Rintojen röntgenkuvaukset loppuivat tuhansilta naisilta – alle 50-vuotias pääsee mammografiaan vain erittäin painavasta syystä

Moni alle viisikymppinen on käynyt mammografiassa oireettomana. Lakimuutos vaatii, että rintojen röntgentutkimukseen vaaditaan pätevät kirjalliset perusteet. 

mammografia
Mammografiundersökning i Berlin 2007
Rintasyöpäseulonnoilla on onnistuttu vähentämään syöpäkuolleisuutta ja pitkälle levinneitä syöpiä. Suomessa rintasyöpää aletaan seuloa 50-vuotiailta naisilta. All Over Press

Kesällä monen naisen eteismatolle tipahti postiluukusta kirje.

Lääkärikeskus Mehiläisen Kotkan toimipiste tiedotti, ettei se enää tulevaisuudessa lähetä muistutuskutsuja rintojen mammografiatutkimukseen.

Oireettomien alle 50-vuotiaiden mammografiatutkimuksia tehdään, jos on ollut jokin syy epäillä rintojen terveyttä. Syitä voivat olla esimerkiksi useampi samanaikainen rintasyövän riskitekijä ja rintasyövän esiintyminen lähisuvussa. Tällöin kyse on ollut tarkastusluontoisista mammografioista, eli niitä on tehty oireettomille ihmisille.

Muistutuskutsuja on aiemmin lähetetty Kotkassa niille potilaille, jotka ovat antaneet siihen luvan, ja joille röntgenlääkäri on suositellut uutta mammografiaa tietyn aikavälin jälkeen.

— Potilas on tullut suoraan mammografiaan röntgenlääkärin ohjaamana. Muistutuskutsuista tulla mammografiaan on Kotkassa luovuttu alkuvuonna, kertoo Mehiläisen kuvantamissektorin johtaja Jonas Saraneva.

Lääkärikeskus Mehiläisen tiedotteessa kerrottiin, että syy löytyy uudesta säteilylaista.

Mistä ihmeestä on kyse?

Mammografia-laitteen edessä lattialla on merkitty jalkojen paikat tarroilla Etelä-Karjalan keskussairaalassa.
Moni nainen on käynyt mammografiassa eli rintojen röntgentutkimuksessa jo ennen virallisia seulontoja. Niiden hyödyllisyydestä ollaan montaa mieltä. Mikko Savolainen / Yle

Säteilylaki uudistui lähes kaksi vuotta sitten

Säteilylain tarkoitus on suojella ihmisten terveyttä säteilyn haitoilta. Kuvantamistutkimukset, esimerkiksi röntgenkuvaus, aiheuttavat satunnaista säteilyhaittaa, joka kasvattaa riskiä sairastua syöpään.

Säteilylaki uudistui ja tuli Suomessa voimaan joulukuussa 2018. Potilaan näkökulmasta muutoksia ei juuri huomaa, mutta se toi enemmän vastuuta lääkäreille, jotka määräävät potilaat tutkimuksiin.

Mammografiatutkimukseen voi Suomessa päätyä tavanomaisesti kahta reittiä. 50–69-vuotiaat kutsutaan kahden vuoden välein ilmaiseen julkisen terveydenhuollon rintasyöpäseulontaan. Nuoremmat tai vanhemmat sen sijaan pääsevät tutkimuksiin aina vain oireiden perusteella.

— Uusi säteilylaki ei ole muuttanut asiaa, sillä asetus seulonnoista on ollut nykyisellään voimassa vuodesta 2011. Seulontaohjelman perusteella tehtävät tutkimukset ovat poikkeuksellisia, koska niihin ei tarvita lääkärin lähetettä ja ne ovat kuvattaville ilmaisia. Alle 50-vuotiaat eivät voi mennä tutkimukseen ilman lääkärin lähetettä, tarkastaja Atte Lajunen Säteilyturvakeskuksesta kertoo.

Tutkimus vaatii vahvat epäilykset

Lakimuutoksen jälkeen palveluntarjoajan vastuu on korostunut entisestään. Oireettoman henkilön kuvaaminen vaatii aina lääkärin kirjallisen perustelun.

— Etenkin tutkimuksissa, joita tehdään seulontaohjelmien ulkopuolella oireettomille henkilöille, tulee olla painavat perustelut. Tämän vuoksi olemme halunneet korostaa, että hoitavan lääkärin on tehtävä arvio säteilyn käytön perusteluista ennen mammografiaan tulemista, Jonas Saraneva Mehiläisestä kertoo.

Muissa Mehiläisen yksiköissä ei Saranevan tietojen mukaan kutsuja ole lähetetty. Kotkan yksikkö liittyi konserniin vuonna 2016 yrityskauppojen myötä. Hoitavan lääkärin arvioon perustuva toimintamalli on yhtenäinen koko Mehiläisessä, Saraneva kertoo.

Mammografia-laite Etelä-Karjalan keskussairaalassa.
Tämä Lappeenrannan keskussairaalan mammografialaite on varattu niille, jotka ovat sairastuneet syöpään. Seulonnat toteutetaan monissa maakunnissa ostopalveluina yksityiseltä puolelta. Mikko Savolainen / Yle

Aiemmin muistutuskutsuja on lähetetty asiakkaille muutaman vuoden välein. Uusi ohjeistus kuuluu, että asiakas voi tarvittaessa hakeutua lääkärille, joka arvioi, onko tutkimukselle tarvetta. Valtakunnallisesti Mehiläisessä tehdään vuosittain noin 10 000 mammografiakuvausta. Mukana on tuhansia 40–50-vuotiaita. Alle 40-vuotiaille mammografioita tehdään hyvin harvoin.

— Alle 40-vuotiaille naisille ultraääni ilman mammografiaa on ensisijainen tutkimus säderasituksen välttämiseksi. Mammografia tehdään alle 40-vuotiaalle vain erittäin painavasta syystä, kuten esimerkiksi ilmeisestä syöpäepäilystä ultraäänessä, Saraneva kertoo.

Toinen suuri yksityinen lääkäriasema, Terveystalo, kertoo lähettävänsä seulontakutsuja vain seulontaiässä oleville naisille.

Terveystalo ei kerro tarkkaa lukumäärää, mutta yrityksessä tehdään valtava määrä mammografiatutkimuksia, sillä 230 kuntaa ostaa rintasyöpäseulonnat Terveystalon palveluista. Osan seulonnoista toteuttaa mobiiliseulontayksikkö, joka kiertää vuodessa noin 100 paikkakunnalla.

— Seulontamammografioiden lisäksi tehdään Terveystalossa tehdään kliinisiä mammografioita. Kliiniseen mammografiaan tarvitaan aina lähete. Alle 50-vuotiaille tehdään toki kliinisiä mammografioita sekä muita rintatutkimuksia, kuten esimerkiksi rinnan magneettitutkimuksia. Tällöin syy hakeutua tutkimuksiin on huolen herättänyt oire, kertoo Terveystalon kuvantamisen johtaja Mari Varjonen.

Yksityisillä lääkäriasemilla rintojen mammografiatutkimus maksaa noin 170-250 euroa.

Seulonnan hyödyt ja haitat

Yleiset rintasyöpäseulonnat käynnistettiin Suomessa vuonna 1987. Kansainvälisen suosituksen mukaan seulonnoissa käydään yleensä kahden vuoden välein.

Rintasyöpä on naisten yleisin syöpä ja siihen sairastuu vuosittain noin 5 000 ihmistä. Ikä altistaa rintasyövälle (siirryt toiseen palveluun), ja tapaukset alkavat yleistyä vaihdevuosi-iän lähestyessä. Keski-ikä taudin toteamishetkellä on noin 60 vuotta.

Rintasyöpäseulonnat eivät ehkäise syöpää, mutta niiden ansiosta syöpä voidaan havaita varhaisessa vaiheessa. Seulontoihin osallistuneiden rintasyöpäkuolleisuus on pienentynyt kolmasosalla.

— Seulonnoilla on selviä hyötyvaikutuksia. Rintasyöpäkuolleisuutta voidaan välttää ja myös pitkälle levinneiden rintasyöpien määriä väestössä. Samalla voidaan vähentää hoitojen haittavaikutuksia, kertoo joukkotarkastusrekisterin tutkimusjohtaja Ahti Anttila Suomen Syöpärekisteristä.

Etelä-Karjalan keskussairaalan kuvantamiseen johtava käytävä.
Rintasyöpäseulonnat on osoitettu ikäryhmälle, jotka saavat seulonnoista parhaat hyödyt. Myös vanhemmille naisille seulonnoista voisi tutkimusten mukaan olla iloa.Mikko Savolainen / Yle

Rintasyöpäseulontoihin kutsutaan 50–68-vuotiaat siitä syystä, että tutkimusten mukaan kyseinen ikäryhmä saa seulonnoista parhaat hyödyt. Jonkin verran on tutkittu myös sitä, pitäisikö seulonnat ulottaa vanhempiinkin ikäryhmiin. Se voi olla tulevaisuutta myös Suomessa, sillä elinajan odotteet ovat kasvaneet.

Nuorempiin ikäryhmiin seulontoja ei ole tarkoitus laajentaa. Alle 50-vuotiailla on hyvin vähän kuolemaan johtavia rintasyöpiä. Osa asiantuntijoista sanoo suoraan, että alle seulontaikäisten oireettomien ihmisten mammografiat ovat rahastusta.

— Kun puhutaan oireettomien ihmisten syöpäseulonnoista, niin muita sellaisia ei tulisi tarjota kuin väestöpohjainen seulontaohjelma. Ei ole osoitettu, että hyödyt olisivat haittoja merkittävämmät, kun kyse on alle 50-vuotiaiden rintasyöpäseurannasta tai alle 30-vuotiaiden papatestauksesta, tutkimusjohtaja Anttila Syöpärekisteristä sanoo.

Millaisia haittoja seulonnoista yleisesti sitten voi olla? Ironisesti suurin haittavaikutus on syöpä.

— Merkittävin haittavaikutus on ylidiagnostiikka. Löydetään sellaisia rintasyöpiä, jotka eivät olisi aiheuttaneet haittaa, vaan ne olisivat pysyneet pienenä läpi elämän, eikä niitä olisi edes todettu ilman seulontaa. Jos rintasyöpä todetaan, silloin se myös rintasyöpänä käsitellään ja hoidetaan. Siinä vaiheessa kukaan ei voi tietää, etenisikö se vai ei. Se on suurin haittavaikutus, Ahti Anttila kuvailee.

Hankala ilmiö

Mammografian haittavaikutuksia voivat olla myös väärät rintasyöpädiagnoosit ja seulontojen tuoma turvallisuuden tunne. Osa ei esimerkiksi hakeudu tutkimuksiin seulontojen välissä, vaikka sille olisi syy, jos edellisessä tarkastuksessa ei ole näkynyt mitään ylimääräistä.

Keskimäärin joka viides seulontaan säännöllisesti osallistuvasta naisesta lähetetään vähintään kerran tarpeettomasti jatkotutkimuksiin. Mammografiassa potilas altistuu aina myös pienelle määrälle säteilyä.

Maallikon korvaan pienikin syöpä kuulostaa siltä, että se olisi mukava saada hoidettua pois päiväjärjestyksestä. Asiantuntijanäkemys (siirryt toiseen palveluun) on, että kokonaisuus ratkaisee. Jos syöpä on oireeton eikä kasva, on elämänlaatu parempaa ilman syöpädiagnoosia.

— Se on hankala ilmiö ja vaatii paljon tietoa sairaudesta, sen luonnollisesta kulusta ja vaikuttavuudesta, että kokonaiskuva muodostuu, sanoo joukkotarkastusrekisterin tutkimusjohtaja Ahti Anttila Suomen Syöpärekisteristä.

Mammografia-laite Etelä-Karjalan keskussairaalassa.
Seulontaohjelmien ulkopuolella tehdään paljon testauksia. Voi olla, että niiden määrä laskee tulevaisuudessa entisestään, jos hyötyjä ei voida todentaa. Mikko Savolainen / Yle

Kohdunkaulan syöpää seulotaan papakokeella, jonka tarkastukset aloitetaan pääsääntöisesti 30-vuotiaille. Papakokeita on kuitenkin tehty runsaasti jo nuoremmille sekä yksityisellä että julkisella sektorilla. Myös osa sairaanhoitopiireistä, esimerkiksi HUS, aloittaa testauksen jo 25-vuotiaille.

Tutkimuksissa on havaittu, että osa testauksista on johtanut jopa haitallisiin tuloksiin. Osa havaituista solumuutoksista on esimerkiksi parantunut itsestään.

Tulevaisuudessa entistä suurempi merkitys on myös kustannustehokkuudella. Hyötyvaikutusten osoittaminen on yhä tärkeämpää, kun tarjotaan terveydenhuoltopalveluita.

— Mammografioita ja papatestauksia on tehty paljon ohjelman ulkopuolelle. Odotan, että seuraavien 5–10-vuoden aikana niiden määrä kaiken kaikkiaan terveydenhuollossa vähenee, Anttila sanoo.

Onko tutkimuksia tarjottu liikaa ihmisille, jotka niitä eivät todellisuudessa tarvitsisi?

— Minun mielestäni on, sanoo tutkimusjohtaja Ahti Anttila Syöpärekisteristä.

Mammografiatutkimuksia on alle 50-vuotiaille tehty monessa paikassa, eikä kukaan ole toistaiseksi kerännyt lukuja yhteen. Vuonna 2017 Helsingin yliopistossa julkaistussa väitöstutkimuksessa todettiin, että kyselytutkimukseen osallistuneista yli 60 prosenttia oli käynyt mammografiassa ennen organisoidun seulonnan aloitusikää.

Mehiläisen kuvantamissektorin johtaja Jonas Saraneva sanoo yleisesti, että yksityisellä sektorilla on kiinnitetty paljon huomiota siihen, miten alle seulontaikäisiä tutkitaan.

— Linja on ennen ollut pikkuisen löysempi, nykyään kiinnitetään enemmän huomiota potilaan ikään kuin ennen. Monta hyvää asiaa on tapahtunut: laitteet ovat kehittyneet ja säteilyannokset ovat mammografiassa hyvin matalia. Viime vuosina on kiinnitetty enemmän huomiota siihen, että alle 40-vuotiaille ei tehdä mammografiaa, ellei siihen ole oikeasti hyvin painavaa syytä, Saraneva sanoo.

Juttua muokattu 5.8. kello 8.13: Täsmennetty juttuun, että oireettomalle henkille voidaan tehdä mammografia, jos on useampia saman aikaisia rintasyövän riskitekijöitä ja rintasyövän esiintymistä lähisuvussa.

Juttua muokattu 5.8. kello 10.24: Kerrottu myös, että HUS aloittaa kohdunkaulan syövän seulonnan jo 25-vuotiaille ja korjattu rintasyövän seulontaiän yläikäraja 68:sta 69:ään.