Tämä kesä todisti, että tulevaisuuden äärisäät ovat jo täällä – vaikutukset näkyvät marjametsässä, tien päällä ja pihoissa

Kesäkuun kuivuutta seurasivat heinäkuun rankkasateet. Kysyimme asiantuntijoilta, mitä vaikutuksia sään ääri-ilmiöillä on.

sää
Kuoppainen soratie, vettä sataa.
Jämsässä tie oli heinäkuussa todella pahassa kunnossa, eikä tienpidossa oltu pystytty varautumaan äärisäihin. Petri Aaltonen / Yle

Kesäkuussa moni kaipaili vesisadetta, mutta ei ehkä niin paljon kuin heinäkuussa saatiin.

Heinäkuu oli koko Suomessa tavanomaista sateisempi. Muun muassa Pohjois-Pohjanmaalla ja Pohjois-Karjalassa mitattiin paikoin jopa ennätyksellisiä sademääriä. Kaikkein eniten sadetta saatiin kesä-heinäkuun aikana Kajaanin Paltaniemellä, jossa sadekertymä oli jopa 287,3 millimetriä.

Paltaniemeä seuraavat perässä Joutsa, Puolanka ja Kankaanpää, eli runsaita sateita on tullut tänä kesänä pitkin maata.

– Nämä alkavat olla jo ihan poikkeuksellisia sademääriä, Ilmatieteen laitoksen metereologi Hannu Valta kertoo.

Ilmatieteen laitoksen ennusteiden mukaan rajut sateet tulevat lisääntymään tulevina vuosina, joten samanlaisia vaikutuksia tullaan näkemään vielä uudelleenkin. Kun ilmasto lämpenee, ilmakehä pystyy sitomaan enemmän kosteutta, ja hetkittäiset sademäärät kasvavat.

– Nyt on jo nähtävissä, että sade on tulevaisuudessa rankempaa, vaikka sadepäivien määrä ei nouse. Toisaalta myös kuivat kaudet voivat pahentua, Valta sanoo.

Kun sää vaihtelee kuumasta ja kuivasta rankkasateisiin, se näkyy luonnossa ja myös ihmisten elämässä. Listasimme niistä neljä asiaa.

Tiet ovat vetisiä ja täynnä kuoppia

Kesäkuun kuivuus ja lämpö oli teiden kannalta hyvää aikaa, mutta jo viikko heinäkuun sateiden jälkeen tienhoidolle alkoi tulla palautetta. Varsinkin sorateillä rajut sateet ovat aiheuttaneet kuoppia ja liiallista vettymistä.

– Palauteeseen on reagoitu aika ripeästikin. Toivomme, että tienkäyttäjät ymmärtävät, että sateilla soratie muuttuu hankalammaksi ja silloin pitää vähän hiljentää, ely-keskuksen kunnossapitopäällikkö Markku Tervo sanoo.

Pohjois-Suomen osalta pahimmat tuhot ovat Tervon mukaan olleet Kainuussa Kajaanin ja Sotkamon välisellä alueella.

Ely-keskuksen toimesta korjauksia tehdään resurssien mukaan ja koko ajan pohditaan, miten tulevaisuudessa toimittaisiin paremmin. Ilmastonmuutoksen tuomat rajummat sateet ovat myös Väyläviraston ja ely-keskuksen tiedossa.

– Olemme varautuneet, että joudumme tämän uuden tilanteen eteen pikkuhiljaa, Tervo sanoo.

Pihojen kukkaloisto jää lyhytaikaiseksi

Vaihtelevat säät vaikuttavat myös ihmisten kotipihoihin ja niiden kasvustoon. Vähäluminen talvi toi kevääseen kuivuutta, joka jatkui vielä kesäkuussakin.

– Kun on kuivaa ja lämmintä, kasvin elinaika on lyhyempi. Tänä kesänä tuntui, että esimerkiksi pionit ja iirikset kukkivat nopeasti. Ja tietenkin ne kasvit jotka tuottavat satoa, antoivat pienemmän sadon, Marttaliiton asiantuntija Tiina Ikonen kertoo.

Pioni kukkii
Esimerkiksi pionien kukinta tuli ja meni tänä kesänä nopeasti. Henrietta Hassinen / Yle

Kasvit tarvitsevat elääkseen paljon vettä ja mielellään mahdollisimman tasaisesti.

– Kun yhtäkkiä sataa paljon, maa ei pysty imemään vettä, eikä silloin kasvitkaan pääse siitä hyötymään.

Toisaalta heinäkuussa pihan ja puutarhan kasveja ei ole tarvinnut kastella niin paljon erikseen, kun sade on hoitanut homman. Mutta ongelmatonta ei tämäkään tilanne ole.

– Toisaalta jos kasvu on hirveän rehevää, kasvit eivät kestä niin hyvin tauteja ja tuholaisia. Nytkin tiedän, että harmaahometta ja härmää on jo esiintynyt.

Ämpärikaupalla marjoja ja sieniä

Ei niin huonoa, ettei jotain hyvääkin. Nimittäin marja- ja sienisato näyttävät tämän vuoden osalta erinomaisilta. Vaikka keväällä vaikutti siltä, että mustikanvarvut olivat kuivuneet ja kuihtuneet, on tämänhetkinen tilanne luonnonmarjojen osalta erittäin hyvä.

Hilloja ämpärissä ja suolla Pudasjärvellä.
Marjasato on ollut tänä vuonna jopa hämmentävän hyvä. Pudasjärvellä oli heinäkuun puolessa välissä maa punaisena hilloista. Jari Peltoperä / Yle

Sienetkin ovat nauttineet säiden vaihteluista. Marttaliiton asiantuntija Tiina Ikosen mukaan Suomessa on päästy keräämään jo ainakin tatteja, kantarelleja ja joitain rouskujakin.

– Kun sade ja poutajakso vaihtelevat, se edistää syyssienten kasvua. Rihmasto kasvaa maan alla, kun on lämmintä ja varsinaiset sienet tulevat esiin kun on viileämpää.

Kaivojen kuivumista ei tarvitse pelätä

On myös vaikutuksia, joita ei ehkä paljaalla silmällä näe, mutta jotka silti tuntuvat. Kuiva kesäkuu hieman laski pohjavesien ja siten kaivojen pintoja, mutta heinäkuulle normaali kuiva kausi jäi käytännössä välistä.

– Pohjaveden pinnankorkeudet tyypillisesti laskevat kesäisin, kun kasvit käyttävät vettä ja haihdunta lisääntyy. Heinäkuun sateet hidastivat tätä ajankohdalle tyypillistä laskua ja paikoitellen jopa nostivat pohjaveden pintoja, kertoo Suomen ympäristökeskuksen pohjavesiasiantuntija Mira Tammelin.

Tänä vuonna ei siis tarvitse pelätä kaivojen kuivumista, kuten esimerkiksi pari vuotta sitten?

– Riippuu loppuvuoden säistä, mutta näin voisi ainakin toivoa. Suuressa osassa maata pohjaveden pinnat ovat nyt joko ajankohdan keskiarvojen tuntumassa tai niiden yläpuolella. Tilanne on siinä mielessä hyvä, Tammelin kertoo.

Keskustele aiheesta 6. elokuuta kello 23:een asti.