Mahdollinen maskisuositus hämmentää koulun rehtoria: ”Hankinta on ongelma ja ketkä kaikki niitä käyttävät”

Viime kevään siirtyminen etäopetukseen oli kouluille kova voimanponnistus. Kokemuksesta on apua, jos koronaepidemia pahenee.

koronavirus
Heikki Ervast harjoittelukoulun rehtori.
Heikki Ervast johtamansa koulun pihalla.Pekka Viinikka/Yle

Rehtori Heikki Ervast esittelee Rovaniemellä Lapin yliopiston harjoittelukoulua, joka on remontissa. Vasaroiden pauke on kova, mutta tilat ovat valmiina, kun ylä- ja alakoululaiset saapuvat aloittamaan lukuvuottaan. Kaiken pitäisi olla ennallaan, mutta ei ole.

Korona-aika jätti myös koulumaailmaan lähtemättömän jäljen. Lukuvuoden kynnyksellä, kun koululaiset aloittavat lähiopetuksessa, hämmennystä aiheuttaa mahdollinen maskisuositus, jos sellainen määrätään myös kouluille.

– Tässä odotellaan ohjeita, että onko koulu sellainen julkinen tila, jossa maskeja täytyy käyttää ja kenen niitä pitää käyttää, mietti Lapin yliopiston harjoittelukoulun rehtori Heikki Ervast.

Yliopiston harjoittelukoulussa esimerkiksi olisi maskin käyttäjiä noin 750 henkilöä, kun oppilaat ja henkilökunta lasketaan yhteen. Alustavien laskelmien mukaan kouluissa tarvittaisiin jokaiselle ihmiselle ainakin kaksi maskia päivässä. Rovaniemen harjoittelukoululla tarve olisi esimerkiksi 1500 kertakäyttömaskia päivässä.

– Kyllähän me niitä maskeja sitten käytämme, jos meille näin sanotaan. Hankinta tässä on kuitenkin se haasteellinen puoli.

THL päivitti suosituksensa koulunkäynnin järjestämisestä – alakouluryhmät pidettävä erillään, tarvittaessa etäopetusta vuoroviikoin

Korona-ajan ohjeet kouluille liian ylimalkaisia

Rehtorin työssä oli haastavinta viime keväänä ja nyt lukuvuoden alkaessa ohjeet, jotka liikkuvat hyvin yleisellä tasolla. Niiden tulkinta ja toteutus jäivät keväällä pitkälle paikalliselle tasolle. Tilanne on sama myös nyt, vaikka poikkeustila ei ole päällä ja edetään ”normaalin” lain puitteissa.

– Yleisen tason ohjeissa on pikkuisen väljyyttä ja siihen ei aina tahdo löytyä tarpeeksi selkänojaa. Olemme sitten esimerkiksi kollegojen ja norssien rehtoreiden kanssa selvitelleet asioita ja olleet tiiviisti yhteistyössä, toteaa Ervast.

Lukuvuoden alku on erilainen kuin vuosi sitten. Suositukset hygieniasta ja turvaväleistä pidetään voimassa, kuten aiemminkin.

Alakoululaisten kanssa turvavälit on hankala toteuttaa ja varsinkin lukuvuoden alussa, kun koulukavereita näkee pitkästä aikaa. Silloin turvavälit pakkaavat unohtumaan. Ensimmäisen luokan oppilaiden kanssa aloitetaan koulu täysin alusta.

– Toisaalta olemme normaalilainsäädännön piirissä ja koulua pitäisi pyörittää normaalisti, mutta vältämme esimerkiksi joukkokokoontumisia.

Valmiudet ovat paremmat kuin keväällä

Yliopiston harjoittelukoululla vanhemmat voivat tuoda ensimmäisen luokan oppilaan pihalle, mutta ei siitä eteenpäin. Muut vanhemmat joutuvat jättämään ohjeen mukaan lapsensa koulun portille. Ruokailua on pyritty myös väljentämään.

– Koulussa on 580 oppilasta ja muutama ruokailuvuoro, niin se on haasteellista vielä siitä väljentää, laskee rehtori Heikki Ervast.

Viime kevät oli kouluille voimanponnistus, kun etäopetus rakennettiin eri puolilla maata pikavauhdilla. Keväästä saatu oppi helpotti varautumista syksyyn, jos epidemia pahenee.

– Kyllä kaikki pistetään päivässä uuteen kuosiin, sillä meillä on varautumissuunnitelma tehty ja kun henkilökunta saapuu töihin, kaikki käydään läpi. Pystymme nopeasti keikauttamaan toiminnan toisiin asetuksiin, Ervast vakuuttaa.

Lue myös:

Tuleeko Suomeen maskisuositus myös lapsille? Ikäraja vaihtelee eri maissa taaperoista kouluikäisiin

Voit keskustella aiheesta torstaihin klo 23 saakka.

Tilaa uutiset koronaviruksesta

Saat Ylen tärkeimmät koronavirusuutiset sähköpostiisi kerran päivässä.

Siirry tilaamaan

Luotettavia koronauutisia nopeasti suoraan puhelimeesi

Lataa Yle.fi-sovellus