollista antaa runsaastikin.

Myös Espoossa ja Helsingissä avustus ohjataan muun muassa tuki- ja erityisopetukseen.

– Avustuksella tuetaan erityisesti esimerkiksi ensimmäisen luokan aloittavia oppilaita, joilla poikkeusolot vaikuttivat esiopetuksen järjestämiseen, sekä vieraskielisiä oppilaita, Espoon persuopetuslinjan päällikkö Ilpo Salonen sanoo.

OAJ:n puheenjohtaja Olli Luukkainen muistutti aamulla julkaistussa tiedotteessa (siirryt toiseen palveluun), että koulutuksen tukipäätöksiä on jatkettava syyskuun budjettiriihessä.

– Poikkeusolojen ja aiempien resurssileikkausten aiheuttamaa oppimis- ja osaamisvajetta ei paikata vuodessa eikä kahdessa, Luukkainen sanoo.

Yhteisössä kasvamisen tärkeys korostui viime keväänä

Vantaalla sijaitsevan Koivukylän yläkoulun rehtori Leena-Maija Niemeä ilahdutti viime keväänä se, kuinka hyvin oppilaisiin saatiin yhteys etäolosuhteissa. Opetus saatiin järjestettyä täysin lukujärjestyksen mukaisesti.

– Osa oppilaista kukoisti erilaisessa etäopetustilanteessa, mutta oli myös oppilaita, joista oli huoli. Heitä oli tärkeä loppukeväästä lähiopetuksessa taas tavata, Niemi kertoo.

Syyslukukauden aluksi Koivukylän yläkoulussa tarkistetaan jokaisen oppilaan tuen tarve. Koulun saama valtion lisätuki ohjataan päätoimisien tuntiopettajien rekrytointiin, erityisopetukseen, resurssiopettajiksi ja tukiopetukseeen sekä opettajien lisätunteihin.

Lähiopetukseen paluussa noudatetaan Opetushallituksen aiemmin kesällä määrittelemiä käytänteitä (siirryt toiseen palveluun). Terveyden ja hyvinvoinnin laitokselta annetaan lisätietoja esimerkiksi maskisuosituksesta torstaina.

Lähtökohtaisesti Koivukylän yläkoulussa pyritään kuitenkin mahdollisimman tavalliseen ja turvalliseen kouluelämän aloitukseen.

– Olemme miettineet erilaisia skenaarioita ennakkoon rehtorien kanssa. Ajatuksena on, että järjestelyjä pystytään muokkaamaan tarpeen mukaan. Keväällä käyttöön otettuja ruokailun ja välituntien porrastuskäytäntöjä hyödynnetään varmasti, Niemi sanoo.

Kevään etäopetusvaihe osoitti Niemen mielestä yhteisössä kasvamisen tärkeyden ja sitä kautta myös koulun merkityksen kohtaamispaikkana.

– On hienoa, että valtio tukee sitä, että voimme nyt laittaa lisäresursseja kohtaamiseen ja oppimisvajeen paikkaamiseen, jotta jokainen oppilas saisi sen tuen, minkä tarvitsee, Leena-Maija Niemi sanoo.

Kuvassa Koivukylän yläkoulun rehtori Leena-Maija Niemi
Rehtori Leena-Maija Niemi kertoo, että Koivukylän yläkoulussa lisätuki ohjataan muun muassa erityisopetukseen, tukiopetukseeen ja opettajien lisätunteihin.Leena-Maija Niemi

Lukioissa parhaat edellytykset etäopetuksen toteuttamiseen

Ammatillisen koulutuksen puolella erityisesti urheiluopistot ovat olleet rankassa tilanteessa, kun vapaaehtoisiin maksuihin perustunut rahoitus on loppunut niillä lähes kokonaan. Urheiluopistojen rahoitus koostuu valtiontuen lisäksi opiskelijoiden kurssimaksuista ja muusta maksullisesta palvelutoiminnasta, kuten virkistyslomista ja urheiluseurojen leireistä. Joissakin urheiluopistoissa on päädytty jopa irtisanomisiin.

Kansanopistoissa koviin lomautuksiin, osa-aikaistuksiin tai irtisanomisiin on päädytty vaihtelevasti.

– Vaihtelevuus kertoo siitä, että jos on halua, ei ole tarvinnut lomauttaa ja työt ja etäopetus on pystytty järjestämään. Sitten on niitä kuntia, joissa ei ole ollut halua, ja koulutus on pistetty poikki, Niku Tuomisto sanoo.

Lukioissa on ollut parhaat edellytykset etäopetuksen toteuttamiseen. Kun peruskouluissa on tehty iso digiloikka, lukioissa esimerkiksi sähköisiin kirjoituksiin on valmistauduttu jo vuosia. Lukioissa opettajien lomautukset on pystytty välttämään.

Tuomisto muistuttaa, että lukiolaiset ovat valikoitunut joukko teoreettisen opiskelun pariin hakeneita nuoria.

– Ammatillinen koulutus on haasteellisempi, sillä siellä opiskelu perustuu enemmän konkreettiseen käytännön tekemiseen. Jos siellä opiskelu muuttuu teoriittisemmaksi, kuten lukiossa, se voi tuottaa motivaation laskua ja haasteita pärjäämisessä.

Tuomiston mukaan myös ammattillisesta koulutuksesta on silti kantautunut hyviä viestejä. Esimerkiksi kädentaitoja on onnistuttu opettamaan etäopetuksen menetelmillä.

OAJ:n verkkokyselyyn vastanneista opettajista ja rehtoreista kaikki kertoivat, että heidän digitaalinen ja poikkeusoloihin soveltuva pedagoginen osaamisensa koheni etäjaksolla viime keväänä. 68 prosenttia vastaajista arvioi voivansa hyödyntää kevään kokemuksia myös normaaliolojen opetuksessa.

– Monilla opiskelijoilla ja nuorilla on jopa paremmat digitaaliset valmiudet kuin opettajilla etäopiskeluun. Sekä opettajan että oppilaan digitaaliset taidot ovat ratkaisevia siinä, että etäopetus voidaan ylipäätään toteuttaa, Niku Tuomisto toteaa.

Korjattu 5.8. klo 10.46 Lomautukset koskevat Kirkonkylän koulussa yhtä esiopettajaa eikä seitsemää, kuten artikkelissa aiemmin luki.

Lisätty 6.8.2020 klo 10.46 Myrskylän lisäksi myös Lapinjärvi ilmoitti lomauttavansa opettajiaan Uudellamaalla.

Lue seuraavaksi:

Nämä kunnat lomauttavat opettajiaan syksyllä – yhdeksässä lomautus tapahtuu juuri kun koulut alkavat

Li Andersson vetoaa kuntiin lomautusten perumiseksi – "Tämä on hetki, jolloin tarvitsemme varhaiskasvatuksen ja opetuksen ammattilaisia töissä"

Koulut avataan historiallisen huonossa tilanteessa – korona lisäsi kuntien ahdinkoa ja moni kunta lomauttaa syksystä myös opettajia

Koulut varautuvat lähiopetuksen alkamiseen – Opetushallituksen pääjohtaja: "Voi olla, että joudutaan poikkeuksellisiin opetusjärjestelyihin"